??.??.1978 / Välillä Talma–Vanikko
??.??.1978 Huru tuntui aikanaan väkevältä, sen olemus uhkui voimaa. Tästäkin kuvasta voi laskea viitisenkymmentä akseliparia, eikä junan peräpää edes näy. Mutta kovin on kevyt juna nykyisiin verrattuna. Valitsin muuten paikan sillä perusteella , että lumiaitaa vielä näkyy. Sitä oli siisteissä katoksissa maantienkin varrella lähempänä Martinkylää.
Kommentit
| 10.01.2015 00:20 | Jorma Toivonen: | Junan numero T1663 Sld-Ri, kulku iltapäivällä? Ensimmäisinä Borealikselta napatut vaunut ja sitten ilmeisesti "bensaroikka" (rungottomat pytyt? - mikähän lie littera?), joka jatkoi Riihimäeltä johonkin varmuusvarastoon - Nokia, Varkaus, Kajaani, Jyväskylä(?)... Dr12-veturit kiersivät yleensä Sld:n aamujunassa (1662/1663), iltavuorolla Dr13 (1668/1669), tosin tuo 2201 oli iltajunassa 27.02.1978 - olisiko kuva helmi-/maaliskuun vaihteesta, jolloin veturi pyöri Riihimäen seudulla? Yleensä tuon junan koko vaihteli 66-98:n akselin ja 1215-1500tn:n välillä. Olikohan vielä tuolloin raskaiden tavarajunien sn35 Ollin ja Keravan välillä? Mutta hyvin jaksoi "Huru" 1500tn:n junan keulilla - tosin Kytömaan jälkeen ei rattia tarvinnut kääntää max.-asennosta pois vasta Hyvinkään ohitettua (ei ollut pelkoa, että tavarajunien sn75 olisi tullut ylitettyä missään vaiheessa). |
|
| 10.01.2015 15:39 | Jorma Rauhala: | "50 akseliparia" eli 100 akselia. | |
| 10.01.2015 21:17 | Tero Korkeakoski: | Rungottomien bensapyttyjen litterahan oli Sob. Ja komea kuva on kyllä. | |
| 11.01.2015 00:25 | Jorma Toivonen: | Kiitokset Tero, Sobejahan vaunut olivat. Keveillä tisleillä täytettyjen vaunujen aks.paino ei tainnut nousta 20tn:iin? Muutama "venakko" välivaunuineen, sekä tyhjät turvavaunut huomioiden junapaino saattaisi lähennellä 1500tn:a. | |
| 11.01.2015 19:19 | Reino Kalliomäki: | Taas olen hämmästynyt . Ei auta kuin korjata junan tiedot! Tietysti hiihtoloma, normaalia myöhempi koska perheessä ei ollut lapsia. Viikko 27.02- 3.3.1978. Ja paikalle pääsi vain hiihtämällä. Km-pylväs 33 häämöttää junan keskivaiheilla, ja sen takana auraamattoman pikkutien tasoristeyksen merkki. | |
| 04.05.2016 00:53 | Mika T. Polamo: | Hiano kuwa. JT sallinee pientä saivaretta, ihan ulkomuistista. Borealiksesta ei tainut kukaan olla kemian maailmassa kuullut vielä 70-luvulla. Tuohon aikaa Kilpilahden laitokset olivat vielä valtio-omisteisia. Bernerisöinti alkoi 90-luvulla kun Norjan Neste eli Statoil ja Suomen Statoil eli Neste perustivat yhteisyrityksen joka nappasi osan Nesteestä eli ainakin muovituotannon, siis polypropeenin ja eteenin. (Selkeästi sanottu, vaikka itselleni valehtelenkin.) Kasoliinituotanto taisi vielä silloin jäädä suomalaisen Nesteen haltuun. Neste ja osittain valtiomme omistama Borealis Polymers elivät tovin rinnakkain Kilpilahdessa. Sitten joku keksi tehdä saman kuin Karvinen Nekulle eli lähetti ainakin tuon Boraliksen kansallisenosuutemme Abu Dhabiin. Tätä kirjoittaessa uskon että Nestettä, rautatietä ja asfalttia on yhä suomalaisomistuksessa. Siis yhä. Seuraavassa kommentissa joku kertoo että kaikki mainittu on jo myyty ulkomaille. Siellä sitten BP:n eli Business und Profit yhtymän kokouksessa paikalliselta pipopäältä Sulo Wileniltä kysellään, että miksi sä meni ostamaan Suomesta viisataa huoltoasemaa? Viisaata ja kymmeniä ja kymmeniä tuhansia kilometrejä rauta- ja maantietä? Ettekä muuten ikinä arvaa mitä tuo valkokauluspipopää vastaa. (Jännitys tiivistyy.) Noku sai nii halvalla. |