??.??.???? / 750 mm rautatiet, Viro
??.??.???? Vertailukuva kuvaan http://vaunut.org/kuva/5637 – Tässä kuvassa on Viron kapearaideverkon toinen kahdesta K-65 sarjan vetureista (K-304). Veturit tulivat Viroon vuonna 1908. Sitä ennen verkolla oli jo 17 kpl K-63 mallisia vetureita. - Yksi ulkoinen ero mallien välillä oli hytin sivuikkuna, joka oli K-65:ssa kaksiosainen. Muitakin teknisiä eroja oli, muun muassa tulipinta ja höyrynpaine olivat suurempia K-65:ssa. Savupiippu on vain kovasti erilainen kuin tuossa Ylä-Syvärin veturissa. - Lähde: Mehis Helme Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996.
Kommentit
| 29.12.2014 18:13 | Eljas Pölhö: | Pieniä tarkennuksia määriin: The First Company hankki 53 Kolomnan tyyppi 63-veturia. Niistä 18 sijoitettiin Eestiin, ja 1915 lisää tuli 2 kpl Ukrainasta ja 1 Liettuasta. Alkuperäiset numerot olivat K.249/257-263/268/278/279/288-297. Eestin valtionrautateillä (EVR) ne olivat edellisessä järjestyksesstä B.30-B.50. K-65 mallisia vetureita The First Company hankki 9 kpl vuosina 1908-1912. Näistä kaksi sijoitettiin Eestiin, numerot K.303-304, sittemmin EVR A.10 ja A.21. EVR:n A.11-A.20 olivat myös Kolomnan tyyppiä 65, mutta niiden alkuperäinen omistaja oli Livländische Zufuhrbahn Gesellschaft. Kuvan veturi on Kolomna 3909/1908. Vuonna 1944 se löytyi hylättynä Puikulesta ja poistettiin kirjoista kesäkuussa 1947. Edellisten lisäksi Neuvosto-Eestin rautateillä oli Kolomnan tyyppiä 63 olevat veturit K 1 ja K 4. Ne oli alunperin toimitettu "Moscow District Feeder Railway Companylle". Viroon ne siirrettiin 1945 ja työskentelivät aluksi Valga-Mõniste-linjalla ja sitten Mõisakülan varikolla. Lähde: "The Narrow Gauge Steam Locomotives os Estonia" kirj. Peeter Klaus ja Keith Chester (Stenvalls, 2005, ISBN 9172661658) |
|
| 30.12.2014 15:09 | Joni Lahti: | Mehis Helme kirjoittaa sanotussa lähteessä, että... "Jo vuonna 1900 hankittiin 17 höyryveturia.... Tehtaan [Kolomna] mallimerkintä oli 63, Seuran [1. Juurdeveo Selts] raiteilla ne saivat merkinnän K..." Vuoden 1905 tienoilla Liettuassa oli 8 ja Ukrainassa 24 kpl vastaavaa veturia. Näin siis Helmen mukaan. Vuoden 1915 aikana vetureita siirreltiin ja vuokrailtiin pitkin suurta Venäjää, ken ties yhden veturin ero voi selittyä tällä. Joitakin A.20:n (entinen K.303?) tunnuslukuja: maksiminopeus 30 km/h, teho 150 hp, tulipinta 58,5 m ², höyrynpaine 12 kg/cm³, iskun pituus 355 mm, sylenterin Ø 355 mm, vetopyörien Ø 740 mm, kokonaispaino 38100 kg, vesisäilö 5,8 m³ ja polttoainemäärä 3000 kg. Keskeiset muut mitat olivat: kokonaispituus: 11209 mm, josta tenderin pituus n. 3800-3900 mm, suurin korkeus 3505 mm, korkeus nokipesän keskikohtaan 1800 mm ja vetopyörien akseliväli 900 mm. K63:n, Virossa myöhemmin B -veturin tunnuslukuna olivat: maksiminopeus 30 km/h, teho 135 hp, tulipinta 53,2 m ², höyrynpaine 11 kg/cm³, iskun pituus 355 mm, sylenterin Ø 355 mm, vetopyörien Ø 740 mm, kokonaispaino 35700 kg, vesisäilö 5,2 m³ ja polttoainemäärä 3000 kg. Kokonaispituus oli 11180 mm, kokonaiskorkeus 3480 mm ja korkeus nokipesän keskikohtaan 1750 mm. |
|
| 30.12.2014 20:08 | Eljas Pölhö: | Mehiksellä näyttää olevan muutama Kolomna 63 liian vähän (49 kpl). Niiden alkuperäiset numerot olivat K.249-K.302 (=53 kpl). Valmistusvuodet olivat 1898-1902. Edellisen viestini vetureista K.249 ja K.263 oli siirretty Ukrainasta ja K.262 Liettuasta. B-tunnus annettiin 1927. K.303:sta tuli 1927 A.10 ja K.304:sta A.21 (ei ollut näppäilyvirhe). Välinumerot tulivat Eestiin vuonna 1918 Livländische Zufurbahnilta (Valga-Gulbene-Plavinas) ja myös osa itse radasta jäi EVR:lle. Näiden vetureiden edelliset numerot olivat Ak.11-Ak.20, mikä selittänee sen miksi ne vuoden 1927 uudelleennumeroinnissa saivat numerot A.11-A.20 ja siten sijoitettiin K.303:n ja K.304:n väliin. |