??.05.1976 / Varsova rautatiemuseo, Puola

??.05.1976 Viehättää ajatuskin. Tuo vetämässä vaunua, paria jollakin haararadalla. Aika lailla kanan kokoinen , mutta suurempi vetopyörä viittaa henkilöliikenteeseen. Varsovan museo näyttää muuttaneen Jarmon kuvan mukaan. Tämän kuvan tarkoitin vain kommentiksi Jarmon kuvalle.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Varsova rautatiemuseo Valtio: Puola

Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 04.11.2014 00:19

Höyryveturi
Ulkomaat:

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

04.11.2014 09:40	Eljas Pölhö:	Nämä olivat alunperin Latviaan valmistettuja vetureita, 20 kpl, numerot Tk 231-250. Valmistajat Hohenzollern, Krupp, Henschel ja LVD:n konepajat, valmistusvuodet 1928-1934. Veturin työpaino oli 37,2 tonnia ja suurin sallittu nopeus 75 km/h. Ne oli rakennettu siten, että raideleveyden vaihto 1435 mm ja 1524 mm välillä oli helppo tehdä. Yksi vetureista päätyi Puolaan toisen maailmansodan seurauksena ja kuten kuvasta näkyy se päätyi museoon.
04.11.2014 09:52	Tommi K Hakala:	Kuinkahan paljon tuo akselistoratkaisu rääkkää vaihteita?
04.11.2014 11:41	Topi Lajunen:	Toisen kuvan yhteydessä asiantuntija totesi, että kenties vähemmän kuin juuri mikään muu ratkaisu.
04.11.2014 20:31	Tuukka Ryyppö:	Ja siltä varalta, ettei joku tiedä, toiseen maailmansotaan asti Liettuan rataverkko oli pääosin 1435-millimetrinen ja eurooppalaisen raideleveyden rataa riitti myös Latvian puolelle jokunen pätkä. Esimerkiksi Riian päärautatieasemalle asti pääsi eurooppalaisella raideleveydella ja niinpä sieltä pääsi suorilla makuuvaunuilla hyvinkin kauas - muistaakseni Pariisiinkin asti. Tarkoitus lienee ollut siirtyä jollain aikataululla 1435-millin verkkoon Latviassakin, kun kerran tuohon raideleveyden muuntoon on tahdottu varautua?
04.11.2014 23:24	Eljas Pölhö:	Latvian rautatiekartta vuodelta 1939 erottelee eri raideleveydet. Normaaliraiteista oli lähinnä Liettuan vastaisella reunalla. Osalla rataosista oli sekä normaali- että leveäraiteinen rata. Koon vuoksi kartta on kahdessa osassa ja lisäksi Dropboxin näyttökuva on liian pieni kunnolla erottamaan näiden kahden rataosan merkkiviivan. Asiasta oikeasti kiinnostuneiden siis tarvitsee ladata karttapuoliskot omalle koneelleen. Itäosa = https://www.dropbox.com/s/syxbb1d8bo1o2g​l/Latvia%20m-it%C3%A4.png?dl=0 Länsiosa = https://www.dropbox.com/s/ivh3nrdoiomf09​y/Latvia%20m-l%C3%A4nsi.png?dl=0
05.11.2014 04:55	Kimmo T. Lumirae:	Tuli muuten mieleeni, että mikähän tämän akselijärjestys sittenkään on? 1'A1' vai sittenkin vain 1A1' ? Jälkimmäisessä tapauksessa tämä ei ehkä olekaan kovin nättikulkuinen.
05.11.2014 10:01	Eljas Pölhö:	Henschellin valmistuslista antaa 1'A1'h2t (h2t= tulistin, kaksi sylinteriä, tankkiveturi).
05.11.2014 11:32	Tuukka Ryyppö:	Tässä vähän selkeämpi vastine tolle Eljaksen linkille: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/lv​/d/dc/Latvijas_dzelzcelju_sheema_1938._g​adaa.jpg . Isomman resoluution ansiosta erottuu paremmin se, että Liettuasta tulee noita kahdella vuorottelevalla värillä väritettyjä linjoja Liepaajaan, kahdesta suunnasta Jelgavaan ja kahdesta suunnasta Väinänlinnaan. Punaisella merkitty uudet radat, mustalla vanhat radat ja katkoviivalla rakennettavat/rakennusvaiheessa olevat.
05.11.2014 14:53	Eljas Pölhö:	Tuukan linkkaama kartta lienee skannattu Latvian rautateiden 1938 julkaisemasta historiikistaan. Silloin punaiset "uudet" radat ovat itsenäisyyden vuosina rakennettuja. (olen töissä eika kirja ole täällä) Mitä tarkoittaa "isomman resoluution"? En työskentele suomen kielellä, joten jäin ihmettelemään sanotaanko asia suomeksi jotenkin toisin kuin olen tottunut. Minä olen ajatellut resoluutiolla ilmaistavan pisteiden määrää jollakin matkalla (sentillä tai tuumalla), ei kuitenkaan kuvan kokoa sinänsä muutoin kuin välillisesti. Kun minun linkkaamieni karttojen yhteenlaskettu leveys on 5048 pikseliä (n. 42 cm @ 300 dpi omalle koneelle ladattuna) ja Wikimedian kartta on 1472 pikseliä, niin eikö se ole pienempi?
05.11.2014 15:38	Kimmo T. Lumirae:	Eli "parempi resoluutio" olisi selkeämpi ilmaus.
05.11.2014 15:54	Eljas Pölhö:	"Resoluutio" on se ongelma. Wikipedian kartta on resoluutiolla 300 dpi 12,46 cm leveä. Resoluutiolla 1 dpi se on 3738,88 cm leveä. Kummassakin tapauksessa näyttökuva ruudulla on saman kokoinen.
05.11.2014 18:21	Tuukka Ryyppö:	Lisäksi tuo Dropbox näyttäisi toimivan niin, että kuva näkyy täysikokoisena vain, jos klikkaa oikean yläreunan Download-linkkiä ja avaa kuvan sitten jollain kuvankäsittelyohjelmalla omalla koneellaan. Jos näin ei tee, näkee vain 768 pikseliä leveän esikatselukuvan. Elias oli siis vahingossa tehnyt sellaisen virheen, että oli ladannut kuvan palveluun, joka pienentää kuvan paljon alkuperäistä pienemmäksi. Mutta, virheitä sattuu itse kullekin, ei kannata pistää pahakseen!
05.11.2014 18:52	Eljas Pölhö:	Ei se ollut vahinko. Minähän sanoin, että Dropboxista se pitää ladata omalle koneelle ja olen sanonut sen kyllä monta kertaa aiemminkin eri kuvien ja aikataulujen yhteydessä. Jos laitan sinne useampisivuisen julkaisun (esim. PDF-muodossa), niin se taitaa olla pakko ladata omalle koneelle, jos haluaa nähdä yhtään mitään. Jos on joku muu hyvä maksuton palvelu, jonne voin ladata isokokoisia kuvia ja muita tiedostoja, josta niitä voi jakaa antamalla linkin, niin saa kertoa. Etenkin jos se on parempi kuin Dropbox.
05.11.2014 22:11	Topi Lajunen:	Google Drive on yksi vastaava palvelu. En ole kuitenkaan sitä tehokäyttänyt niin paljoa, että voisin antaa suosituksia kumpaankaan suuntaan.
06.11.2014 20:46	Martin Hillebard:	Baltiasta viellä. Eestin ja Latvian rajat ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina jo kauan, hallitsija -imperiumista, ja lyhykäisten itsenäisyyden ajoista (nyt runsaat parisenkymmentä vuotta) riippumatta. Tämä ei koske Liettuaa. Puolan ja Liettuan kohtalot nivoutuvat kiinteästi yhteen jo "ritariajoilta" asti siis sanokaamme myöhäis-keskiajalta. Yksityiskohdat eivät luonnollisestikaan kuulu tälle sivustolle materiaalia löytyy kiinnostuneelle runsaasti, wanhanajan tietosanakirjoista (= minulle) ja netistä (= nuoremmille). Joista selviää myös että Ensimmäisen Maailmansodan jälkeen, ja sen toisenkin, rajoja liikuteltiin aika rajusti. Niin myös raideleveyksiä. Rationaalinen ratkaisu tänään olisi varmaan tavaravirtojen todellinen liikuttelu. Ei isänmaalliset asenteet tai toiveajattelu. Itse uskon ns Balti Rail'iin joka on tietenkin aika helppoa kun sitä tuskin vedetään ruotsalaisista verorahoistani. No niin pikku veturi saitpa wanhan miehen filosofoimaan.
06.11.2014 20:54	Tuukka Ryyppö:	Juu, Liettua on yksi isoimmista maista, joita Euroopassa on ikinä ollut, sen historia on erittäin mielenkiintoinen. Ylsi välillä Viron eteläosista Mustallemerelle saakka. Itä- ja länsi-Ukrainan välinen kieliero johtuu pitkälti siitä, että länsiosat Ukrainasta kuuluivat aikanaan Liettuaan, itäosat eivät.
07.11.2014 01:10	Reino Kalliomäki:	Baltia on kiehtova raideleveyksien kirjon suhteen. 750 mm:n raideleveydellä kulkevat matkustajajunat etsivät vertaistaan. Latvian Liepaja on kiintoisa esimerkki neljällä raideleveydellään! Lisäksi Aizputen metrinen rata jatkoi ennen leveäraiteista 600-millisenä. Merkitseekö se 4,5 raideleveyttä? Maailman ennätyskö?
07.11.2014 14:03	Joni Lahti:	Mielestäni Ruotsi pitää ennätystä eri raideleveyksin määrässä. Tämä johtuu pitkälti ongelmasta Englannin jalka vs. Ruotsin jalka - ja samalla tietenkin erimittaiset tuumat.
07.11.2014 14:08	Joni Lahti:	Vuonna 1930 oli Ruotsissa ainakin kuutta ei raideleveyttä käytössä. Eräässä kohtaa oli kolme eri leveyttä. Lisäys: Hauska filminpätkä Växjöstä vuodelta 1949. Kolme veturia ajaa samalla linjalla kolmea eri raidelevyttä eli 891 mm, 1067 mm ja 1435 mm http://www.historiskt.nu/diverse/film/tr​e_sparvidder.wmv Kuva vastaavasta vaihteesta Växjössä http://tinyurl.com/p8grk9h
08.11.2014 23:24	Ilkka Hovi:	Latviasta pitää muistaa, että Venäjän vallan aikana (1800 luku) pääradat rakennettiin 1524 mm raideleveydelle. I Maailman sodan aikana saksalaiset muuttivat valloittamillaan alueilla päälinjat 1435 mm eli normaaliksi raideleveydeksi. Tällöin Riikaan tuleva normaaliraiteinen linja kannatti sodan jälkeen jättää muuttamatta leveäraiteiseksi. (Liettuan raiteita ei muutettu leveiksi ennen neuvostomiehityksiä). Ennätys Latviassa oli jonkin rataosan raideleveyden muuttaminen 5 kertaa viime vuosisadalla. Sitten tietenkin kapsut erikseen, 750 mm venäläinen standardi ja 600 mm radat olivat pääsääntöisesti rakennettu sotilastarkoituksiin I maailman sodan aikana.
09.11.2014 00:35	Eljas Pölhö:	Kun nyt tuli myös kapsut esiin, niin linkkien takana on esimerkiksi kolme minun piirtämääni karttaa Latviasta ja Liettuasta kirjasta "Narrow gauge common carrier railways of the Soviet Union", kirjoittaja Paul Engelbert. Monet kirjan kapsuista sijoittuivat juuri Baltian maihin, vaikka toinen ääripää oli Sahalinin saari. Siellä muuten liikennöitiin höyryaikaan mm Amerikkalaisilla normaali/leveäraidevetureilla, jotka oli muutettu kapearaiteisiksi. Muistutan, että kartat näkee (ehkä ainoastaan) täysikokoisina vain lataamalla ne omalle koneelle (download -- direct download), siellä jossain ylänurkassa). Jos joku haluaa koko kirjan (224 sivua), niin kysy sitten kirjakaupastasi tai vaikka minulta. https://www.dropbox.com/s/kcgagc70yt5d56​1/Russia%20058.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/rzpa9pmckl1a21​s/Russia%20143.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/x17a8s7w7773cy​1/Russia%20158.pdf?dl=0
09.11.2014 00:56	Tuukka Ryyppö:	Toi "kapsut sotilastarkoituksiin" on vähän hämäävästi sanottu. Venäjän imperiumissa oli tosiaan tapana, että pääradat rakennettiin 1524-millisiksi. Nämä radat yhdistivät hyvinkin kaukana toisistaan olevian alueita toisiinsa, esimerkiksi Pietarin Varsovaan. Paikallisempiin tarpeisiin, eli esimerkiksi maitotuotteiden kuljettamiseksi nopeasti maatiloilta kaupunkeihin, tehtiin sitten yksityisrahoitteisia rautateitä. Nämä rautatiet tehtiin säästösyistä kapearaiteisiksi. Alunperin pääosa 1524 mm verkostakin taisi kyllä olla yksityisrahoitteista kunnes taloudellisesti yksinään kannattamattomana kaatui valtion syliin, vai muistanko väärin? Myös esim. Jokioisten rautatie on rakennettu Venäjän vallan aikaan. Erilaiset sotatarkoituksia varten myöhemmin rakennetut radat olivat sitten toki myöskin kapearaiteisia, vaikka valtiovallan rakentamia olivatkin.
09.11.2014 01:40	Eljas Pölhö:	Ilkan sanomaa voi ehkä tulkita monitahoisesti. Perinteiset kapsut 750mm olivat yksityisrahoitteisia. Kapsut 600 mm olivat pääasiassa sota-aikaisia, enimmäkseen saksalaisia 1. maailmansodan aikaisia ratoja. Niistä suurin osa purettiin, osa jäi palvelemaan itsenäistä Liettuaa ja Latviaa. Kuten Ilkka sanoo, niin ylivoimaisesti suurin osa neuvostoaikaisesta kapsurakentamisesta oli 750 mm standardin mukaista, niin yleisen liikenteen kuin teollisuudenkin puolella. Kapearaiteisia pääratoja tai niihin verrattavia rakennettiin 1800-luvulla noin 2600 km. Venäjän valtion säännöt eri tyylisten ratojen rakentamiselle olivat, öh, tuota, byrokraattisia ja vaativat (em. kirjaltakin) pitkän selityksen. Vuoden 1887 säännöt erittelivät sitten yleisen liikenteen radat ja muut radat ja niiden valvonta jaettiin eri virastoille (ihan kuin VR:n valvonta Suomessa, hah hah haa). Sen visäksi vielä piti ottaa huomioon .... (lukekaa itse kirjasta, jos byrokratian ylistyn kiinnostaa). Kädenvääntö eri tyylisten ratojen välillä jatkui Neuvostoliiton aikaan, eikä ainakaan vähemmälla byrokratialla höystettynä. Kaikesta näkee, että ne päättävät, jotka vähiten tietävät. Lienee tuttua tohinaa. Neovostoliiton hajottua loputkin kapsut sitten lakkautettiin ja 2011 jäljellä Neukkuajan kapsuista oli enää 1438 km yleisessä liikenteessä, pääosin Sahalinin saarella (950 km) ja Ukrainassa (106 km).
09.11.2014 02:20	Eljas Pölhö:	Kuvan vetureihin palatakseni, kun en jaksa kaiva lähdeaineistoa esille, niin otan tiedot omasta tekstistäni Continental Railway Journalista (Issue 45, spring 1981, s. 218): Latvian tilastojen mukaan vetureilla ajettiin (tilastovuosi huhtikuu-maaliskuu) seuraavasti: 1935-36 Tk 1,368,547 km ja Tk(n) 166,670 km 1936-37 Tk 1,200,130 km ja Tk(n) 193,728 km 1937-38 Tk 1,309,309 km ja Tk(n) 111,792 km (n) on normaali 1435mm raideleveys, muut 1524mm Veturia kohti vuotuiset kilometrit tekevät 76761, 69693 ja 71059 km. Sallituksi junapainoksi mainitsen 150 t. Enimmillään kolme kerrallaan oli normaalille raideleveydelle sovitettuja.
09.11.2014 02:20	Reino Kalliomäki:	Venäläiset kenttäradat olivat raideleveydeltään 750 mm:siä. Meilläkin oli venäläisisiä standardi kapearaide-kenttäratahöyryjä Pitäjänmäki/Outokompu-radoilla. Laitan kuvan kun kerkiän. Suurin osa radoista oli kuitenkin joko yleisen liikenteen tai teollisuuden käytössä. Sotilaskenttäradat tehtiin 750 -millisinä, mm. Turkin rintamalla. Tiukasti oli byrokraattista. Metsäratojen tavaton määrä ilmenee mm. nykään saatavilla olevista GT-kartan tasoisista kirjasista. Vaikka melkein kaikki on purettu, on silti helpo nähdä, mkä on ollut rata alunperin.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!