28.12.1992 / Hyvinkää asema
28.12.1992 Osaisiko joku yleisimpien alojen erikoisasiantuntija kertoa, miksi tässä kuva-albumissani on tällainen teksti Sr1 3003:sta? Kuvanottopäivämäärä on takuuvarmasti oikea. Oliko kyseessä Riksun vuoden 1989 mällissä ruhjoutunut mylly? Jos oli, mitä se teki pajalla vielä yli kolme vuotta accidentin jälkeen?
Kommentit
| 07.10.2014 22:19 | Mikko Ketolainen: | Sr1 3003 oli tuon Riihimäen junaturman matkustajajunan veturi. | |
| 07.10.2014 22:37 | Jimi Lappalainen: | Saisiko kuvaan veturien numerot tunnisteisiin? | |
| 08.10.2014 02:04 | Lari Nylund: | Olisiko mahdollista, että käsiala olisi minun? | |
| 08.10.2014 06:52 | Kari Haapakangas: | Ah, tuolloin oli hyvä päivä, vaikka itse olin pohjoisempana.Paljon, paljon pohjoisempana. TJ 1 :) Eipä näemmä itsenäisyyslauhan jälkeen ole etelässä suuremmin lunta kertynyt, mutta todella varhaisen talvenalun (lokakuun alku) peruna on noita aurattuja kasoja. |
|
| 08.10.2014 07:17 | Ville Hautamäki: | Dr15:ssä tullut pieni näppäilyvirhe; 2349 -> 2439 ;) | |
| 08.10.2014 07:54 | Teppo Niemi: | Ja nykyinen Se1 3003 on siis tehty uuteen koriin, vaikkei saanutkaan uutta numeroa. | |
| 08.10.2014 08:40 | Mikko Nyman: | Hupsankeikkaa, no nyt on Villen typotodennus korjattu. Lari: kyllä käsialan täytyy olla meikäläisen, ei sitä olisi muuten Pyhän Martinlaakson yläasteella kirjallisesti koulutodistuksissa kerrottu... :-) |
|
| 08.10.2014 08:45 | Lari Nylund: | Oli vaan niin tutunoloinen kuva ja käsiala. Tiedän, että 2000-2005 vuosien välillä osa kuva-albumeistani ja muuta rautateihin liittyvää materiaalia katosi kellarista "parempaan talteen", joista ei ole niin väliä - tosin nykyisiltä haltijoilta olisi mukava saada edes jotain tietoa omaisuuden olevan tallessa... | |
| 08.10.2014 09:04 | Mikko Nyman: | Tiedän tunteen: multa hävisi yhdessä muutossa mun _kaikki_ diat, joita oli noin 8000 kappaletta: ilmeisesti vanhingossa väärä jätesäkki oli mennyt muuttokuorman sijaan roskiin. Melko kurja juttu, kun mainituista 8000 diasta noin 7950 oli rautatieaiheisia. | |
| 08.10.2014 09:06 | Timo Oinonen: | Jossain ikivanhassa Resiinassa oli kuva samasta läjästä josta löytyy loput Dr13 numerot. 2309 ja 2301 muistaakseni ainakin on tässä mutta missä järjestyksessä? Yhtä en muista. | |
| 08.10.2014 10:23 | Mikko Nyman: | Voisikohan olla mahdollista, että olen ottanut tämän kuvan Dv15 1991:n kuntoonlaittotalkoiden aikaan pajalla? Vieläkin harmittaa näiden kaikkien vuosien jälkeen, kun sanoin Alangon Kimmolle, että keulanumeroiden värisävy on beessi valkoisen sijaan. No eihän ole, kun keulanumerot ovat nimenomaan valkoisia. Taitaa edelleenkin kuitenkin olla Vempun keulassa beessit numerot. Vielä tuosta Sr1 3003:sta: Teppo mainitsi, että 3003 olisi saanut ylleen uuden kopan. Mä en oikein usko tuota, sillä ylimääräisiä koreja oli 1+1: toinen oli pajalla 70-luvulta alkaen ja siitä tehtiin Sr1 3111. Sr1 3112:n koppahan tuotiin Novotšerkasskin tehtaalta joskus 1990-luvun puolivälissä. Sitä, mistä Sr1 3003 olisi saanut kokonaan uuden korin, en voi ymmärtää. Edelleen meikäläistä mietityttää, miksi Sr1 3003 huilasi pajalla yli kolme vuotta ennen entisöintiään takaisin ajoon? |
|
| 08.10.2014 10:31 | Riku Outinen: | Eikös noita koreja tilattu 90-luvun alussa 2? Niistä toinen kohdistettiin heti veturiin 3003 ja toisesta tehtiin 3111, näin ainakin minä olen lähteistä ymmärtänyt? Vai mitä Mikko ei nyt ymmärrä? :) Tuo että 3003 olisi ollut yli kolme vuotta pajalla, ei myöskään pidä paikkaansa. |
|
| 08.10.2014 10:39 | Mikko Nyman: | Mikko ei ymmärrä sitä, että koppia olisi tilattu yhden sijaan kaksi. Tai sitten Mikko ei vaan tiedä tätä asiaa... :-) Mutta siis kun noi Vempu-talkoot olivat tosiaan tuolloin vuodenvaihteessa 1992/1993 ja Riksun mälli sattui vuonna 1989, niin eikös siitä silloin tule, odotas... Yksi + yksi + yksi + puoli vuotta? Vai onko asianlaita siis niin, että taustalla näkyvä 3003 on itse asiassa 3003 vain kopaltaan, eli vailla tekniikkaa, eikä siis odottamassa fiksausta? Voiko todellakin olla niin, että meikäläisellä on näin valtavan suuri aukko, oikein monttu sivistyksessäni Sr1 3003:n elinkaaren osalta? Jotta kuulostaisin edes jotenkin järkevältä asiantuntijalta, tiesittehän että Hyvinkään pajalta on "valmistunut" 90-luvulla yhtä monta höyry- ja sähköveturia? Huh, että helpotti, kun pääsin edes vähän pätemään... :-) |
|
| 08.10.2014 10:53 | Riku Outinen: | Mikko, minut on kuvattu 3003:n edustalla vuoden 1992 elokuussa. Siitä voi päätellä jotain... :) | |
| 08.10.2014 10:58 | Mikko Nyman: | Eli siis Riku Outisen isoisän pojanpoika on seissyt elokuussa 1992 kuvassa näkyvän Sr1 3003:n vieressä kuvassa näkyvällä paikalla. En todellakaan tuosta noin vaan suostu myöntämään sitä, etten jostain asiasta kaikkea tietäisi, se on täysin selvä asia. Se, että tuoko jänkkääminen itselleni lisää katu-uskottavuutta muiden silmissä, onkin sitten kokonaan toinen juttu. |
|
| 08.10.2014 11:19 | Riku Outinen: | Kuva on otettu Kouvolan asemalla, jossa veturi oli jonkun lyhyen iltapäivän Kouvola-Helsinki pikurin (P 2x?) keulilla. | |
| 08.10.2014 11:51 | Eljas Pölhö: | Venäjältä tilattiin kaksi koria, joista toisesta tehtiin 3003 ja toisesta 3111. Sitten sieltä ostettiin kokonainen veturi Sr1-3000, josta tehtiin 3012. VR:n virallinen kanta oli, että 3003 vain korjattiin. Siitä syystä esim. Suomen veturit, osa 2:ssa ja Suomen juna- ja raitiovaunukuvastossa on 3003:n valmistusvuotena vain alkuperäinen 29.12.1973 yli rajan ja 13.3.1974 käyttöönotto. Tässä sattui tekijöille sellainen ajattelemattomuus, että huomautuksiin olisi pitänyt laittaa maininta uudesta korista ja sen ympärille rakennetusta uudesta veturista. Ei ole lainkaan väärin kutsua vetureita 3003 ja 3003/II, vaikka se ei vastaakkaan "virallista" tietoa. Eikö tuossa kuvatekstissä lue Ex Sr1 3003? Kuvaaja on silloin mieltänyt, ettei kuvassa ole kuvaushetken "nykyinen" 3003, voisin ainakin kuvitella niin. Mutta aika tekee tehtävänsä, ja jotkut asiat tuppaa unohtumaan. |
|
| 08.10.2014 11:58 | Topi Lajunen: | Sr1-vetureita numeroltaan 3003 on ollut käytännössä kaksi kappaletta. Se ensimmäinen 3003 meni siinä Riihimäen tärskyssä korjauskelvottomaksi vuonna 1989. Sen tilalle tosiaan tilattiin Neuvostoliitosta kaksi kappaletta uusia koreja, joista toisesta rakennettiin uusi 3003. Sitä miksi se sai romuttuneen numeron, en tiedä. Historiankirjoitus pitää vetureita yhtenä ja samana siten, että 3003 olisi "korjattu". Ymmärrän, että asiasta voi olla toinekin tulkinta. Toinen kori jäi varaosaksi, kunnes vasta vuosikausia myöhemmin siitä ja mittavasta varaosastosta rakennettiin 3111 vuonna 1993. Varaosia jäi silti vielä yllin kyllin, joten seuraavana vuonna (1994) ostettiin vielä tehtaan proto 3000, josta tehtiin 3112 vuonna 1996. Näin ollen, mikäli veturin korin mukaan laskettaisiin veturin ikä, vetureiden ikäjärjestys olisi vanhemmasta uudempaan: 3112, 3001, 3002, 3004-3110, 3003 ja 3111. |
|
| 08.10.2014 12:02 | Topi Lajunen: | Kas, Eljas ehti 7 minuuttia aiemmin maaliin. Tällaisella satasen sileellä se on aika paljon. :) | |
| 08.10.2014 12:20 | Mikko Nyman: | Mielenkiintoisia detaljeja herroilta. Kiitokset kaikille kommentoijille näistä. Eljas, Topi ja kumppanit: mistä voisin löytää lisätietoja 3003:sta? |
|
| 08.10.2014 15:15 | Kimmo T. Lumirae: | Faktat ovat varsin hyvin tulleet esiin ja sekoitan omat muistinvaraiset, kahvipöydässä päähäni siirtyneet mausteet asiaan: Riihimäen mällin jälkeen vuonna 1989 3003 meni niin huonoon kuntoon koriltaan/rungoltaan (itsekantava kori=runko), että veturi pitäisi hylätä, korjaus ei ollut mahdollisuuksien rajoissa. Joku terävä kaveri keksi tiedustella Neuvostoliitosta (huom. vuosi 1989: Neuvostoliitto romahtamaisillaan ja ruplan ulkoinen arvo sukeltaa), että montako miljoonaa mummonmarkkaa uusi kori maksaisi, kun kerran telit ja tekniikka on romussa veturissa suurelta osin käyttökuntoista, ja loppu löytyy Hy knp varaosavarastosta; ilmeisesti Sr1-kauppaan oli aikoinaan kuulunut merkittävä määrä varaosia. Tarjous oli ollut ällistyttävän halpa, olisiko ollut noin 100000 markkaa, eli nykyeuroina 20000-30000 euroa. Tarjous oli niin halpa, että VR päätti tilata kaksi koria, koska eihän sitä koskaan tiedä.. Korit saapuivat maahan ja toinen kalustettiin 3003:n sisäkaluilla ja numerolaatoilla, ja toinen jäi Hy knp pihaan seisomaan. Aikaa kului, ja VR kärsi sähköveturipulasta ja jollakulla välähti: tehdään tuosta toisestakin veturista varaosia käyttäen veturi! Näin syntyi 3111, joka on siis periaatteessa suomalainen sähköveturi. Ja koska näin syntyneiden vetureiden hinta tai oikeastaan investointikustannus oli naurettavan halpa, tiedusteltiin joskus 1990-1991 jälleen mahdollisuutta hankkia lisää koreja. Tällä välin olikin sitten tapahtunut perustavaa laatua olevia muutoksia. Neuvostoliitto oli romahtanut ja ulkomaankauppaa käytiin erityisesti dollareilla ja paikoin kaman myynti oli kannattavaakin, koska dollareiden kysyntä oli suuri. Vastaus tarjouspyyntöön oli, että korin hinta on, en muista määrää, mutta olkoon miljoona dollaria kappaleelta. Mikä tuohon järjettömään hintapyyntiin oli perimmäisenä syynä muuta kuin dollariahneus, en tiedä. Hinta oli aivan liian kova, että asia olisi edennyt. Suomalaisten voivoteltua asiaa Novotsherkasskille, tuli jossain kohtaa puheeksi proto Sr1-3000:n raato tehtaan takapihalla, asia, joka oli enemmän tai vähemmän unohtunut niin venäläisiltä kuin suomalaisiltakin ja siitä päästiin tekemään kaupat, ilmeisen järkevään hintaan. Raato tuotiin Suomeen, muutettiin pikkudetaljeja lukuun ottamatta vastaamaan sarjavetureita, mm. nelikulmaiset konehuoneen ikkunat muutettiin pyöreiksi (miksi???) ja siitä kalustettiin varaosavaraston kamoilla Sr1 3112. Tiedossani ei ole, tarvittiinko näihin hankkeisiin esim. päämuuntajia (joka lienee sama kuin VL60:ssä) tai telejä, mutta 3112 valmistumisen jälkeen oli selvää, että näillä korin hinnoilla ei Sr1:iä tulla enää rakentamaan lisää. |
|
| 08.10.2014 15:33 | Topi Lajunen: | Ehkäpä varaosavarastossa oli myös aimo läjä pyöreitä ikkunoita... :) | |
| 08.10.2014 18:11 | Ari Palin: | Sr1 3112:n ansiosta seuraavan Sr-sarjan ensimmäinen veturi valmistui ennen edellisen viimeistä. | |
| 08.10.2014 21:24 | Matias Kauramäki: | Itse olen aina ihmetellyt, miksei Novotsherkassk aikanaan tajunnut tehdä Sr-3000:n raadosta Suomeen toimitettua sarjaveturia? Näköjään puolestaan Dr15 raato majaili monta vuotta Hyvinkään konepajalla.. | |
| 09.10.2014 11:29 | Juha Kutvonen: | Minä olen kuullut "Firmasta", että nämä kaksi Sr1:n koria oli tehtaalla jo valmiina ja siksi ne oli helppoa/halpaa ostaa Suomeen. Olivat, neuvostotyyliin, tuotantolinjan ylijäämää. | |
| 09.10.2014 18:09 | Kimmo T. Lumirae: | Tuo on Juha, varsin uskottava teoria. Joko noin, tai sitten se dollarihimo, joka sai venäläiset tekemään vielä kaksi veturia, kunhan saa niistä edes vähän himoittua länsivaluuttaa. | |
| 01.01.2015 14:23 | Mikko Nyman: | Larin 08.10.2014 02:04 rustaamaan kommenttiin vielä palatakseni: Lari ei ollut Hyvinkään konepajan talkoissa keväällä 1993, joten ottamieni kuvien kuvatekstit omasta kuva-albumistani eivät mitenkään voi olla "Larin käsialalla kirjoittamia". Sen sijaan meikäläinen veteli Hyvinkään Konepajalla reteesti punaista L&M:ää Museorautatieyhdistys-haalareihin sonnustautuneena ja valvoin talkoiden edistymistä. Nähdäkseni kuvio meni siten mukavasti, että Dv15 1991 on yhä edelleenkin ajokuntoinen. Kunnia tästä talkoosaavutuksesta tosin kuuluu minun sijaan muun muassa seuraaville herroille: - Kimmo Alanko - Sakke Järvinen - Pekka Puhakka - Tapani Laaksomies |
|