01.07.1990 / Tampere Viinikka
01.07.1990 Tarkkaan rajattu kuva Vempusta, joka näyttää juuri tulleen maalauksesta. Mikä tuo harmaa laatikko tikkaiden alla on, tuollaista en muista nähneeni muissa Vempuissa?
Kommentit
| 15.03.2015 07:53 | Jouni Hytönen: | Kaikkiin tuli tuo laatikko konepajakorjausten yhteydessä noihin aikoihin. En tunne tarkemmin laatikon sisältöä, mutta ulkoliitäntäkaapelin pistokehan siinä ainakin on alareunassa. Tässä veturissa on vieläpä kaksinajon mahdollistava viisitieletku vielä paikoillaan. Tämä 2009 jäi yhdeksi viimeisistä Tampereen Dv15/16-vetureista, joissa se oli vielä jäljellä. Tampereen varikon vaikutusalueella ei enää tuohon aikaan kaksinvedoilla ajettu. | |
| 15.03.2015 07:54 | Jouni Hytönen: | Eikös tuo laatikko löydy myös Haapamäen 1991:stä, joka oli ensimmäisten hylättyjen joukossa. | |
| 15.03.2015 12:59 | Kimmo T. Lumirae: | Nalleihin rakennettiin sähköesilämmitys ja akkujen varauslaite ja tuo laatikko sisältää ne vempeleet. Nalleissahan oli poikkeuksellisen vajavainen esilämmityssysteemi tehtaalta tullessaan ja pariinkymmeneen vuoteen asialle ei tehty mitään. En muista sen alkuperäisen systeemin puutteita, mutta käytännössä Nallea pidettiin lämpimänä pitämällä se käynnissä esim. perjantai-illasta maanantaiaamuun :o} | |
| 17.03.2015 00:02 | Jorma Toivonen: | Aloin miettimään tuota Kimmon mainintaa vajavaisesta esilämmityslaitteesta. Erittäin harvoin (jos koskaan) Riihimäellä "Vemput" hörskyttelivät tuntikausia tyhjäkäynnillä. VETURItallilla oli vielä tuolloin tilaa VETUREILLE ja Paloheimo Oy:n sähkölaitos toimitti höyryä tallin lämmitykseen, josta osa hyödynnettiin vetureiden lämmitykseen (Vv15, Sr12 ja Hr12)... ja lämmintä riitti, usein liiaksikin. Lätät ja talliin eksyneet Hr13:t esilämmitettiin omakohtaisten webastojen avulla. Olihan Riihimäelläkin puutteita ulkoliitäntöjen "tehoista", joten saattoivat jotkin "vierailijat" hörhötellä ulkosalla päiväkausia... (muutama muistuu mieleen). | |
| 12.04.2015 12:15 | Kimmo T. Lumirae: | Kertasin hieman tietojani ja virkistin muistiani niin palaan tähän Nallejen esilämmitykseen. Niissähän ei ollut lainkaan latauslaitetta akkuja varten ja tämä teki niiden webastot liki hyödyttömiksi. Höyryesilämmitys oli siten, että höyry kytkettiin kyljessä olevaan liittimeen esim. Hurun nokassa olevan sijaan ja sitten 380 V kolmivaihetöpseli kiinni ja lämpenee! En muista, loppuivatko Tampereelta ensin kolmivaiheliitännät vai, todennäköisemmin höyryn saanti, ja tämän jälkeen Nallea ei voinut pitää lämpimänä muuta kuin pitämällä se käynnissä. Muualla Suomessa oli usein tallitilojakin, mutta ei Tampereen Perkiössä, jossa seisottamiseen sopivia talleja ei ollut lainkaan. | |
| 12.10.2023 23:35 | Jouni Hytönen: | Vertailun vuoksi taas havaintoja Jyväskylästä. Tallin vanhimmat pilttuut 1 ja 2 oli varattu Dv15/16-vetureille. 1980-luvulta pitkälle 90-luvulle Jyväskylässä oli kaksi päivystysveturia, Pv1 työskenteli aikaisesta aamusta klo 22:een saakka ja Pv2 aavistuksen lyhyemmän ajan, se vetäytyi tallin suojiin noin klo 20. Myöhemmin kun työt vähenivät, toinen vetureista työskenteli aamun Pv1:nä ja illan Pv2:na ja toinen vain virka-aikaan Pv3:na. Vetureiden rikkouduttua tai vaatiessa isompaa huoltoa ne vaihdettiin toiseen Tampereelta, veturit hinattiin normaaleissa tavarajunissa. Ykkös- ja kakkospiltttuussa en muista koskaan nähneeni muita vetureita kuin Dv15/16 niin kauan kuin veturisarjoja Jyväskylässä käytettiin. |