07.06.2012 / Reykjavik, Islanti
07.06.2012 Tässä on yhteen kuvaan saatu yhden itsenäisen valtion koko rautatieverkosto ja puolet veturikalustosta. Islannissakin on ollut pieniä kokeiluja rautateistä, mutta eivät ole pysyväksi infrastruktuuriksi jääneet. Reykjavikin satamassa on aallonmurtajien rakennusaikaan 1913 - 1928 käytetystä kalustosta näytillä yksi veturi. Junarata on ulottunut muutaman kilometrin päässä olleelle kivilouhokselle, mistä aallomurtajien massoja on tuotu. Veturi, Minör, on saksalaisen Jung konepajan tuotantoa 1890 -luvulta. Toinen veturi, Pioner, on Arbärin museossa sisätiloissa. Lisää tästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Iceland
Kommentit
| 02.03.2015 22:13 | Jimi Lappalainen: | Tämä onkin Vorkin ensimmäinen rautatiekuva Islannista, onnittelut! =D | |
| 03.03.2015 21:17 | Joni Lahti: | Onhan Islannissa muitakin ratavirityksiä. 1930-luvulla toimi Korpúlfsstaðirin 600 mm maatilarata. Homma toimi työntämällä, vetureita ei ollut. Uudempi viritys on Kárahnjúkarin vesivoimalaitoksen rata, jolla toimii kolme dieseljunaa. Arkaainen islannin kieli on vekkuli monessakin mielessä. Sana vetur ei ole tietenkään veturi, vaan se merkitsee talvea. (Höyry)veturi on sen sijaan eimreið ja (höyry)juna eimlest. Juna yleisesti ottaen on járnbrautarlest. Rautatie puolestaan on edellisen sanan alku járnbraut. Ja rautatieasema on sitten járnbrautarstöð. Muita hassuja tekniikan sanoa ovat mm sjónvarp (“näkymänheitin”), televisio. Kiikari on tietenkin sjónauki. Radio on útvarp (“ulosheitin?”..). Miksi islantilaisilla on omia sanoja kansainvälisesti yleisistä asioista? Kerran sain vastauksen, ettei niitä ulkomaalaisia sanoja voi taivuttaa neljässä eri sijamuodossa kovinkaan hyvin, kun ei tahdo saada umlautia tarvittaessa. Mene ja tiedä. |
|
| 03.03.2015 22:09 | Eljas Pölhö: | Minä tein kymmenisen vuotta sitten yhdelle englantilaiselle porukalle listan Islannin radoista, joista minulla oli tietoa. Tältä se tilanne näytti: Industrial line index Austurbakki, construction line 1921 (locomotive worked, 1 steam loco) [at Reykjavik ?] Dalvik harbour construction, 0.900m gauge construction line around 1939 (locomotive worked, 1 i.c. locomotive) Hvitanes by Hvalfjorden, British military/naval base during WW II, both 1.435m gauge (cranes and wagons) and 0.610m gauge (remains on site in 2000) Isafjord (NW), 0.460m gauge line between a quay and a storehouse Kárahnjúgar, hydroelectric power plant and dam construction site (contractor Impregilo, 10 GIA 15-ton locos ordered in 2003) Korpstadir, a milkfarm with 0.600m gauge agricultural railway (1920s–1984...) Korpúlfsstaðir Farm Railway (0.600m gauge agricultural railway, 1930-?) NOTE: same as above?? Ólofsfjördur, (on the N coast), small codliver oil factory connected to the village by rail track Reykjavik harbour line 1913–1928 (locomotive-worked, 5 steam locos) Reykjavik, rail track on slipway (...1907...) Reykjavik, traversing tracks in some of the shipyards (...1942...) Reykjavik, ng track embedded in the tarmac at the edge of Reykjavik airport Straumsvitn, aluminium factory with 0.610m gauge lines and b.g. lines for cranes. Thingeyri, (in NW peninsula), repair shop for trawlers, rail track unconfirmed: small brown coal mines may have had railways, last mine closed c.1942 unidentified fishing harbour with a n.g. line on quay (seen on a photo, there may have been other such lines, too) Operative lines: West Fjords Maritime Museum, Ísafjördur Location at 66° 5’N, 23° 6’W Line: Short length of track, about 0.5m gauge, turntable, a set of points Ref. CRJ 132 Rolling stock: 1 flat wagon Traction: Man or horse power Museums Arbaer friluftsmuseum (0.900m gauge) Pionér 80PS B t Jung 130 1892 1892.06.03 R. Dolberg, Rostock new boiler Jung 1591 1910 N.C. Momberg, København 1913 Reykjavik, harbour construction # Pionér 1917 Reykjavik (city, for harbour) # Pionér, in use until 1928 1928 stored 1961 Udstillet at Reykjavik harbour (175 years of Reykjavik celebrations) 1962 Reykjavik, Arbær Museum seen 1975–1998.05... Static exhibits Reykjavik, fiskehamn (0.900m gauge) Locomotive, plinthed Minør 80PS B t Jung 129 1892 1892.05.19 R. Dolberg, Rostock new boiler 1592 1910 N.C. Momberg, København 1913.03.09.a Reykjavik, harbour construction # Minør 1917 Reykjavik (city, for harbour), probably stored 1928 stored (at the latest from this date) (1993.08) Reykjavik (harbour), plinthed seen 1993.08–1998.05... not on its plinth 2001 DIVERSE: Hvitanes (?), krigsmuseum (military museum) one 2-ax wagon, 1.435m gauge, used at British maritime (military) base at Hvitanes (by Hvalfjorden) Remains of another 2-axle wagon still on location. |
|
| 04.03.2015 18:49 | Joni Lahti: | Kiitos lisätiedoista jälleen. Islantilaisesta kuvalähteestä löytyi pari hyvää lisäkuvaa Reykjavikin junista. Ensimmäisessä kuvassa http://goo.gl/1bDPhB Reykjavikin herrat istuvat tyylikkäinä avovaunuissa. Ensimmäinen vaunu näyttäisi oleva 1. luokkaa vaatetuksen perusteella:) Vaunujen pyörät näyttävät perin mielenkiintoisilta. Toisessa kuvassa http://goo.gl/Tyol0G veturi työntää satamassa vaunujonoa möljälle. On jokseenkin huteran näköistä rataa! |
|
| 05.03.2015 18:23 | Leo Jussila: | Joni, vastaukseksi siihen miksi islannissa ei ole yhtään lainasanjoa on melko yksinkertainen. Muinaista ja pienen kansan kieltä halutaan suojella ja säilyttää. Pakko nyt kertoa, että esimerkiksi "data" on islanniksi "gögn". | |
| 06.03.2015 14:22 | Joni Lahti: | Leo, noin on pääsääntöisesti eli periferiassa olevat kielet säilyttävät monesti vanhoja ilmaisuja ja kääntäen, kansojen ja ajatusten keskiössä kielet lainaavat sanoja toisiltaan aktiivisesti. Mutta saksan kielessä, joka ei ole periferinen kieli, on kehitelty runsaasti lainasanojen rinnalle täysin omakielisiä sanoja. Tekniikan sanoja ovat vaikkapa Hubschrauber, Fernseher, Funk, Fernhörer jne. Osa näistä sanoista elää kielessä edelleen vahvasti. Syy tähän voi olla osassa germaanisissa kielissä yhteinen, joka voi olla juuri tuo sanojen sijamuotoihin ja monikkoon taivuttaminen |
|
| 06.03.2015 17:35 | Tunnus poistettu: | Heitin muutamia vuosia takaperin kyselyn Reykjavikin rautatieaseman suunnittelijasta vähän vitsinä koska kummempaa rataverkkoa ei saarella ole, mutta Eljaksella oli heti vastaus tarjolla. Kun kerran, yli 20 vuotta sitten kävin paikalla, opas esitteli jotain rakennusta joka käsittääkseni sijaitsi siinä mihin asemaa oli suunniteltu. En sitten tiedä oliko jo se rakennus tehty tarkoitukseen. Asia ei silloin ollut niin kiinnostava, että olisi tarkemmin jäänyt mieleen. Islannin kieli on todella eksoottinen, kuten koko maakin. Skandinaavisia vaikutteita on, ja ehkä Tanskan kielellä tulisi juttuun kun yhteys on aikoinaan ollut. Mitä lainasanoihin tulee, kyllä löytyy joitain ihan suomalaisillekin tuttuja. |
|
| 08.03.2015 00:21 | Heikki Kannosto: | Vahvistaisiko tai murentaisiko joku sen hataran muistikuvani että islantilaiskouluissa luettaisiin englannin ohella tanskaa? Joskus 1970-luvun lopulla ration rinnakkaisohjelmasta popmusiikkia kuunnellessani tulin huomanneeksi että matkaradion kaiuttimen ja leväperäisesti pestyjen korvien suodattamina islanti ja viro kuulostivat oudon samanlaisilta. Reykjavikilainen Hinn Islenski Thursaflokkur ja tallinnalainen Collage ovat yhtyeiden nimistä jääneet mieleen. | |
| 08.03.2015 01:34 | Eljas Pölhö: | Englanti ja tanska ovat pakollisia kieliä. Joskus on ollut puhetta, että joku muu pohjoismainen kieli (nynorska tai svenska) voisi korvata tanskan, mutta epäilen sen toteutumista tai ainakin johtamista mihinkään suureen kansanliikkeeseen. |