??.??.1950 / Helsinki, Haaga
??.??.1950 Raitiojuna entisellä Haagan päätepysäkillä
Kommentit
| 16.02.2015 16:56 | Juhana Nordlund: | Aika ovela juttu, jos 4S:n ruuhkarupeamiin on joskus sisältynyt Haagassakin käyntejä. Periaatteessa sekin kai on ollut mahdollista. | |
| 16.02.2015 17:16 | Heikki Kannosto: | En ole koskaan nähnyt kuvaa Haagan raitsikkapysäkistäkään enkä olisi oikein osannut unelmoidakaan kuvasta jossa on vielä junakin. Bussiliikenne oli vuonna 1950 vielä sen verran heikoissa kantimissa sodan jäljiltä etten sanottavasti ihmettele jos jokin iltapäivävuoro on tosiaan ajettu Munkan sijasta Haagaan. Isäukko asui tuolloin 18-vuotiaana Hagiksessa eikä valitettavasti enää muistanut länsisuunnan tilannetta. | |
| 17.02.2015 05:37 | Kimmo Pyrhönen: | Tämä on kyllä hieno historia-annos. Mielenkiintoisessa paikassa tosiaankin tuo kääntösilmukka. | |
| 17.02.2015 20:30 | Heikki Kannosto: | Kuvan ulkopuolelle vasemmalle jää Nurmijärventie joka vielä 1970-luvun alussa alitti radan kaksikaistaisena ja radalla oli vanha kiviholvi. Radanvartta vasemmalle lähtevä Vespertie oli Haagan kauppalan aikaan nimeltään Karjakartanontie kunnes kaupunginosan kadunnimet uusittiin ilmeisesti 1952; nykyinen Kauppalantie oli aikanaan Haagan kauppalan pääkatu ja nimeltään Asematie. | |
| 17.02.2015 21:26 | Jouni Halinen: | Ovatko ratikka ja juna suunnilleen näillä sijoilla http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=384004&y=6677086&srs=EPSG:3067&text=Radan+vanha+sijainti&scale=8000&action=link&mode=&lang=fi Uusi ratapenger ja silta Nurmijärventien yli rakennettiin entisen pohjoispuolelle, ratalinjauksessa näkyy vieläkin pieni "koukkaus" pohjoiseenpäin. | |
| 18.02.2015 00:08 | Heikki Kannosto: | Oman arvioni mukaan tässä ollaan hiukan lähempänä Nurmijärventietä ja Haagan seisake on mielestäni ollut aivan kuva-alan oikeassa reunassa tai vielä vähän kauempana - se ei ollut läheskään Nurmijärventien kyljessä herra ties mistä syystä. Radan pohjoispuolta kulki Maunulan suuntaan melko mutkainen ja vielä 1970-luvun alussa päällystämätön Ampumaradantie jota itsekin pyöräilin aikani monet kerrat kun Sankaritiellä mäen päällä asuin. Vielä vanhemmat stadilaiset saavat toki aivan vapaasti tarkentaa koska minua ei vuonna 1950 ollut vielä olemassakaan. | |
| 18.02.2015 01:59 | Jouni Halinen: | Tässä vielä ilmakuva (1969) jossa Nurmijärventie on kaksikaistainen ja kulkee kaarisillan alta http://kartta.hel.fi/link/SpBqu | |
| 18.02.2015 05:50 | Juhana Nordlund: | Vuoden 1969 ilmakuvan tilanne päti noin 1973 saakka. 1973 - 74 rautatien eteläpuolelle rakennettiin pitkä silta, joka korvasi vanhan ratalinjauksen. 1974 Hämeenlinnanväylä avattiin aiemman 3-tien itäpuolelle kaksiajorataisena liikenteelle. Rautatien vanha penkka piti tasoittaa tieltä pois. Nuijamiestentielle jäi paikallinen liikenne, myös Helsingin sisäinen bussilinja 63. Pitkämatkaisempi tieliikenne siirtyi uudelle kaksiajorataiselle väylälle. Vuonna 1998 valmistui toinen pitkä rautatiesilta 1973 valmistuneen pohjoispuolelle. 2001 junaliikenne oli järjestetty niin, että kaupunkiradan junat käyttivät eteläisempää siltaa ja muut junat pohjoisempaa. Uudempi silta menee suunnilleen siitä, missä vanha ratalinjaus oli mennyt. Haagan ja Ilmalan välillä ratalinja oli mutkitellut ennen vuotta 1973 aiempaa enemmän. Maastossa on edelleen merkkejä aiemmista ratalinjauksista. |
|
| 18.02.2015 12:23 | Markku Kari: | Eikös tuo raitiovaunun kääntöpaikka ole tässä: http://kartta.hel.fi/link/Svfap Ilmakuvassa näkyy silmukka heti merkintäpallukan eteläpuolella. |
|
| 18.02.2015 12:30 | Mikko Nyman: | Juhana on oikeassa. Mainittakoon, että Ilmalan ja Huopalahden välillä on Suomen ensimmäinen sähkörataoikaisu. Ainakin taannoin tuon vihreän nuolen kohdalla http://goo.gl/maps/u7Lon oli vanha sähköratapylvään perustus. En ole aivan varma, lähtikö se vaihtoon Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen myötä. Nähdäkseni myös Markun linkkaama mesta on juurikin nelosen kääntösilmukka Haagan seisakkeen välittömässä läheisyydessä. Äitini avomies on asunut ikänsä Pohjois-Haagassa ja hän on kertonut, että kulkuyhteydet keskustaan oli 50- ja 60-luvuilla järjestetty siten, että ensin joko dalsittiin tai ajettiin Pohjois-Haagasta liityntädösällä juurikin tämän kuvan sporapysäkille ja vaihdettiin siitä sitten sporaan ja ammuttiin keskustaan. Manskua pitkin ei kulkenut ainuttakaan Haagan suuntaan menevää dösälinjaa tuolloin. Korjatkaa tietysti, jos olen väärässä. |
|
| 18.02.2015 13:03 | Mikko Nyman: | Äitini avomies tiesti äsken kertoa, että tältä Haagan "spora-asemalta" keskustaan menneiden ratikoiden kyljissä olisi 50- ja 60-luvuilla lukenut "RUNKOLINJA". Juhana ja kumppanit voinevat vahvistaa tämän? Lisäksi Haagan keskusrautatie- ja -raitiotieasemalle kulkeneet liityntäbussit olivat kuulemma tshekkiläistä valmistetta ja tottelivat nimeä "vaneribussi" ilmeisesti korirakenteensa puolesta. Tästä tulikin mieleeni juttu vuodelta 2006: äippäni samainen avomies sanoi, että "Tossa on Mikko sulle hieno takki, ihan uusi, enkä ole sitä oikein käyttänyt." Kiitin kovasti ja takki jopa sopi meikäläisen ruotoon, joten miltei ylpeänä lähdin uuden takkini kanssa heiltä kotiin päin. Kun sitten bussissa kaivoin povaristani matkakorttia maksaakseni matkan, huomasin takkini valmistajalaatan, jossa komeili "Made in Czechoslovakia". Tämän jälkeen takkini on huilannut vaatekaapissani. Vinkkivitonen teille: mulla olisi tarjolla hieno takki, lähes uusi, kaksi omistajaa. Annetaan ilmaiseksi. |
|
| 18.02.2015 13:27 | Juhana Nordlund: | Runkolinjan Spåra-asema oli siis Ruskeasuolla, ei Haagassa. Runkolinja oli käytössä vain parisen vuotta 1950-luvulla eli ei enää 1960-luvun puolella. Runkolinjavaiheen jälkeen linja 10 toki jatkoi liikennöintiään Ruskeasuolle, mutta tavallisena raitiolinjana. Syöttölinja Invalidisäätiölle tosin säilyi aika pitkään tuonkin jälkeen. Haagaan (kuvassa) oli puolestaan liikennöity linjalla H. Kuvan 4S on ilmeisesti jonkin kauden ruuhka-ajan erikoisuus - tätä paikkaa ajatellen melko epätyypillinen juttu. Vuosina 1956 - 58 / 59 Suomen Turistiauto Oy:llä todellakin oli kolme (3) Shkoda-bussia. STA ei ajanut runkolinjaa, ei myöskään tämän syöttölinjaa, vaan suoraa bussilinjaa Hankkijalta Pohjois-Haagaan. Itse asiassa juuri tästä STA:n kaupunkiliikenne syntyi. |
|
| 18.02.2015 17:41 | Heikki Kannosto: | Minua vähän nuoremmalta haagalaiselta Juhanalta tuleekin tarkennuksia niin että soi. Lisään oman vanhan mutta varman muistitiedon siitä että länsisuunnan bussireittien (22 Etelä-Haagaan, 25 Malminkartanoon, 26 Konalaan, 29 Lassilaan) eteläpää oli runkolinjakokeilun päättymisen jälkeen Yrjönkadulla / Vanhassa Kirkkopuistossa ennen kuin siirtyi Simonkentälle ilmeisesti kutakuinkin vuoden 1966 postialuenumero- ja bussilinjanumerouudistuksen aikoihin. Vasta tässä uudistuksessa STA:n Munkkivuoren ja Pohjois-Haagan linjat saivat numerot ja nehän olivat sitten 35 ja 40. Ettei Raitiotieseuran sivuilta vain ole ladattavissa runkolinjaa käsittelevä artikkelikin? |
|
| 18.02.2015 19:07 | Juhana Nordlund: | Heikin mainitsemasta bussilinja 22:sta tuli mieleeni, että vanha päättäri Etelä-Haagassa oli Angervotien ja Seljatien risteyksen kohdalla. Paikalla on edelleen tyhjä tontti, joskin jokin muuntamokoppi siinä on tainnut olla jo melko pitkään. Isonnevantietä ei silloin muinoin ollut, joten äsken mainitulle paikalle ajettiin tätä päivää ajatellen melko hurjaa reittiä: Kylätietä mentiin Huopalahden aseman eteläpuolelta nykyiselle kävelytielle ja siitä Seljatielle. Niin kapeita paikkoja on varsin vaikea mieltää bussikaduiksi. | |
| 19.02.2015 09:57 | Heikki Kannosto: | Kehotan kertaalleen Juhanaa ja kaikkia muitakin Stadin historiasta kiinnostuneita hakemaan kirjastosta 1970 ilmestyneen Helsingin kadunnimet. Kartta-aineistoa sinä ei juuri ole mutta esimerkiksi Haagan kauppalan nimistö on selvitelty varsin tarkkaan. | |
| 19.02.2015 14:45 | Jyrki Längman: | Jos on kiinnostusta vanhoihin aikatauluihin niin kannatta vierailla SRS:n sivustolla http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/liikenne/hels_kulkuneuvot/kulkuneuvot.htm josta löytyy 1950-luvulla ilmestynyttä Helsingin kulkuneuvot aikataulu kirjaa Digitoituna mm H-linja ja runkolinjan aikataulut SRS:n sivustolta löytyy myös kattavat linjastohistoriikit Helsingin raitioteille H-Linja http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjah.htm M-Linja http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjam.htm ja kaikki muut http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat3.htm Runkolinjasta on kerrottu tarkemmin raitiossa 2/1983 http://www.raitio.de/lehdet/Raitio%20lehti%201983.2.pdf Iso kasa digitoituja Raitiolehtiä löytyy vastaavasti osoitteesta http://www.raitio.de/lehdet/ Sitten on vielä tämä http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/radat/kumula/kumula2012_181214.pdf hieno kumulatiivinen kartta josta näkyy kaikki nykyiset ja entiset helsingin raitioradat ja niiden reitit Eli vierailu SRS:n sivustolla voi avartaa tietämystä Helsingin, Turun ja Viipurin raitioteistä http://www.raitio.org/index.htm Täältä vaunut.orgista löytyy alueen kartta vuodelta 1962 http://vaunut.org/kuva/28165 |
|
| 19.02.2015 14:47 | Jyrki Längman: | Sivuston häiröstä johtuen tuli tuplakommentti | |
| 19.02.2015 19:21 | Heikki Kannosto: | Teen vielä ulkomuistilisäyksen (kun en millään keksi mihin koloon sen kadunnimikirjan olen tunkenut). Isonnevantien alkuosa oli olemassa jo Haagan kauppalassa ja nimeltään Isolla Rämeellä / Vid Stormyren. Huopalahdessa ja Haagan kauppalassa oli ennen vuoden 1946 alueliitosta oma maaherran vahvistama nimistönsä johon sisältyi muutamia erikoisen tyyppisiä nimiä - Munkkiniemessä oli ainakin Lahdella / Vid Viken, Rannalla / Vid Stranden ja Linnalle / Till Borgen. Jk. Kuva http://vaunut.org/kuva/99552 kertoo että Haagan linja on vuonna 1952 ollut nimeltään H ilman numeroa kuten ilmeisesti myös sitä ennen. Tästä tulee mieleen ajatus että vaunun häntäpään 4S-kilpi onkin jäänyt paikalleen vahingossa - mutta olisiko HKL:n väki ollut niin huolimatonta? |
|
| 21.02.2016 15:05 | Arto Hellman: | Sekin on mahdollista, että tämän vuoron seuraava keikka on linjalla 4S. Esim vielä 70-luvulla tuli ykkösen vuoro Kauppatorille ja siellä vaihdettiin linjan 7 kilvet (siis tungosajan tapahtuma). Eli seiska lähti Kauppatorilta :). | |
| 26.06.2016 15:56 | Heikki Kannosto: | Kovasti mainostamani Helsingin kadunnimikirjat ovat nykyisin netissäkin: https://www.google.fi/search?q=helsingin+kadunnimet+kirja&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=edBvV4CrEo3DsAH7y7DgCw |
|
| 10.12.2017 11:42 | : | Helsinki ennen http://helsinkiennen.fi/ sivuilta löytyy karttakuva H-raitiovaunun kääntöpaikasta. Tästä 40-luvun kartasta kohdasta näkee Huopalahden H-raitiovaunun kääntöpaikan. H-raitiovaunun päättäri (Huopalahti) Etelä-Haaga 1940-luku http://karttalehtinen.s3-website-eu-west-1.amazonaws.com/helsinki1940/16/37301/46582.png Kuva linkki on pienessä koossa mutta kun aukaisee 40-luvun linkin ja menee kohteeseen niin näkee ympäristön. |
|
| 10.12.2017 14:26 | Heikki Kannosto: | Raitiotien päätepysäkin kojdalta länteen lähtevä Karjakartanontie / Ladugårdsvägen muutettiin Vespertieksi / Vespervägen 1952. Entisen Haagan kauppalan kadunnimistö myllättiin tuolloin todella perusteellisesti. |