16.11.2014 Henkilöliikenne lakkautettiin Uudenkaupungin radalta perjantaina 1/1-1993 – vai lakkautettiinko? Sunnuntaisin ajettava veturisiirtopari Vet 11308/11313 (Ukp-Tku-Ukp) on puhtaasti henkilö(stö)nsiirtoa, ainoana asianaan veturinkuljettajan vaihtaminen. T 4036:n aamuyöllä Turusta Uuteenkaupunkiin vienyt kuljettaja palaa aamupäivällä Turkuun Vet 11308:lla. T 3503:n iltapäivällä Uudestakaupungista Turkuun tuova kuljettaja sitä vastoin kyyditsee itsensä Uuteenkaupunkiin Vet 11313:lla. Arkisin vastaavat vuoronvaihdot pyörivät junanumeroilla Vet 11302/T 3553 ja lauantaisin Vet 11302/11307 hieman erilaisin aikatauluin. Tiistaisin ja torstaisin taitaa veturipareilla sentään olla föleissänsä jo ihan oikeaakin asiaa – ammoniakkia, apatiittia tai propaania. Käheintä kalustokokoonpanoa näissä vuoronvaihtoajoissa nähtiin vielä vuosituhannen vaihteen paikkeilla, kun lauantaisin kulkenut Vet 1728/1727 kyyditsi kuljettajia 3 x Dv12:n raa’alla voimalla.
Kyl maar Vilhonkatu 13:n herrat ovat laskoneet, että kuljettajanvaihto on edukkainta tehdä tällä suuntaansa 65,121 km:n matkalla kahta yhteen kytkettyä á-painoltaan 63…69-tonnista Deeveriä käyttäen. Saattaisi herra tai neiti veturinkuljettaja olla suu soikeana ja silmät sikkurallaan, kun kulkupeliksi annettaisiinkin kolmipyöräinen resiina: "Senkos linttaat sillä menemään!" Tai onhan Turussa ne pari Kisko-Kaleviakin… Tosin salolainen J. Vainio näkyy ajelevan samaa väliä myös ihan julkisella piilillä. Ehken siihen saisi ostaa tiketin hieman huokeammalla kuin mitä Dv-pari vie ainetta, mutta kai vieraan talon kyytiä kartetaan kuin ruttoa. Kuvio voisi olla toisen näköinen, jos auton kyljessä lukisi "Pöhjölän Liikenne". Kilpailu on kovaa – jollei muuten niin KKV:n mieliksi. Ajatuksen tasolla kuitenkin kumpuaa mieleen, että montakohan taskuaikataulukirjaa VR Group painattaisi junamatkustajille lähes päivittäin ajettavan tyhjän veturijunaparin kustannuksen ja linja-autossa kelpaavan edestakaisen lipun hinnan erotuksella? Mutta koska ristisubventio on jo Eurostoliiton direktiivienkin valossa mörkö, ei VR:n tavarankuljetusdivisioonalta säästyviä lateja toki lakien puitteissa saisikaan käyttää henkilöliikennedivisioonan hyödyksi. Johan siitä jyrähtäisivät norjalaisetkin. Poltetaan eurot vaikka taivaalle, mutta direktiiveistä ja niiden artikloista meemme laista.
Kommentit
| 20.11.2014 15:27 | Topi Lajunen: | Vetokalusto tulee säilyttää (ainakin jossain määrin) valvottuna. Onko Uudessakaupungissa henkilökuntaa veturia valvomaan? | |
| 20.11.2014 16:10 | Panu Breilin: | Saman tyyppinen kumma veturinsiirtohan on Vaasan radalla, missä H451:n veturi poistuu kuusi päivää viikossa illalla Seinäjoelle ja taas aamulla Vaasaan saapuu Seinäjoelta veturi joko H442:ta (ti-pe) tai H444:ää (la-su) vetämään. Maanantain ja sunnuntain välisenä yönä tämä järjestely ei (jostain syystä) ole voimassa, vaan silloin H451:ssa tullut veturi yöpyy Vaasassa. | |
| 20.11.2014 18:21 | Ari-Pekka Lanne: | Kappas: Vet 11390 Vs-Sk ma-la klo 21:29-22:19. Se voi olla, että sunnuntaisin graffitointimestareita pakoon ajelu tulisi veturinkuljettajan ilta- ja yölisien päälle tulevan 100 %:n pyhätyölisän ansiosta jo siksi suolaiseksi, että kannattaa ennemmin ottaa pieni riski pienestä tägistä… En tunne tarkkaan Uudenkaupungin miehitystä. Sen tiedän, että sinne jätetään arkiaamuisin T 4036:n tuoneesta Dv12-triosta yksi radio-ohjauskelpoinen kone. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/25547 ) Uusikaupunkilaiset vaihtotyönjohtajat voivat sitten käytellä sitä sen mukaan, miten tarvetta on. Mahdolliset tarpeet vaihtotyölle tosin lienevät pääosin Hangonsaaren puolella. Osa vaihtotöistä ja junanvalmistelusta tehdään oletettavasti turkulaisen veturinkuljettajan ja uusikaupunkilaisen vaihtotyömiehistön yhteystyönä. Ukiin aamulla jätetty RC-Deeveri palaa illalla yöseeksi Turkuun T 3503:ssa osana Dv12-kolmikkoa. Mutta järkeeni ei oikein sovi, että Uudenkaupungin tapauksessa edullisin ratkaisu vetureiden vartioinnin järjestämiseksi olisi nipun ajeluttaminen jouten Turun-väliä. Päinvastoin. Välillä on satakaksitoista (112) ylikäytävää, joista valtaosa vailla turvallisuuslaitosta. Tokihan tasoristeysonnettomuuksissa virheen on tehnyt autoilija, mutta se ei siltikään kumoa sitä seikkaa, että tarpeeton junaliikennöinti lisää onnettomuusriskiä. Kraappeentuvat ne veturit siinäkin. Jos jonkinlaista vartiointia ei saataisi järjestettyä "luonnostaan" (uusikaupunkilaisten junamiesten toimesta) tai tosi-TV:tä (valvontakamera) käyttäen, niin luulisi sopimuksen jonkin paikallisen vartiointiliikkeen kanssa tulevan suhteellisen edulliseksi, sillail että rautiksen seutu otetaan osaksi jotain ostarivaksien vartiokierrosta. Jos siis tosiaan sabotöörien pelko tai riski on niin suuri, ettei veturiparia uskalleta jättää päiväsaikaan muutamaksi tunniksi rautatieasemalle oman onnensa nojaan. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/82739 ) |
|
| 20.11.2014 18:24 | Jimi Lappalainen: | Arkisin kuljettaja vaihtuu junaparilla 11302 / 3553 ;) 11304 on 3551:n koneiden takaisintuonti. | |
| 20.11.2014 18:35 | Ari-Pekka Lanne: | Hyvä pointsi. Kerrottakoon vielä "epäturkulaisillekin", että ma-pe kulkeva T 3553 on siitä hassu juna, että siinä menee milloin ammoniakkia, milloin apatiittia, milloin propaania, mutta usei(mmite)n vain pelkät veturit... Korjaan kuvatekstiin Vet 11304:n tilalle T 3553. | |
| 20.11.2014 18:56 | Jimi Lappalainen: | Mutta nythän apatiitti menee juurikin junilla 4046-3551-3527. | |
| 20.11.2014 19:02 | Ari-Pekka Lanne: | Juu, siinä on ollut pientä kausittaista vaihtelua ja ailahtelua. Mutta pidemmällä aikajänteellä ihmeteltynä voisi kai sanoa, että yksi T 3553:ssa kulkevista artikkeleista on apatiitti. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/90584 & http://www.vaunut.org/kuva/78827 ) | |
| 20.11.2014 19:04 | Jimi Lappalainen: | Totta puhut. | |
| 20.11.2014 19:09 | Mikko Mäntymäki: | Voihan ne veturien ovet lukita ja kiertää veturiin käsijarru. Ovien lukitseminen kiusaa veturiin pyrkiviä palomiehiä jos vahinko sattuu mutta estää luvattoman haltuunoton. Ovien lukitseminen on myös turvallisuusriski ilkivalta/onnettomuus tapauksissa jos toisen puolen ovet on lukossa. Eipä ne ominluvin ajelleet ole kovin pitkälle karanneet, yksi päätyi raidesulkuun jne. Ennen Veturin avaimet sai tallipäivystäjältä. | |
| 20.11.2014 19:23 | Jouni Hytönen: | Jossain menee raja, minkä jälkeen junaliikenteen väheneminen ei vähennä tasoristeysonnettomuuksia, vaan ne päinvastoin alkavat lisääntyä. 15 vuoden aihepiirin seuraamisen jälkeen sanoisin, että kaksi junaa vuorokaudessa on juuri pahin määrä liikennettä. (Heinolan rata, Loviisan rata, Kaskisten rata, Äänekoski-Keitelepohja, Joensuu-Ilomantsi ym.) Niin vähän, että lähes kaikki radan varressa asuvat tuntuvat ajattelevan, ettei junia kulje laisinkaan eikä tasoristeyksissä siis tarvitse olla tarkkaavainen. Tuurilla omat päivittäiset menot saattavat ajoittua aina eri aikaan kuin junat kulkevat ja mielikuva vahvistuu sillä, ettei näköhavaintoja tule juuri koskaan. Kuitenkin se juna kulkee koko ajan esimerkiksi ma-pe. Olisiko tasoristeyksiin asennettava ampumaratojen pahvikuvia pyörimään, että junahavaintoja tulisi ja tarkkaavaisuus pysyisi yllä? :) | |
| 20.11.2014 19:50 | Ari-Pekka Lanne: | Tässähän tulee esille vaiks mitä seikkoja, joita ei itselle heti tullut mieleenkään. Vandaalit, tulipalo – jopa sunnuntaiautoilijoiden totuttaminen junaliikenteen olemassaoloon. Huh. Veturinkuljettajan palkkio veturisiirtoa ajaen, tai vaihtoehtoisesti korvaus menetetystä vapaa-ajasta pakettimatkan muodossa plus linja-autolipun hinta. Löpö kulloisenkin litrahinnan mukaan, talvilaatu vähän kesälaatua kalliimpaa – ottaen toisella puolella huomioon, että Ukissa seisoessaan kylmenneitä koneita pitäisi lämmittää enemmän webastolla. Tosi-TV -valvonnan kustannus tai vaihtoehtoisesti vartiointiliikkeen pimujen laskuttama hinta. Mitä vielä? | |
| 20.11.2014 20:30 | Kimmo T. Lumirae: | Siihen nähden, paljonko Dv:n katsotaan "kuluvan" ja kuluttavan ajossa, veturinkuljettajan liksa on häviävän pieni osa vaikka saisi minkälaista jouluyöjuhlayökorvausta. Asiaa on VR Pääkonttori laskenut ja tullut jo ajat sitten siihen tulokseen, että esim. miehistökierron vuoksi kannattaa suosia taksikuljetuksia vaikka 100-250 km matkoillakin sen sijaan, että ajettaisiin osuus pelkällä veturilla. Ja taksin hintaankin kuljettajan liksa on pelkkä murto-osa. | |
| 20.11.2014 23:25 | Niila Heikkilä: | Jouni, näinhän se tosiaan on. Kun junaliikenne harvenee riittävän alhaiseksi, alkavat väistämissäännöt kääntyä autoilijoilla jopa nurinkuriseksi. Pahin esimerkki on Jämijärvi-Niinisalo -välillä jossa katkeamaton autojono lykkää tasaista kahdeksaakymppiä sotajunan keulan edestä eikä kukaan autoilija katso tuleeko junaa. Sitten ollaan ällikällä lyötyjä kun siinä yhtäkkiä onkin kävelyvauhtiin hidastanut juna tasoristeyksen tukkona. Mustaa rantua alkaa piirtyä junan molemmin puolin asfalttiin. Vaasan radan veturijunalla puolestaan taisi olla se tarkoitus että sillä saatiin yön ajaksi yksi sähköveturi varalle Seinäjoelle, jos pääradan yöjunissa tulee veturirikko. Joskushan se on myös jatkanut tavarajunan vetäjänä yötä myöten kohti etelää. Aivan kaikki ajelu ei siis ole täysin turhaa vaikka se ratapenkalta joskus siltä näyttäisikin. | |
| 22.11.2014 00:00 | Jorma Toivonen: | MM:n kommenttin loppulause 20.11. klo 19;09. Tallipäivystäjän avainten luovutus lähtevälle miehistölle oli vain symbolinen ele. Välillä "avain-nippu" koostui pelkästä pahvilapusta (joku ei ollut muistanut palauttaa), tai kilon verran painavasta nipusta, johon kukin oli vuorollaan lisäillyt vanhan aittansa avaimia (yksikään ei sopinut mihinkään veturin lukkoon) - tärkein oli veturin tunnistenumeron löytyminen nipusta. Tuolla "naulakosta riippuvalla" numerolla tallipäivystäjä pystyi hieman seuraamaan kaluston paikallaoloa. Vasta Sr1-sarjan nipuista löytyi avain lukittuun ulko-oveen ja ajopöydän lukituksen poistoon. Dm7-kaluston kokoonpanoihin ei löytynyt tietoa tallipäivystäjältä (Riihimäki), vaan huoltokuljettajien "moikan" seinällä olevaa listaa tutkaillessa löysi kalustonsa numerot ja sijainnin. Toki vetokaluston tärkeimpiin lukittuihin paikkoihin löytyivät avaimet yksikön päältä. Höyrykoneiden tendereissä taisi olla pari lukittua luukkua, jotka tp:n antamilla avaimilla sai auki? | |
| 22.11.2014 00:29 | Jorma Toivonen: | Sr1:n ajopöydän lukitus joko avaimella http://vaunut.org/kuva/73362 , tai avaimella poistettiin erillisen kytkimen lukitus http://vaunut.org/kuva/50421 . Alunperinhän ajopöytä otettiin haltuun junanlämmityskontaktontaktorin kytkemisen yläpuolella olleella kahvalla (ruuvin reiät). |