??.??.1914 / Helsinki, eteläsatama, Helsinki Länsisatama
??.??.1914 Ensimmäinen maailmansota. Venäläiset sotilaat lastaavat kanuunoita rautatievaunuihin Etelärannan satamassa. Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-ND 4.0
Kommentit
| 11.03.2015 12:25 | Jimi Lappalainen: | Mikä vaunu mahtaa olla kyseessä? O? Ok? | |
| 11.03.2015 14:59 | Petri Sallinen: | O-sarjan vaunusta on kyse. O-sarjan numerot olivat 70003-70112. Kuvan vaunussa taitaa olla numero 70009. | |
| 11.03.2015 15:28 | Jimi Lappalainen: | Tämä sama kuva on täällä muuten jo ennestään: http://vaunut.org/kuva/90899?tt=11&i1=O | |
| 11.03.2015 15:28 | Heikki Kannosto: | Tai 70,008. Taempana on Ok - telien akseliväli on lyhyempi ja aluskehyksen jäykisteraudat ulottuvat alemmas. | |
| 11.03.2015 15:37 | Teppo Niemi: | Käsittääkseni kuvan oton aikoihin myös taaempi vaunu kuului sarjaan O. | |
| 11.03.2015 16:08 | Petri Sallinen: | O-vaunussa ja Ok-vaunussa on eri telit. O-vaunussa on K4-teli, jonka akseliväli on 2200 mm ja Ok-vaunussa on K5-teli, jonka akseliväli on 1800 mm. Ainakin vuonna 1916 julkaistussa vaunuluettelossa myöhemmnin Ok:n numeroilla esiintyvät vaunut ovat vielä O-sarjassa, eli Ok-sarjaa ei voinut olla olemassa vielä kuvan ottohetkellä. Ulkoa en muista, millioin Ok-littera otettiin käyttöön — pitää kaivella dokumentteja. Vanhoissa listoissa O-sarjan vaunut muuten on tyypitetty "trukkivaunuiksi". VR:n vaunulistaus vuodelta 1920 ei vielä tunne Ok-litteraa. Listauksessa on "Avonaiset trukkivaunut O-sarja 70001-8000". |
|
| 14.03.2015 10:35 | Ilkka Hovi: | Kanuunan putki näyttää olevan vanhaa Viaporin linnoituksen tykistöä. Asiaa tuntevat kommentoijat voisivat myös kertoa mikä ero on tykillä, kanuunalla ja haupitsilla. | |
| 14.03.2015 11:11 | Jouni Halinen: | Oliko se niin, että "tykkejä" ovat yli 20 mm "pyssyt", lyhytpiipuiset "tykit" ovat haupitseja ja pitkäpiipuiset ovat kanuunoita, tämä ulkomuistista, Wiki kertoo asiasta varmaan tarkemmin. | |
| 14.03.2015 16:58 | Joni Lahti: | Periaatteessa haupitsin putken pituuskaliperi on pienempi kuin kanuunalla, eli putki on lyhyt verrattuna väljyyteen. Pitkäputkisemmat kanuunat ampuvat alemmilla kulmilla kuin haupitsit, joilla taas voidaan ampua jopa yläkulmilla – yli 45 astetta, siis periaatteessa. Kanuunoilla on ollut tapana ampua usein miten patruunalaukauksia (kranaatti ja ajopanos yhtenä kokonaisuutena) ja haupitseilla taas irtolaukauksia (kranaatti ja ajopanos erikseen). Ajopanosta voidaan irtolaukauksessa säätää, eli laittaa putkeen erikokoisia latauksia, 1 tai 2 panos. Tämä onkin ollut haupitsien etu etenkin metsäisessä maastossa. Myös rihlojen nousuissa ja kranaateissa on eroja. Mutta nykyisin puhutaan yleisesti kanuunahaupitseista ja ero tyyppien välillä on käytännössä häviämässä. Kanuunahaupitsin putken pituus on yli 30 kaliperia (eli yli 30 x putken väljyys) ja sillä voidaan ampua yli 45 asteen korotuskulmilla. Siis pitkäputkinen kuin kanuuna, jolla voidaan ampua kuin haupitsilla. Suomessa tykit luokitellaan edelleen kanuunoiksi tai haupitseiksi. Niinpä Tampellan 155 mm tykki (putken pituus 52 kaliperia) on virallisesti kanuuna, vaikka sillä on haupitsimaisia ominaisuuksia. Kuvassa olevan tykin putki on vain 22 kaliperia pitkä. Ase luokiteltiin kuitenkin kanuunaksi ampumatavan vuoksi. Ase toimi mustaruutipanoksella eli oli hyvin vaatimaton suoritusarvoiltaan ja hidas ja oli jo vuonna 1914 vanhentunut- |
|
| 18.10.2016 02:53 | Erkki Schoultz: | Kuva ei ole Katajanokalta vaan eteläsatamasta makasiinilaiturin eteläpäästä. Kuvaajan selän takana oli tuohon aikaan vielä Ullanlinnan telakka paikalla, mihin rakennettiin myöhemmin Olympialaituri. Makasiinin monisakarainen pääty on selvä maamerkki ja nosturin koukku kuului kiinteään 25 t nosturiin, mikä oli vielä II maailmansodan jälkeen käytössä. Kts. helsinkiennen.fi "1910 kuva Anni ja Tom Simberg" ja "1900 kuva eteläranta". Jos tieto Katajanokasta on peräisin Kaupunginmuseosta, on vain todettava, että joskus Homeroskin torkahtaa. |