11.10.2014 Museojuna 1922 Kaskisista Seinäjoelle ohittaa Finby II:n puolipuomilaitoksen, joka on kuvaajan takana ja Närpiönjoen ruosteisen sillan.
28.02.2015 22:09 | Kimmo T. Lumirae: | Hienot värisävyt. Aivan kuin ajalta, kun Karhukoirat olivat uusia. | |
28.02.2015 22:56 | Mikko Nyman: | Närpiö ei kyllä tämmöisen kieli-invalidin poskeen käänny mitenkään. Miksi se ei vaan voi olla niin kuin se on, eli Närpes? Mitä itse kuvaan tulee, tämähän on loistava otos! | |
28.02.2015 23:55 | Arto Lopia: | Onhan se ihan typerää kääntää paikannimiä ruotsinkielestä suomenkielisiksi ja toisinpäin. Yksi kaksikielisyyden typerimmistä ilmenemismuodoista. Miksei sitten ihmisilläkin olisi suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi, jos vaikka ajattelee joht. Nymanin nimeä jossa etunimi on kai melko suomalainen ja sukunimi ehkä vähän ruotsalainen. Mikon ruotsinkielinen vastine ja Nyman suomennetaan, ajatuskin on aika koominen. Olisko se Micke Uusmies joht. Nymanin ruotsinkielinen nimi vai mite se oikein meniskään? :D | |
01.03.2015 06:44 | Kari Haapakangas: | En sanoisi Närpiön olevan suomennos, vaan muokkaus ruotsista paremmin suomalaiseen suuhun sopivaksi. Niitä muokkauksia on maassamme pilvin pimein, esimerkkinä vaikka Raahe. Vastikään kuntaliitosselvittäjä ehdotti alueen uudeksi nimeksi Braheaa, josta täytyy sanoa, ettei niin puolikielinen ehdotus tule ilmoisna ikuna menemään läpi, vaikka kuntaliitos toteutuisikin. (ruotsinkielinen muoto on Brahestad, ja voisi sanoa esi-isiemme muokanneen sitä hyvästä syystä. Ja eikös Brahea ole jo varattukin?). | |
01.03.2015 09:37 | Jukka Voudinmäki: | Suomalaisesta paikannimikirjasta löytyy artikkeli Närpiön nimen kehittymisestä. Artikkelia on siteerattu tänne: http://fi.wikipedia.org/wiki/Närpiö |