??.??.1904 / Trollhättan, Ruotsi
Tukholman ja Uppsalan välisellä koeajolla veturi oli saavuttanut helposti 80 km/t nopeuden perässään kymmenen telivaunua.
Koska veturit olivat kuusikytkyisiä ja niissä oli suuri höyrypannu, ne sopivat hyvin myös seka- ja tavarajuniin.
??.??.1904
HVAR 8 DAG Illustreradt magasin, nro 47, 21.8.1904 esittelee: DEN NYA TYPEN FÖR NORRLANDSLOKOMOTIV.
Kuvanoton aikaan näitä firman Nydqvist och Holm Trollhättanissa valmistamia uusia vetureita oli valmistunut viisi kappaletta. Veturi oli suunniteltu Norrlannin henkilöjuniin, erityisesti Lapin express -juniin.Tukholman ja Uppsalan välisellä koeajolla veturi oli saavuttanut helposti 80 km/t nopeuden perässään kymmenen telivaunua.
Koska veturit olivat kuusikytkyisiä ja niissä oli suuri höyrypannu, ne sopivat hyvin myös seka- ja tavarajuniin.
Kommentit
| 23.12.2014 15:49 | Kurt Ristniemi: | Piipun juuressa oleva kaulus on ruotsalainen Motala-mallinen turbiinisammutin / ledskenegnistsläckare / ohjaussiipikipinänsammutin (Motala patent spark arrester) kertoo http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22049 Motalan konepajan itsensä mukaan malli on 'Skorsten av Sveriges statsbanors modell', kertoo http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22136 Ja oikeastaan kyse saattaa olla Nydqvist & Holmin keksinnöstä, kertoo taas http://www.tydal.nu/postvagnen/126298.htm Piippua näkyvät ruotsalaiset kutsuvan ledskeneskorsteniksi, mutta ulkonäkönsä vuoksi ilmeisesti myös papinkauluspiipuksi (prästenskrageskorsten)? |
|
| 23.12.2014 18:44 | Kurt Ristniemi: | HVAR 8 DAGin artikkeli Nydqvististä vuodelta 1902: http://runeberg.org/hvar8dag/3/2101.html | |
| 13.09.2015 22:01 | Hannu Peltola: | Tämä tuli minulla satunnaiskuvana. Kuvassa on SJ:n L-sarjan veturi, joita oli yhteensä 47 kpl. Kyseessä on siis ollut ruotsalaisittain varsin suuri höyryveturisarja. Kuvan veturi on tosiaan valmistunut Nohabilla 1904 ja se oli käytössä aina vuoteen 1970. | |
| 14.09.2015 18:38 | Eljas Pölhö: | Ruotsin erityisolosuhteista kannattaa muistaa, että veturin käytön loppuminen ei tarkoittanut sananmukaisesti sitä. Militääriturvallisuusatarkoituksessa säilöttyjä vetureita siirrettiin jatkuvasti paikalta toiselle eli annettiin liikuntaa joko hinauksessa tai omin voimin liikkuen. Ei ollut sellaisia säilöttyjen vetureiden kasautumia kuin kuin kolme Suomessa. L-sarjan liikennekäyttö loppui suunnilleen 50-luvun lopussa ja kaikki sen jälkeiset liikkeet liittyivät maanpuolustukseen. Että L-sarja olisi ollut liikenteessä vuoteen 1970 saattaa antaa väärän mielikuvan, jos ei ajattele taustaa 60-luvulla tapahtuneille liikkeille. |
|
| 14.09.2015 20:15 | Hannu Peltola: | Eljas on luonnollisesti täysin oikeassa, L-sarjan käyttö varmastikin hiipui 1950-luvun lopun jälkeen. "Käytössä" pitää siis lukea varallaolona, mutta vuonna 1970 sekin päättyi tämän veturin osalta. Höyryjen varsinainen käyttö taisi keskittyä muutamaan harvaan sarjaan 1960-luvulla, nämä nyt äkkiseltään tulivat mieleen: KA (Luulajan vaihtoveturina), B, N, E, E2, E10, S1 ja S2. | |
| 14.09.2015 20:42 | Eljas Pölhö: | Tämä Ruotsin varmuusvarastointi vetureiden osalta on edelleen varsin sattumanvaraisesti ja hetkittäisten havaintojen varassa. Vetureiden sijaintilistat (salaisia aikoinaan) olivat voimassa vain joitain viikkoja/kuukausia ja sitten täysin vanhentuneita siirroista johtuen. Kokonaiskuvan luominen on huonommalla tasolla kuin kallioihin louhittujen sukellusvenevarikoiden sijoittelutiedot. Varmaan yleinen mielenkiinto ei houkuttele ketään tekemään kattavaa selvitystä vetureista. Sukellusvenetunnelit ovat paljon mielenkiintoimpi kirjallinen tuote. Ruotsin silloinen suhtautuminen varmuusvarastoihin oli varsin erilainen verrattuna Suomeen. Veturit oli hajautettu satoihin paikkoihin. Sukellusveneet useisiin kymmeniin (no, nämä oli Suomelta kielletty). Lentokoneet (Saabit) olivat varmaan yli tuhannessa ladossa eri puolilla maata. Toimitin joskus aikoja sitten kirjan Drakeneista ja olihan niitä silloin ihan uskomattomissa paikoissa. Sittemmin on punakynä käynyt kovasti puolustuspolitiikassa ja tilanne ei taida olla ihan sama (hyvään toivovat voittivat). Ainakin höyryt ja dieselit on siirretty museorautateille. |