??.04.1964 Hv4 paikallaan kipakassa pakkasessa Perkiön varikon rakennusaikaisena lämmityskattilana. (EN). Hv4:t 751, 748 ja 746 olivat vielä liikennekäytössä alkupuolella vuotta 1961. Vuoden loppupuolella ainakin 748 oli jo siirretty tallin takaiselle raiteelle, jossa oli myös 521 ja 446. 751 oli ajoittain liikennekäytössä pidempään, ehkä jopa 1964 alkupuolelle. Sitten viimeinen palvelus isänmaalle oli ehkä tämä kulkukelpoisena lämmityskattilana toimiminen. Vaihtelevien korroosiovaiheiden jälkeen se ruostuu nyt ulkosalla tasatahtia yhdessä 742:sen kanssa puhki. Voi olla, että Hv4:ten käyttö liittyi yllättäen tapahtuneeseen Pr2:sten poistoon vuonna 1960. Vielä tällöin nämä porhaltelivat Tre-Toijala väliä, kunnes katosivat Hyvinkään konepajalle. Ehkä samasta syystä oli kesällä 1960 aivan yllättäen vanhin Hk2, eli 446 kakkosraiteella neljän jälkeen Toijalaan kulkeneen henkilöjunan edessä (v.1903 hylätty 1962). Piti oikein viereen mennä ihmettelemään, tämä oli ainoa kerta kun näin sen ajossa. Enhän ollut nähnyt edes Tampereen 521:stä lämpimänä.
Kommentit
| 09.01.2021 18:06 | John Lindroth: | Komea on kuva! | |
| 13.10.2021 21:26 | Erkki Nuutio: | Tässäkin on "käsijarru kiristetty" takimmaisen vetopyörän eteen. Mikä onkaan tyypillisen liukulaakeroidun höyryveturin "pidätyskyky" (mäkikulmana ilmaistuna), kun on asianmukaisesti valtaventtiili suljettu, tehonsäätölaitos keskiasennossa ja hikihanat avoimina, MUTTA tenderin käsijarru on epäasianmukaisesti jäänyt kiristämättä? Ilmajarru vaikuttaa vipukoneiston välityksellä jarrukenkiin tenderin jokaisen pyörän etu- ja takapuolella. Päteekö sama tenderin käsijarruun, vai tulisiko silloin jo liiaksi käsijarruvivun rankkaa pyöritystä? Voiko tenderin käsijarrun kiristää ilmajarrun ollessa vielä kytketty (jarruttaessa)? Jos näin saa tehdä, pystyykö käsijarrun avaamaan ilman ilmajarrun kytkemistä? Vielä kysymys, kai jo retoorinen: Pelastuuko 751 (tai 742) edes jonnekin sisälle suojaan Haapamäen romuraiteeltaan? |
|
| 13.10.2021 21:53 | Eljas Pölhö: | Erkin retooriseen kysymykseen: Mikkelin veturitalli tulee heti mieleen. Tarve ja tiedotus eivät kohtaa. Minullekin on esitetty kysymyksiä mitä sinne voisi sijoittaa. Suur-Savon tai Mikkelin kaupungin päättäjät eivät ole Vorgin aktiiveja, joten se siitä ... (vai keksiikö joku miten jonkun Etelä-Savossa asuvan rautatieaktiivin saisi kiinni ajamaan asiaa?) | |
| 13.10.2021 22:01 | John Lindroth: | Mielipide HV4 vetureista on,ehdottomasti suojaan ja ainakin yksi ajokuntoon! On sen verran harvinainen ja olisi oivallinen museojunissa! | |
| 13.10.2021 22:17 | Eljas Pölhö: | Täällä Mikkelissä on varattu 600.000€ kulttuurin tukemiseen 2022. Onko Hv4 tai rautatiepuolella mitään ehdotuksia saada osa rahasta? Miten se liittyy Etelä-Savoon? Marskin junaan? Postijunaperinteeseen? Sairasjuniin? Ruotsin kuninkaalisten käyntiin Haukivuorella [junalla!], Lentävä-Kalakukko tai muuta mitä en heti keksi. Ensimmäinen hakuaika (kukaan ei saa koko summaa) tulee marraskuussa 2021. | |
| 13.10.2021 22:27 | John Lindroth: | Mielestäni Marskin junassa on jossain maininta HV4 kalustosta vetokoneena? Tuo Marski juttu on mielestäni oivallinen toki muutkin assosiaatiot jutun tiimoilta ovat tutkinnan ja spekulaation arvoisia onhan päämäärä korvaamaton! Mielestäni tietyt Brändit niinkuin Marskin juna tai Lentävä Kalakukko ovat jo valmiiksi olemassa eli "Bitte einsteigen"! | |
| 13.10.2021 23:22 | Petri Sallinen: | "Ylipäällikön juna" -kirjassa todetaan, että "junaa varten ei ollut mahdollista pitää omaa veturia, sillä Valtionrautateillä oli koko talvi- ja jatkosodan ajan ankara pula vetovoimakalustosta". Kirjassa on luettelo, mitä kaikkia eri vetureita junassa käytettiin, Hv4-vetureista mainitaan ainakin 519 ja 750. | |
| 13.10.2021 23:26 | John Lindroth: | Hyvä Petri ,eli muistikuvani ei ollut väärin! Tärkeä linkki millä HV4 sarja liittyy Marskin junaan! Onkohan myös tämän junan pääasiallisesta kokoonpanosta mainintoja ? | |
| 14.10.2021 06:14 | Petri Sallinen: | "Ylipäällikön juna" -kirja käsittelee asian perusteellisesti. Junan kokoonpano oli A90+2 kpl Cm+DR/Rk+3 kpl F+ilmatorjuntavaunu+H-vaunu autoa varten ynnä muita vaunuja vieraiden autoja varten tarpee mukaan. "Rautatietiet sotavuosina" -kirjassa taas on aukeaman yli vedetty kuva Mannerheimin junasta. Sen kokopano oli H7/Hv4+Cm+DR/Rk+A90+Cm+F+Git+Hit. Kuvan ulkopuolelle jää suurimmaksi osaksi vielä Hdk tai Hit. Kuva on Punkasalmelta 26.6.1941. Mestarimallit-uutuus on rakennussarja A90-sarjan vaunusta. Cm-vaunuista on julkaistu sarja jo aikaisemmin. Lisäksi tulossa on sarja DR/Rk-vaunusta. Mallit toimitetaan myös valmiina. Lisää tietoa A90-mallista löytyy linkin takaa. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2021/09/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf SA-kuva-sivustolla on aiheesta kohtuullinen kattaus kuvamateriaalia, joihin kirjankin kuvitus perustuu. |
|
| 14.10.2021 10:20 | Petri Nummijoki: | Tampereen varikko sai joulukuussa 1961 takaisin Helsingissä lainassa olleet Hv3-veturit 781, 784 ja 785 http://www.vaunut.org/kuva/9258 sekä toukokuussa 1962 Turusta Hv2-veturit 777-780 http://www.vaunut.org/kuva/41935. Olennaiset muutokset Hv4-vetureiden käytön vähentymisessä Tampereen seudulla lienee ajoitettavissa näihin siirtoihin. |