21.09.2014 / Bad Bentheim, Saksa
21.09.2014 Matka jatkuu Bad Bentheimin raja-aseman kautta kohti Hollantia. Veturinvaihdon yhteydessä on aikaa katsella, mitä muuta asemalta löytyykään. Sivuraiteelta löytyikin uutuuttaan kiiltelevä NS:n E186 005, joka oli kyljen päivämäärämerkintöjen mukaan luovutettu tehtaalta vajaata kymmentä päivää aikaisemmin.
Kommentit
| 13.10.2014 20:35 | Tuukka Varjoranta: | Nederlandse Spoorwegen, NS (Holannin rautatiet) on tilannut näitä Traxx 186-vetureita 19 kpl korvaamaan kalustovajauksen epäonnistuneen AnsaldoBredan valmistamien Fyra 250-junien tilauksen jälkeen. Traxxien perässä roikkuu NS:n InterCity/InterCityDirect liikenteessä olevia vaunuja. | |
| 13.10.2014 20:44 | Kimmo Säteri: | Näinkin noita Fyra -junia seisomassa Amsterdamin liepeillä. Junien kylkiin ilmestyneet ylimääräiset värit kielivät siitä, että ihan kaikki ei ole mennyt putkeen noiden junien kanssa - vai onko oikeastaan mikään mennyt putkeen? | |
| 13.10.2014 20:44 | Toni Lassila: | Pikkukuvasta jo luulin tämän olevan Ruotsista, sinikeltainen väritys. ;D | |
| 13.10.2014 21:04 | Kimmo Säteri: | Ehei. Kansankodissa tykätään iloisista väreistä junan kyljessä, kuten mustasta ja harmaasta. ;) | |
| 13.10.2014 23:53 | Olli Keski-Rahkonen: | V250-junia ehdittiin toimittaa yhdeksän vuoteen 2013 mennessä, jolloin NS päätti keskeyttää koko projektin. Ongelmina olivat mm. luotettavuus, normaalia korkeammat riskit junien turvallisuudessa, käyttöönottoaikataulu ja yhteensopivuus talviolosuhteiden kanssa. Nyt valmistaja AnsaldoBreda etsii Alankomaihin tarkoitetuille junille uusia käyttäjiä. | |
| 14.10.2014 06:49 | Tuukka Ryyppö: | Osaako joku nimetä onnistuneen AnsaldoBredan projektin? Jokin aika sitten lueskelin Wikipedia-artikkelia Oslon ratikoista. Kun sitten silmiini osui, että kyseessä ovat AnsaldoBredan tekeleet, yllätyin etten ollut saanut lukea kyseisten ratikoiden olevan niin heikkolaatuisia tekeleitä, että niiden toimitus on päätetty perua. Mutta, joitakin kymmeniä rivejä myöhemmin löytyi tuokin tieto. Eli kyllä, AnsaldoBreda osasi sittenkin toimittaa Osloonkin sitä, mitä siltä on totuttu odottamaan. Kakkaa. Koko puljun ainoa hyvä puoli taitaa olla, että se saa CAF:n näyttämän ihan siedettävältä putiikilta. Mutta siis, onko kyseinen yhtiö joskus onnistunutkin jossain toimituksessa? Ja miten ihmeessä se ei ole vieläkään konkurssissa?! | |
| 14.10.2014 11:25 | Kimmo T. Lumirae: | Olen Tuukan kanssa täysin samaa mieltä ja mietin samoja asioita. DSB:n MG-sarja eli IC4-junat ovat katastrofaalisesti epäonnistunut hanke. Junat on lopulta saatu liikenteeseen viime syksynä kymmenen (10!!!) vuotta sovittua myöhemmin ja niiden taso ja luotettavuus on sellainen, että niiden romuttamista harkitaan; tämä tietäisi tilaajalle DSB:lle konkurssia. Junien toimitus takkusi vuosikausien ajan sovitusta niin, että DSB on saanut hyvityksenä puolet junien kokonaishinnasta, mutta kiintoisin lienee yhden junan tarina, joka on löytynyt Libyasta, jonne Italian pääministeri Berlusconi sen lahjoitti Muammar Gaddafille, tämä siis samaan aikaan, kun Tanskaan ei pystytty toimittamaan junia sovitussa aikataulussa. |
|
| 14.10.2014 13:19 | Tuukka Varjoranta: | Köpiksen automaattimetrojunat on toimittanut AnsaldoBreda, mutta siellä kuitenkin näyttäisivät metrot kulkevan ongelmitta ainakaan en ole kuullut mitään pahaa Köpiksen metrosta puhuttavan. | |
| 14.10.2014 15:18 | Tuukka Ryyppö: | Mä olen. Tosin, mun kuulemani haukut ovat liittyneet enneminkin siihen, että metrosta päätettiin tehdä automaattimetro ja se päätettiin tehdä niin pienemmille matkustajamäärille, että sama linja hoituisi puolet tai kaksi kolmasosaa halvemmalla ja matkustusajat ovelta ovelle olisivat lyhyemmät. Mutta, yleensä kaluston ongelmat eivät kuulu ulkomaille. Suomalaiskaluston ongelmista ei paljoa puhuta Tanskassa, eikä tanskalaiskaluston ongelmista ole tarvinnut puhua Suomessa, ennen kuin IC4 ;) | |
| 14.10.2014 15:45 | Jouni Hytönen: | Näitä Traxxeja liikkuu Ruotsissa useissakin eri väreissä, joskin Kimmon mainitsemiin ovat päätyneet tällä kertaa yksityiset liikennöitsijät. :) Green Cargolla on näitä 16 kpl iloisen vihreissä väreissä. CFL Cargo Sverige luottaa harmaaseen ja Rush Rail mustaan. Sitten löytyy vielä Hector Railinkin väritys ja eri kalustopoolien värityksiä. | |
| 15.10.2014 14:02 | Tuukka Varjoranta: | Fyra 250-juna matkalla takaisin valmistajalleen Italiaan: http://www.railcolor.net/index.php?nav=1405330&id=6808&action=dview | |
| 15.10.2014 14:03 | Tommi K Hakala: | ^^^^ Suomessa varmaan tuokin kuljetus italiaan tapahtuisi kumipyörillä... | |
| 15.10.2014 14:18 | Hannu Peltola: | Kieltämättä moottorijunan veto raiteita pitkin täältä Italiaan voisi aiheuttaa joitain pieniä käytännön haasteita eikä kumipyöralavetti välttämättä olisi huonoin vaihtoehto... ;-) | |
| 15.10.2014 14:46 | Tommi K Hakala: | No, tarkoitin sitä, että vaikka pitäisi siirtää Suomen sisälläkin johonkin, niin lavettiautolla tapahtuu...kun kiskoilla tulee kalliimmaksi? Miksikähän läpi euroopan kannattaakin vetää veturilla, onko ratavuokrat erilaiset... | |
| 15.10.2014 15:00 | Kari Haapakangas: | Tuostahan herää mielenkiintoinen kysymys. Jos nyt huomioidaan vain raideleveys (eikä kulunvalvonnan ym kaltaisia seikoja), niin miten pitkälle sitä oikein pääsisi? Idässä Vladivostokiin. Pohjoisessa Murmanskiin (vai olisiko joku Vorkuta vielä pohjoisempana?). Etelässä? Lännessä? | |
| 15.10.2014 15:54 | Mikko Otava: | Tadzikistanin ja Afghanistanin rajan tuntumassa lienee eteläisin piste. Kaliningrad taitaa olla läntisin. | |
| 15.10.2014 16:09 | Eljas Pölhö: | Itäisin piste on Vanino Port tai Sovetskaja Gavan (saman lahdelman eri puolilla). Siinä on tietysti voinut siirtyä leveäraiteiseen junalauttaan ja jatkaa Sahalinin saarelle Kholmskin lauttasatamaan. Vuonna 2003 ilmoitettiin suunnitelma, että Sahalinin rautatiet muutetaan leveäraiteisiksi vuoteen 2015 mennessä. Menetelmänä oli vaihtaa pitemmät ratapölkyt ja naulata kolmas raide. Muutos on ollut suunniteltua hitaampaa ja vuonna 2012 oli maastossa kolmiraiteista rataa vain Korsakovin seudulla. |
|
| 15.10.2014 16:12 | Eljas Pölhö: | Pohjoisin paikka on Bovanenkovo http://en.wikipedia.org/wiki/Obskaya–Bovanenkovo_Line | |
| 15.10.2014 16:26 | Eljas Pölhö: | Pikkutarkka jos tahtoo olla, niin Kaliningradista pääsee länteen Baltiyskin satamaan ja Puolan vastaiselle raideleveyden vaihtopaikalle Braniewon suuntaan. | |
| 15.10.2014 16:36 | Eljas Pölhö: | Eteläisimmästä minusta tuntuu, että Turkmenistanista Afganistaniin menevä rata menee etelämmäksi kuin Tadzikistanin kohdalla. | |
| 15.10.2014 21:23 | Jouni Hytönen: | Kuinkahan mahtaa olla, olisiko Katowice lännempänä kuin Baltijsk? http://en.m.wikipedia.org/wiki/Linia_Hutnicza_Szerokotorowa#undefined | |
| 15.10.2014 21:28 | Jouni Hytönen: | Tuossa Wikipedia-artikkelissa mainitaan LHS-linjan päätepiste 1520 mm:n verkoston läntisimmäksi pisteeksi. Tämä täysin Puolan muusta rataverkosta erillään toimiva rata työntyy huomattavan syvälle Puolaan. Eli Venäjän ja Ukrainan kautta voisi teoreettisesti ajaa Suomesta syvälle Puolaan. | |
| 15.10.2014 21:30 | Jouni Hytönen: | Toki Wikipediaa lukiessa kannattaa aina muistaa lähdekritiikki. :) | |
| 15.10.2014 22:07 | Eljas Pölhö: | Mielekiintoinen juttu, kun katsoo Eisenbahnatlas EU:sta, menevät pohjoiset linjat lännemmäksi. Mutta kun tarkastaa Times Atlaksesta, niin eteläinen reitti menee lännemmäksi. Kyllä Slawkow etelä-Puolassa näillä tiedoin on sittenkin se läntisin piste. |
|
| 16.10.2014 01:44 | Tuukka Ryyppö: | Sassnitzin sataman raiteistoako ei lasketa? :) | |
| 16.10.2014 03:06 | Eljas Pölhö: | Sassnitz on historiaa. Raiteisto on nykyisin Mukranissa ja se on tietysti läntisin, mikäli lauttamatkakin kelpuutetaan. |