??.??.1985 / Haapajärvi
??.??.1985 Kyselin kuvan http://vaunut.org/kuva/69577 kommenteissa vanhempaa yleiskuvaa samasta paikasta - sanovat että oma apu paras apu, piti vain kaivella kenkälaatikkoa ja sieltähän moinen otos löytyi, 80-luvun puolivälistä on tämä. Tässä on siis asetelma muuttunut useampaan kertaan, välillä ollut näinkin: http://vaunut.org/kuva/10925 - tai ei siinä ehkä ole kuin engelsmanni vaihtunut - vai onko koko kiskotus uusittu 00-luvun lopulla
Kommentit
| 25.09.2014 10:09 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Johan on laitettu kiskoa ristikkäin. Varmaan talvisin on riittänyt luutamiehelle töitä. | |
| 25.09.2014 18:11 | Jyrki Talvi: | Tuossa on nykyisin vaihde 1 a b c d, eli toi kuvassa näkyvä vaihde oli Ns pitkävaihde Sn 70 oli poikkeavassa vaihteessa. Muistatko tarkkaa kuvaus, päivää. | |
| 25.09.2014 18:37 | Kari Haapakangas: | Ketveli sentään. Tässäkin näyttää aikanaan olleen kolmioraide. Siis aikaan ennen tuota Äänekosken rataa. | |
| 25.09.2014 19:53 | Jukka Voudinmäki: | Satamaradan ja Iisalmen suunnan välillä oli joskus 1920-luvun keskivaiheilla. En tiedä, mihin saakka ajallisesti. | |
| 26.09.2014 23:06 | Petri Koskela: | En muista eikä vuosikaan ole varma. Panu, jos olit takapiruna Alholma/Leppäluoto -kuvassa niin olitko tässäkin lähistöllä ja tietäisit päivämäärän, Norjaan ehkä oltiin matkalla? Varjona näkyy vain yksi kuvaaja. | |
| 27.09.2014 14:09 | Kimmo Huhta: | Onko kellään tietoa Haapajärvellä tehdyistä vaihtotöistä vilkkaammilta ajoilta? Onko se koostunut vain sahalta, satamasta ja makasiiniraiteelta tulevien vaunujen siirtelystä, vai onko myös hajoitettu ja koottu läpikulkevia tavarajunia eri suuntiin lähteviksi osiksi? Onko ollut jotain paikallista päivystysveturia? | |
| 28.09.2014 18:02 | Markku Knuutti: | Onko Haapajärvellä Satama? | |
| 28.09.2014 18:24 | [Tunnus poistettu]: | On ollut ratayhteys satamaan http://vaunut.org/kuva/51702 | |
| 29.09.2014 07:05 | Jukka Voudinmäki: | Sitä en tiedä, onko Hpj:llä ollut oikeaa satamaa Uitonlahden varrella, mutta satamaraide on ollut, kuten noin puolellasadalla muullakin nyky-Suomen liikennepaikalla. Tuskin menee kovasti harhaan, jos sanoo, että suurin osa satamaraiteista (poislukien merenrantaraiteet) on palvellut vain uittotukkien nostoa junanvaunuun Satamaraiteita on ollut myös mm. Keuruulla, Kuluksessa, Leppälahdessa ja Seinäjoella. Nimitys "satamaraide" on kieltämättä aika mahtipontinen. Ehkä siksi 11.12.1961 tehtiin nimenmuutos, jolla satamaraiteista tuli rantaraiteita. Koetin kesällä linjailla Hpj:n satamaraiteen loppuosaa, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi, sillä paikallinen saha on vallannut satamaraiteen alueen, ja alueelle oli pääsy kielletty. Enkä toisekseen usko, että jälkeäkään satamaraiteesta olisi säästynyt uudisrakentamisen alta. |
|
| 29.09.2014 13:34 | Markku Knuutti: | Ny Jukka herätti miälenkiintoo lisää :) Missä Seinäjoella on ollut Satamaraide? | |
| 29.09.2014 13:58 | Jukka Voudinmäki: | Olen ymmärtänyt, että täällä ei katsota hyvällä omien kuvien puffaamista, mutta jos nyt tämän kerran: http://vaunut.org/kuva/58004 | |
| 29.09.2014 17:09 | Markku Knuutti: | Kiitos Jukka! Joo-o , on siä Kyrönjoki-varres marmaannii satamaki ollu joskus mailman aikaan , ja siälon jokilaivoja purettu ja lastattu. |
|
| 08.08.2023 21:28 | Markku Heikkilä: | Haapajärvellä oli asemapaikka 60-luvulla tavarajunamiehistöllä, kaksi konduktööriä ja kaksi junamiestä. Päivittäin tavarajuna liikennöi Kannonkoskelle. Iisalmen järjestelijä yöpyi myös Haapajärvellä, vaihtotöitä oli matkalla molempiin suuntiin. Eläköitynyt Hpj:n suorittaja kertoi vaihtotöitä tehdyn vielä vuosituhannen vaihteeseen saakka yölläkin. Hpj oli Pohjois-Suomen vilkkain puutavaranlastauspaikka Jyväskylän radan valmistumiseen saakka. Asevarikko ja saha lisäsivät osaltaan lähtevää rahtia. Tka oli vielä 90-luvun puolelle omana veturina. Seurasin usein kun Hpj:n Tka haki Karvoskylällä lastatut puutavaravaunut jotka Hpj:llä koottiin junaksi vielä 90-luvulla. Muutaman kerran otti Tka niin kovan lastin Karvoskylältä tuoretta puuta että piti ottaa Oksavan suuntaan uusi yritys. Lepohuoneella yöpyi 60-luvulla myös illan viimeisen Jyväskylän lätän miehistö. Junarunko meni Iisalmen junassa Ylivieskaan huollettavaksi ja palasi aamun ensimmäisellä Iisalmen henkilöjunalla. | |
| 09.08.2023 10:49 | Kimmo Huhta: | Mielenkiintoisia tietoja, Markku! Muistatko, oliko Tka:lla vastaavia puuvaunujen hakuja myös Oksavalta? Tai Kuonalta tai Parkkimalta idässä? Etelän suunnalla käytiin varikon lisäksi tietääkseni Muuraksessa, josta otettiin metalliromulla kuormattuja vaunuja. | |
| 09.08.2023 20:58 | Markku Heikkilä: | Kyllä Hpj:n Tka kävi niillä kaikilla, mutta Oksavan kuormaus lopetettiin ennen Karvoskylää joten siitä ei ole minulla näköhavaintoja. Vuorten -Vuoressa käytiin myös vaihtotöissä asevarikon vuoksi. Eräällä Vuorten-Vuorten reissulla Tka suistui sillalta jokeen kun kansi oli jäätynyt umpeen. Pihtiputaalla ja Pyhäsalmessa oli myös omat Tka:t, niiden työnjaosta en tiedä muuta kuin Phä:n Tka hoiti sahan ja Komun työt, tosin järjestelijäkin kävi Pyhäsalmen sahalla, jopa Dr 13. | |
| 11.08.2023 07:39 | Jouni Hytönen: | Raiteisto on tässä kuva-alalla edelleen etualalla kuvan http://vaunut.org/kuva/10925 mukaisessa asennossa, uutena kuvaan on tullut kyllä mukaan erkanemisvaihde Haapajärven puuterminaalille Pihtiputaan suunnassa. Pieni pätkä Äänekoski-Haapajärvi-rataa muuttuu samalla sähköistetyksi. :) Nykyään risteysvaihdetta ei ehkä enää sijoitettaisi tällaiseen paikkaan linjaraiteelle, toinen vaihtoehto olisi kaksi peräkkäistä YV-vaihdetta. | |
| 11.08.2023 13:15 | Lari Åhman: | Tuo Jounin linkissä oleva enkku on varmaan kertaalleen uusittu vuoden 2004 jälkeen, sillä tuulimylly ja kääntötangot olivat ainakin vuosi sitten toisella puolen rataa: http://vaunut.org/kuva/156490 | |
| 11.08.2023 15:48 | Kimmo Huhta: | Muistatko, Markku, milloin tehtiin Haapajärven Tka:lla viimeiset puuvaunujen (tai kenties jopa turvevaunujen) noudot Kuonalta ja Parkkimasta? Virallisesti Kuonan tavaraliikenne on loppunut 1993 ja Parkkiman 1988, mutta sehän ei suoraan tätä kerro. | |
| 11.08.2023 18:19 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kimmo ja kumppanit: vaihtotyörata-autostako (Tka3) kommenttinne kertovat? | |
| 12.08.2023 11:31 | Markku Heikkilä: | Tarkasti en osaa Kimmo kertoa vuosilukuja, olin työssä eri suunnalla silloin. Pitäisi saada haastatella Hpj:n aikalaisia työntekijöitä. Milloin koko tekaritoiminta ajettiin alas, voisi kertoa jotain ja tietenkin liikennepaikkojen lakkautukset. Keskustelun aiheena on nimenomaan Tka 3. Paljon on vetokalustosta kirjoja mutta jotenkin kiinnostavalta tuntuisi lättähattutyylinen teos vaihtotyörata-autosta. Kuvia varmaan löytyy runsain määrin ja vielä on asemahenkilökuntaa joka muistaa mielenkiintoisia tarinoita. Olenko väärässä, muistelen tällaisesta kirjasta olleen joskus keskustelua? | |
| 12.08.2023 23:24 | Petri Nummijoki: | Isäni oli jonkin aikaa Haapajärvellä junanlähettäjänä vuonna 1964 ja hänen kertomansa mukaan vakituisia tavarajunia olivat siihen aikaan kolme Vv15-vetoista Pyhäsalmi-Kokkola malmijunaa, yksi läpi kulkeva höyryvetoinen Iisalmi-Ylivieska-tavarajunapari sekä yksi Vv15-vetoinen Ylivieska-Haapajärvi-Jyväskylä-tavarajunapari, joka teki väliasemilla tarvittaessa vaihtotöitä. Kokkola-Pyhäsalmi-suunnassa kulki vain kaksi tyhjän malmivaunuston siirtoa, koska päivän ensimmäisessä junassa oli kaksi runkoa yhdistettynä. Lisäjunia on tietysti voinut olla ja Haapajärven Veto-Jussi käydä lähiasemilla mutta säännöllisesti kulussa olevat pitkän matkan tavarajunat olisivat tässä. Kannonkosken tavarajuna saattaa olla Ylivieska-Jyväskylä-junan ilmentymä (esim. miehistö palannut sieltä) mutta Iisalmi-Haapajärvi-jakelujuna on vähän outo. Vuoden 1964 rautatietilastossakin näyttäisi olevan jakelujunia ajettu Iisalmen ja Haapajärven välillä vain 1000 junakilometriä molempiin suuntiin eli 6-15 junaa vuoden aikana, jos kulkivat koko välin. Olisiko jakelujuna ollut vain kausiluonteinen ja ajettu esim. keväällä, jos paikallisille viljelijöille tuotiin lannoitteita? Tai sitten puhutaan ehkä vanhemmasta ajasta, jolloin Haapajärvi-Jyväskylä ei ollut vielä läpi ajettavassa kunnossa tai vaihtoehtoisesti uudemman ajan raakapuuvaunujen keräilystä väliasemilta? |
|
| 13.08.2023 13:35 | Markku Heikkilä: | Iisalmi-Haapajärvi jakelujunasta kertoi Kuopiolainen konduktööri jonka isä oli ollut Iisalmen kuljettaja. Vuosista ei ehditty keskustella, vaan enemmän työnkuvasta. Hän kertoi pitkästä päivästä minkä vuoksi Hpj:llä yövyttiin. Kyllä se vanhempaan höyryaikaan viittaisi. Mielenkiintoisia tietoja vuodelta 1964. Liikenne on ollut suhteellisen vilkasta koska henkilöliikennettä oli jopa kolme paria joka suuntaan ja kahdesti päivässä kolmen henkilöjunan kohtaus, lisäksi kahden kohtaus. | |
| 13.08.2023 23:09 | Petri Nummijoki: | Ylivieskan ja Haapajärven välillä kulki matkustajajunapareja tuohon aikaan puoli tusinaa, kun osa jatkoi Iisalmeen ja osa Jyväskylän suuntaan. Ehkä Haapajärveä ei silti voi suoranaisesti vilkkaaksi liikennepaikaksi kutsua mutta ei vähäliikenteiseksikään vaan jotain siltä väliltä. Haapajärven merkitystä junanlähetyspaikkana tosin lisäsi, että Ylivieska-Iisalmi-radalla (154 km) ei tuolloin ollut muuta väliliikennepaikkaa, jossa olisi ollut junanlähetys ympäri vuorokauden. Muuallakin oli myös yöaikana miehitystä asemamiesten toimesta mutta vuoden 1957 Jt:ssä oli aikataulusta poikkeavien junakohtausten järjestäminen byrokraattista muualle, kuin junanlähetyspaikoille. |