??.??.1970 / Rekola
??.??.1970 Koivulän asukkaat odottavat junaa.
Kommentit
| 30.12.2014 22:30 | Ari Palin: | Olenkin ihmetellyt, miksi Rekolan liityntäpysäköinti on niin kaukana asemasta, mutta se onkin näemmä rakennettu jo vanhan aseman aikana. Omakotialue lienee estänyt sen siirtämisen aseman mukana. Ihmisiä menossa junaan myös väärältä puolelta? | |
| 30.12.2014 22:43 | Jorma Rauhala: | Aamu-Koo. | |
| 31.12.2014 01:17 | Jorma Toivonen: | Tämä junahan aiheutti uraansa aloittavalle kuljettajalle monia unettomia öitä aikoinaan (v.1977). "Inssiajo" piti huhujen mukaan suoritettaman tällä K-junalla (onneksi matkaneuvoja valitsikin tenttiin junan T1023 Ri-Kv - vaukeuksien kautta selvittiin lopulta silläkin). Ri:n koneapulainen oli mukana Sr1:ssä ennen kuljettajakurssia neljällä tavarajunareissulla. Muistelen kuulleeni, että mm. Kv:n kurssilaiset saivat tutustua Sr1:n ominaisuuksiin jopa vuoron mukaisilla junilla. Kuljettajakurssin jälkeen 84-tuntia kuunneltiin teoriaa Sr1:stä (pari kertaa taidettiin käydä Ilmalassa, jossa jopa nähtiin veturikin), ajoharjoittelua reilut 72-tuntia (tai,,, no jaa...). Tuolloin vielä vaadittiin kuljettajatutkinnon läpäisemiseksi päivystystoiminta (Dv12) ja linjakelpoisuus (Sr1) - Ri:n osalta. Tämä Keravan puupaikku jäi mieleen, Korson jälkeen Hanala ja Rekola, alamäessä kilometrin välein kaksipainejärjestelmisin vaunuin jarrutus - ei aina onnistunut (anteeksi matkalaisille). |
|
| 31.12.2014 07:55 | Teppo Niemi: | Ja junaan nousussa hyödynnettiin molempia puolia, eli siis myös vastakkaiseen suuntaan kulkevan pääraiteen puolta. No onnoksi siihen aikaan radan suurin sallittu nopeus oli vain 120 km/h ja suurimmalla osasta kaukojuniakin vain 110 km/h. | |
| 03.01.2015 19:27 | Ari Palin: | Ja tuostahan on ollut hyvä näkyvyys Koivukylän suuntaan. Entä jos K-puupaikun olisikin ohittanut juna "väärää" raidetta? Pohjoiseen päin mennessä rata kaartaa vasemmalle, joten puupaikku olisi peittänyt pohjoisesta lähestyvän junan näkyvistä. Oliko siihen aikaan kuitenkin kumpikin raite suojastettu vain yhteen suuntaan? Mikä oli sn, jos ajettiin raidetta "väärään" suuntaan eli kun ei voitu käyttää suojastusta? Mitä raidetta K-junat tuohon aikaan käyttivät aamuruuhkassa Tikkurilan ja Helsingin välillä Helsingin suuntaan? Nehän eivät pysähtyneet Tikkurilan ja Pasilan välillä ennen vuotta 1988, joten olivat sillä osuudella läntistä raidetta käyttäneiden H-junien kaltaisia. P-junathan ajoivat aamuruuhkassa Helsinkiin itäistä eli kolmatta raidetta. |
|
| 04.01.2015 12:05 | Kimmo T. Lumirae: | Ajettaessa "vasenta väärää" eli kaksiraiteisen vasenta raidetta, jolla ei ole suojastusta, sn oli 100. | |
| 04.01.2015 12:46 | Petri Nummijoki: | Jtt ei 1980 tunnista Helsingin ja Keravan välistä rataa molempiin suuntiin suojastetuksi mutta 1987 tunnistaa. Todennäköisesti tämän kuvan ottamisen aikoihin ei siis ollut kahteen suuntaan suojastettu. Olisiko suojastus valmistunut kahteen suuntaan kolmannen raiteen rakentamisen yhteydessä 1981? Junaan väärältä puolelta raiteen yli kulkemista en pitäisi kovin erikoisena asiana. Niinhän oli käytännössä pakko menetellä silloinkin, jos juna ajoi ratatöiden vuoksi väärää puolta ja tuli eri raiteelle, jossa matkustajat junaa odottivat. |
|
| 04.01.2015 21:46 | Ari Palin: | Kiitos näistä tiedoista. Toki vasenta raidetta ohittavan junan kuljettaja olisi todennäköisesti osannut ottaa vaaratilanteen huomioon ja pudottanut vauhtia sekä käyttänyt veturin äänimerkkejä. | |
| 04.01.2015 23:58 | Kimmo T. Lumirae: | Tuonkaltainen tilanne tullee eteen aina yllättäen ja lähinnä siinä jää aikaa kovan metelin pitämiselle, vauhti ei ehdi todennäköisesti juurikaan hiljentyä vaikka liki kilometrin päästä näkisi tilanteen; aikaa sivuutukseen on siinä ehkä 30 s. |