25.05.1974 / Haapajärvi, satama, Haapajärvi
25.05.1974 Liikennettä sahan raiteille ei nähtävästi enää ollut. "Satamaraiteen" päätepuskin on muutama 10 metriä kuvaajan takana. Mitään merkkiä lähemmäs rantaa menevästä linjauksesta ei ollut. Tuntuu siltä, että jostakin löytyy ohje, jonka mukaan satamaraide on tehtävä soveltuviin paikkoihin. Onhan tämäkin satamaksi aivan toivoton, purjehduskelpoinen vesistö on kovin pieni, ehkä jonkinsuuntainen uitto olisi ollut mahdollinen. Toisaalta hevosliikenne tuli mieluusti jäitä pitkin.
Kommentit
| 01.10.2014 14:26 | Kari Haapakangas: | On Kalajokilaaksossa sentään harjoitettu uittoa 1928-1952, ja tästäkin nostettu uitettua tukkia junavaunuihin. | |
| 01.10.2014 15:43 | Jukka Voudinmäki: | Kiitokset satamaraiteen kuvasta, kuten myös toisesta reilun 40 vuoden takaisesta Hpj-kuvasta. | |
| 02.10.2014 21:23 | Reino Kalliomäki: | Mitkä firmat olivat uittoyhdistyksen osakkaita? Melontaretkillä näkyi toki muistoja uitosta, esim. perattuja koskia, vaan ei puisia rakennelmia, olihan kulunut yli kaksikymmentä vuotta. Yleensä kai uitettua puuta nostettiin vaunuihin. Päinvastainen esimerkki on mm. Harviala, missä metsäradalla tuotua puuta uitettiin eteenpäin. Kokemäenjoen uittoyhdistys purettiin vasta 1965. (Pispalan nippu-uittotunneli valmistui 1968). | |
| 02.10.2014 22:56 | Niila Heikkilä: | Haapajärvi toimi Kalajoen usean pienemmän latvajoen uiton lajittelupaikkana. Osa puista jatkoi Kalajokea alas, osa jäi Haapajärven sahalle ja tietty määrä Pyhäsalmeen. Pyhäsalmi on kuitenkin vedenjakajan toisella puolella jonka vuoksi suora uitto ei onnistu, joten sinne menevät puut kuormattiin tässä junaan ja siirrettiin rautatietä pitkin vedenjakajan yli Pyhäsalmen sahalle. Asia selitetään http://www.kirjastovirma.net/haapajarvi/kivikauden_vesireitti/mustolanjarven_alue | |
| 03.10.2014 05:47 | Kari Haapakangas: | Santaholma oli uiton suurin osakas Kalajoella(kin). Kalajoen uiton historiasta http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201309261740 |