??.??.1906 / Viipuri
??.??.1906 Sekajunaveturi C5 nro 102 vuodelta 1881; C5-sarjan toinen veturi.
Huomaa taustalla jarrusillallinen umpivaunu.
Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/16016218506/in/set-72157649370205747
Valmistaja Hannoversche Maschinenbau AG (Hanomag), Saksa.
Sylinterit kehyksen sisäpuolella. Allanin luistikoneisto.
C5:t tilattiin Tampere-Vaasa -radalle, mutta ne olivat mäkiselle radalle heikkoja. Ne päätyivät sittemmin eri varikoille vaihtovetureiksi.
Kommentit
| 21.02.2015 22:53 | Reino Kalliomäki: | Kuvista viisi on otettu peräjälkeen, niin että varjoista voi päätellä kuvausjärjestyksen. Kaksi on talvikuvaa ja yksi eri paikassa. Kuitenkin kuljettaja näyttää aina samalta mieheltä. VR historiikissa 1862 - 1912, osa II, sivulla 248 on Viipurin raidekaavio, josta voi päätellä kuvauspaikkaa. Suuri Raideliikennealbumi, sivu 49, valmistajankuva C5 no 308 (Vaasan rata). Kuvassa näkyy numerolaatta. (EN) | |
| 19.04.2017 23:12 | Paul T. J. Koskinen: | Tuo ¨kuljettaja¨ on Hugo Simbergin näköinen. Lienee poseerannut joka kuvassa..ptj. | |
| 13.01.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki: | Kaivelin vähän arkistojani ja löysinkin Tammerfors - Nikolaistad - radalta sekä C5 - vetureista hieman silpputietoa radan virallisen liikenteen alkuajoilta, siis loka-, marras- ja joulukuulta 1883. Mukana on myös "kirjaviisautta". Lokakuussa 1883 kulki kaksi matkustajajunaa, 72 sekajunaa ja tavarajunia 27. Seuraavan kuukauden aikana kulki 60 sekajunaa ja 26 tavarajunaa. Veturipalveluksesta: lokakuussa oli vedetty 60 weturiwirstaa henkilöjunissa, veturilla 304, toisin sanoen yksi junapari välillä Tervajoki - Nikolaistad - Tervajoki. Matka Nkl - Tk oli 30 wirstaa. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 wirstaa. Tavarajunissa tätä veturia ei käytetty, rautatien omiksi tarpeiksi sillä ajettiin 100 wirstaa ja pelkkänä weturina 119 wirstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten ahkeroi lokomotiivi numero 305, saldo: 8 940 wirstaa. Eniten kaksinvedossa sekajunissa oli käytetty veturia 312, jolle kertyi 1 195 wirstaa. Tavarajunien kaksinvedossa puolestaan veturilla 313 oli eniten wirstoja: 435. Sitä vastoin veturilla 301 (B2-sarjan tankkiveturi) ei oltu ajettu tuumaakaan, ei ainakaan Nikolaistadin radalla. Suomalainen wirsta oli 1 069 metriä. Timmer under ånga, eli paineet kattilassa: eniten höyryssäolotunteja oli ollut veturilla 305, jolla oli asemapalvelustunteja höyryssä 134 tuntia. Varalla oli eniten pidetty veturia 302: eli 105 tuntia eli tiimaa. Ylöslämmityskertojakin oli mainittu: kärjessä oli veturi 302 (35 Kertaa) ja vähiten 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty 219 kpl. Pisimpään korjauksessa olivat veturit 307 (38 päivää) ja 310 (45 päivää). Numero 311 oli ollut remontissa 40 päivää. Veturi B2 nro 301 sai 1887 uuden numeron: 100. Se myytiin Ensoon 1920 ja siellä se palveli noin vuoteen 1925 asti. C5 - sarjan numeromuutokset (1887): 302 -> 101, 303 -> 102, 304 -> 103, myyty Ensoon 1920, ja se sai numeron 2. 305 -> 104, 306 -> 105, 307 -> 106, 308 -> 107, 309 -> 108, 310 -> 109, myyty Ensoon 1923, ja se sai numeron 7. 311 -> 110, säilynyt, Rautatiemuseolla. 312 -> 111, 313 -> 112, 314 -> 113 ja 315 -> 114. Sarjan viimeisinä vetureina hylättiin 107 ja 112 kesällä 1930. Numeromuutostiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä. Tammerfors - Nikolaistad - radan matkustajavaunuista: (matkustajavaunut valmisti Atlas Ab Tukholmassa, konduktööri- ja vankivaunut VR Helsingin konepaja.) Kaikki vaunut olivat kaksiakselisia. D 4 kpl / 32 paikkaa / aks.väli 18 jalkaa / pit. puskimineen 35 jalkaa 2 tuumaa. = II luokan päivävaunu DE 4 kpl / 16/24 / samoin / samoin = II/III luokan yhdistetty päivävaunu E 8 kpl / 44 / samoin / samoin = III luokan päivävaunu EF 4 kpl / 19 / samoin / samoin = III luokka/konduktööriosastovaunu F 6 kpl / - / 16 jalkaa / 29 jalkaa 6 tuumaa = konduktöörivaunu N 1 kpl / 32 / 14 jalkaa / 26 jalkaa 10 tuumaa. = vankivaunu |