01.02.2015 / Tampere asema
01.02.2015 Eilen todistettiin muutaman henkilön voimin IC 85:n veturin virroittimessa esiintynyttä hieman epätavallisen näköistä valokaarta. Vaihtotyönjohtaja ei ollut nähnyt vastaavan näköistä valokaarta urallaan kertaakaan.
Kommentit
| 02.02.2015 16:51 | Tapio Nikula: | Jää ei pala. Se olisi vastoin luonnonlakeja. Sen sijaan valokaari voi kostealla ilmalla kuumentaa vesihöyryn niin kuumaksi (plasmaksi), että sen resistanssi pienenee ja valokaari voi mennä useampaakin kautta. Kuvassa näyttäisi olevan kaksi purkausreittiä. | |
| 02.02.2015 17:26 | Teemu Tuomisto: | Itsekin olen nähnyt tuollaisen valokaaren joskus. | |
| 02.02.2015 17:31 | Ville Hautamäki: | Valokaari voimistuu junan lähtiessä liikkeelle ja tasaantuu hetken kuluttua. Tämä johtunee siitä että lähdössä veturi ottaa ajolangasta enemmän virtaa kuin täydessä vauhdissa. | |
| 02.02.2015 17:49 | Kimmo T. Lumirae: | Tuo ei käy selityksestä. Veturi tarvitsee liikkeellelähdössä vain vähän tehoa, mutta runsaasti vetovoimaa eli vetoakseleiden vääntövoimaa. Nopeuden kiihtyessä tehon tarve nousee ja teho on suoraan verrannollinen virtaan. | |
| 02.02.2015 17:51 | Ville Hautamäki: | Ookkei, kiitokset tarkennuksesta :) | |
| 02.02.2015 18:04 | Topi Lajunen: | Olisikohan virroittimen ja ajolangan välissä jotain "skäidää", joka vastustaa virran kulkua sen verran paljon, että sähkölle helpompi reitti löytyikin muuta kautta? | |
| 02.02.2015 18:30 | Harri Junttila: | Ensivilkaisulla kuva vaikutti hassulle kun punavalot marsussa ja virroittimessa valokaari, eihän sitä pohjoisen asukkina muista että on Edoja... Kovasti näyttää sille että kontakti on huono ajolankaan kun noinkin iso valokaari tuossa. | |
| 02.02.2015 18:51 | Miko Rautiainen: | En tiedä mitä kuvatekstissä on alunperin lukenu, mutta veikkaan että jotain semmosta että IC85 Sr2:en virroittimessa paloi jää yms. Itse kun myös todistin tämän asian, niin tämä että jää palaa, oli vaihtotyöveturinkuljettajan (liekkö oikea termi?) suusta kuultua. Totuudesta en tiedä, enkä ota kantaa. |
|
| 02.02.2015 19:55 | Jorma Toivonen: | Tuo sähkö-oppi on minulle aina ollut täyttä hebreaa, joten tuo Kimmon kommentti, ettei runsaan vetovoiman aikaansaamiseksi ei olisikaan tarvittu tehoa. Kaikkien onneksi en enää ole kuljettajan tehtävissä, näköjään toimin täysin väärin koko urani ajan. Kuten Topi mainitseekin mm. ajolankaan muodustuva huurre aiheuttaa kipinöintiä virroittimen saamatta täyttä kontaktia ajojohdosta. Muistelisin, että aikoinaan rantaradalla ennen aamun ensimmäistä pendovuoroa täytyi ajolanka "puhdistaa" muulla sähkökalustolla, ettei pendon hieno ja herkkä automatiikka saisi häiriöitä epätäydellisen kontaktin johdosta. Myös muualla täytyi ajolanka "puhdistaa"" ennen pendovuoroa, jokin aikamääre oli tuollakin? |
|
| 02.02.2015 23:58 | Kimmo T. Lumirae: | Jorma, kirjoitin että tarvitaan vain vähän tehoa, en, että ei tarvita tehoa. Vetääkseen 1 m/s eli 3,6 km/h 200 kN voimalla sähköveturi tarvitsee 200 kW eli 272 hevosvoimaa tehoa, ja se on aika vähän esim. 6100 -kilowattisesta, 8600 -hevosvoimaisesta veturista. Etköhän sä ole aika lailla oikein aikoinasi toiminut ;o} |
|
| 03.02.2015 00:05 | Niila Heikkilä: | Paloiko valokaari tasaisena vai lepattiko se elävän liekin tavoin ylös alas? Noita kahta kuvaa vertailemalla voisi näyttää siltä että virroittimen hiilen ja langan välille on hetkellisesti muodostunut osittainen Jaakobin tikapuut -niminen ilmiö. Tässä erilaisten variaatioiden seassa aito ilmiö https://www.youtube.com/watch?v=Jzy_bPnt1_A Edojuna, jolla ajetaan paljon eri suuntiin ja jossa vaunut ovat jatkuvasti kiinni veturissa lienee otollisin kohde erilaisille mekaanisille ja sähköisille ilmiöille ja tapahtumille. Tässä kuvassa veturi on suuntaa vaihtaessaan juuri nostanut sellaisen virroittimen lankaan kiinni, joka on ollut alhaalla ajon aikana Helsingistä Tampereelle. Virroittimessa oleva huurre yhdessä huurteisen langan ylösnostokohdan kanssa on ollut niin suuri eriste että sähkö on alkanut seikkailemaan virroittimen ulkopuolella, ensin hiilipölyn johtamana ja lopulta täysin ilmajohteisesti. On mahdollista että tällainen tai pienempi valokaari on syttynyt jo ennenkuin veturin pääkatkaisija on edes kiinni. Seuraava otollinen hetki sille on pääkytkimen sulkeutuminen, ja jos junan lämmitys on kytketty nopeasti sen jälkeen päälle, mahdollisia Jaakobin tikapuita esille härnääviä tapahtumia onkin jo pitkä ketju. Harvinainen ilmiö kyllä paikallaanollessa, jos tuo on pitkään loimunnut. Siinä alkaa ennenpitkää jokin paikka kuumenemaan. Muutaman sekunnin mittaisia paloaikoja joissa näkyy lepattava "flare" on kyllä joskus tullut nähtyä. Liekin vihertävä sävy johtuu pitkälti ajolangan kuparista, mutta myös ilmavälin pituus vaikuttaa väriin. | |
| 03.02.2015 10:35 | Tapio Nikula: | Vielä tuosta jään palamisesta. Palaminen on yksinkertaistettuna aineen muuttumista oksideiksi. Jää on divetyoksidia. Jos joku väittää, että jää palaa, niin se on yhtä totta kuin jos sama henkilö väittäisi olevansa vanhempi kuin isänsä. Ja komppaan Kimmoa tuossa tehojutussa. Sähkömoottorin vääntömomentti on suurin, kun pyörimisnopeus on nolla. Jos veturin liikkeellelähdössä syötettäisiin suurempi virta (= suurempi vääntömomentti pyörän kehällä), niin kyllähän se sutisi. Ja vääntömomentti on juuri se, mitä tarvitaan vetovoiman aikaansaamiseksi tai veturin kiihdyttämiseksi. |
|
| 03.02.2015 12:27 | Ossi Rosten: | Tuosta jään, eli veden palamisesta. Ehän tuo suoraan pala, mutta mutkan kautta kyllä. Läpilyönnissä lämpötilat kyllä nousevat yli vesimolekyylin hajoamislämpötilan (n. 3000'C), jonka jälkeen on taas vetyä poltettavaksi, joka taas tiivistyy vedeksi/jääksi jossain toisaalla kuin ajolangassa, ettei tuo nyt tarkkaan ottaen ja kauhiasti saivarrellen nyt niin väärin ole sanoa että jää palaa. ;) Mutta kyllä tuo näkyvä liekki on silti ihan puhtaasti valokaaren aikaansaamaa. |
|
| 03.02.2015 14:42 | Tuomas Korhonen: | Jatketaan epäolennaisuuksilla. Teho pyröillä tai moottorissa on vääntömomentin ja kulmanopeuden tulo. Jos ei ole liikettä ei ole tehoakaan vaikka olisi täysi tehopyynti ja vetovoimaa satoja kilonewtoneita. Tehoa syntyy vasta kun veturi liikkuu, ja hitaasti liikkuessa tehokin on pieni vaikka vetovoimaa olisikin reilusti. Sr2 antaa täyden vetovoiman 80 km/h asti, joten suurinta tehoa se ei pysty antamaan tuota pienemmillä nopeuksilla. | |
| 03.02.2015 21:28 | Roope Prusila: | Niila: tuo juna tuli tuolla samalla virroittimella Hki-Tpe. Valokaaresta: Valokaari ei palanut tasaisena. Se millainen se oli, vaihteli paljon. Tyylikkäimmät lepatukset jäikuvaamatta kun ei ehtinyt ottamaan kuvaa. | |
| 03.02.2015 22:04 | Mikko Mäntymäki: | Sr2 sarjassa on yksi virroitin vikainen yksilö muistaakseni 3221 jossa nousee vain toinen virroitin. | |
| 03.02.2015 22:25 | Timo Keski-Petäjä: | Täällä näkyy tuota virroittimen kipunointia: https://www.youtube.com/watch?v=VsF8K4UD84Y | |
| 04.02.2015 21:53 | Tuomas Korhonen: | Mikko, ei virroitinvikaisia vetureita pidetä liikenteessä. |