16.07.1966 / Hamina, Poitsila, Hamina (uusi)
16.07.1966 Ilmeisesti Kouvolan Ardelt höyrynosturi Tnk-Rto 15 on saapunut tavarajunassa Haminaan nostamaan yhdessä Pasilan Ardeltin kanssa kaikuharausalus "Särkän" Osa-vaunusta siirtolavetille ja takaisin Osa-vaunuun alukselle liian matalan sillan takia. Nostot tapahtuivat seuraavana päivänä (sunnuntaina). Kuva Poitsilan ratapihalta.
Kommentit
| 17.01.2015 00:49 | Heikki Kannosto: | Tenderin voi ajatella kuuluvan höyryllä käyvän norsurin vakiovarustukseen mutta Gb:n takana näyttää seisovan Vok ilman mitään välivaunuja - nostojuna lienee pysäköity sinne missä sattui olemaan tilaa. | |
| 17.01.2015 11:19 | Hannu Peltola: | Onko kuva vielä siltä ajalta, kun venäläisvaunuihin asennettiin Vainikkalassa puskimet? | |
| 17.01.2015 13:45 | Tapio Muurinen: | En muista kuvaustilannetta, mutta näyttää siltä, että kuvissa on sama yhdistelmä, mutta eri puolilta kuvattuna http://vaunut.org/kuva/56671?tag0=18%7CTnk-Rto%7C15 , eli tämä onkin Kouvolan Ardelt (nro 15). Ja vielä erikoista, kuvissa on junan loppupää. Muuten ei käy pirtaan Poitsilan ratapihan maisemat (mm. "Huttusen" kylän rakennuksia TV-antenneineen toisessa kuvassa. Yleensä tällaiset raskaat yhdistelmät olivat heti veturin perässä. Pakettiin kuului paitsi nosturi, vastapainovaunu, puomivaunu tarvikkeineen ja vesisäiliö (tenderi). Onko tuo tenderi muuten Tv1-sarjasta? Tuohon aikaan vielä SNTL:n vaunuihin asennettiin puskimet. Niistä voitiin luopua vasta 1968, kun liikenteessä oli riittävästi Hdka- ja Hka-välivaunuja. Ensimmäiset välivaunut saatiin liikenteeseen 1966 lopulla. Eli Vok-vaunu on kytketty suomalaisiin "jonkalla" (kaksoislenkki). Niitä sai olla junassa kuudessa välissä. Harvinaisempaa myös, että SNTL:n vaunu on junan loppupäässä, yleensä ne pyrittiin sijoittamaan ensimmäisiksi keulaan. |
|
| 17.01.2015 14:13 | Hannu Peltola: | Ja viimeisenä oleva Lv-Rto 56 (?) oli ilmeisesti nosturihenkilöstön kuljetukseen? Vaunu näyttää vanhalta Ge-vaunulta. | |
| 17.01.2015 14:22 | Kari Roininen: | Lv-Rto 56 on nosturinkuljettajan asuntovaunu. Näille nostureille oli aikoinaan sijoituspaikasta riippuen tietty säilytysraide,josta tarpeen mukaan saattoi hakea kuljetuskunnossa olevan nosturin esim. vauriopaikalle. | |
| 17.01.2015 15:03 | Heikki Kannosto: | Tosiaan, tuo venäläinen Puškin-öö...homma... Kansakoulun toiselle luokalle menossa olevana en tosin ollut tuolloin tutustunut junaliikenteeseen kovin monipuolisesti ja omaa pienoisrautatieperuspakkaustakin sai odottaa vielä kaksi vuotta. | |
| 17.01.2015 21:56 | Reino Kalliomäki: | Kyllä Jumbon tenderiltä näyttää. | |
| 18.01.2015 00:19 | Jorma Toivonen: | Milloinkahan Tapion mainitsemat "jonkat" (kaksilenkkikytkimet) tulivat käyttöön - vasta ensimmäisten "hakasten" myötä? Ennen sitä liikkui raiteillamme SNTL:n vaunuja. Muistan kuulleeni (epävarma tieto), että ennen vanhaan saatettiin kytkennässä käyttää kuvassa http://vaunut.org/kuva/5152 näkyvää SA3:n korvaketta, johon pujotettiin lenkkikytkimen lenkki. Saattaisi onnistua hätätilanteessa nykyäänkin? | |
| 18.01.2015 12:30 | Tapio Muurinen: | Apukytkimiä (kaksilenkki-) oli käytössä jo 1950/-60 -lukujen taitteessa. Niitä oli jaettu keskusasemille tietty määrä; numeroituja ja nimettyjä. Sitten niitä "perättiin", kun eivät olleet palautuneet "kotiin" - esim. Kw 166-Kw 195. Aikaisemminkin niitä jo varmaan käytettiin. Lienee alkujaan neuvostoliittolainen oma keksintö, koska siellä niitä ja sivupuskimia todella tarvittiin siirryttäessä lenkkikytkimistä automaattikytkimiin. Siirtymävaihe oli pitkä ja saatiin toteutettua 1950-luvun loppuun mennessä (n. 1958). NL:ssa oli myös omia liitevaunuja paljon ennen meidän vastaavia. SA3:n kylkeen valettu "Stalinin korva" palveli samaa tarkoitusta, eli lenkki voitiin kytkeä keskuspuskimeen. Herää kysymys, kuinka tavallinen sellainen kytkentä oli aikoinaan linja-ajossa NL:ssa tai meillä. Kuulemma se oli epävarma ja väli saattoi katketa itsestään. Meillä tällainen kytkentä kiellettiin vuonna 1968 muualla paitsi tilapäisesti ratapihoilla. | |
| 18.01.2015 23:43 | Jorma Toivonen: | Kiitokset Tapiolle kaksilenkkikytkinten historian selventämisestä. Tuo kytkinten numerointi oli aivan uusi tieto minulle. Myös käytön alkamisen ajankohdan määrittämisen otan mielenkiinnolla vastaan. | |
| 20.01.2015 00:06 | Jorma Toivonen: | Pietarin rautatiemuseosta löytyy myös varsinainen kaksilenkkikytkentä http://vaunut.org/kuva/75157 . | |
| 20.01.2015 00:47 | Jouni Hytönen: | Jyväskylässä muistan puhutun "ystävyyssiteestä", liekö sitten tunnettu ilmaus muualls päin maata. | |
| 20.01.2015 04:34 | Topi Lajunen: | On tuttu ainakin Helsingissä. Eniten kuitenkin täällä käytettäneen muotoa "apulenkki". | |
| 21.01.2015 07:39 | Pauli Ruonala: | Termi "ystävyysside" oli yleisesti tunnettu. Veturimies-lehdestä (numero 5/1974) löytyi seuraava, siihen aikaan monimielisenä pidetty lause: "Kun joudut kytkemään veturin neuvostoliittolaisiin kytkimiin, ole erityisen varovainen. Käytä sitä varten olevaa apukytkintä ("ystävyyssidettä"). Puristuksiin joutumisen vaara on silti suuri." | |
| 29.12.2017 20:52 | Esa J. Rintamäki: | Lv - Rto 94 oli entinen BG 04626. Se oli entinen Ge 30'116 vuodelta 1939. Aluskehyksen Ge sai vaunusta D 359. |