18.07.1974 / Joensuu asema

18.07.1974 Turistia ihmetyttänyt kytkin, jossa on yhdistelmä venäläistä ja suomalaista. Joku tämän asian paremmin hallitseva saa selittää mitä kaikkea tässä näkyy.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Joensuu asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Kirpputori (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Lisätty: 17.03.2015 01:24

Tavaravaunut
Hka:

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

17.03.2015 08:43	Mikko Nyman:	Ei kai tuossa sen kummempaa ole kuin Hkba:n SA3-kytkin ystävyyssiteellä varustettuna. Tätäkö hait? Hkba taisi tuohon aikaan olla ainut suomalainen vaunusarja, jota voitiin käyttää sivupuskinten ja SA3:n ansiosta suomalaisten ja venäläisten vaunujen välissä. Hkba:n litterasta a tulee luonnollisesti sanasta automaattikytkin.
17.03.2015 08:46	Olli Keski-Rahkonen:	Kuvassa on Hka, ei Hkba.
17.03.2015 08:48	Jouni Hytönen:	Niin vanha kuva, että Hkba-vaunuja ei vielä ollut. Olisiko Hka tai harvinaisempi Hdka?
17.03.2015 08:48	Mikko Nyman:	Totta turiset, kiitos korjauksesta. Hka:n lempinimi on muuten "Hakanen".
17.03.2015 08:59	Teppo Niemi:	Ja Hkba vaunut korvasivat juuri Hka vaunut välivaunukäytöstä 1990-luvulla. Hdka vaunut poistuivat jo 1980-luvun aklupuolella, mutta huhujen mukaan niitä olisi vielä 2 kpl jäljellä jossakin Kaakkois-Suomen alueella. Lisäksi koevaununa on on ollut yksi automaatikytkimellä varustettu Ob-vaunu 1960-luvun jälkipuoliskolla.
17.03.2015 11:21	:	Nuo kevyet hakaset eivät kestäneet raskaiden junien ja veturinippujen välissä tapahtuvaa rynkytystä vaan muuttuivat köyryselkäisiksi. Raskaiden junien välivaunuina oli tarvittaessa neliakselinen vaunu jossa runko oli vahvempi. Muistelen että nuo neliakseliset välivaunut olisivat olleet säiliövaunuja.
17.03.2015 13:17	Mikko Nyman:	Pökkelipää-Nyman kyselee pöljiä: 1) Mitä välivaunuja nykyisin käytetään suomalaisten ruuvikytkimellisten ja venäläisten vaunujen välissä, joissa ei ole sivupuskimia? 1b) Minkä verran ylipäätään on nykyisin sellaisia junia ajossa, jossa on ns. sekarunko, joka koostuu suomalaisista ja venäläisistä vaunuista?
17.03.2015 13:19	Jimi Lappalainen:	1. Hkba-vaunuja. E: Vaiko Hkbar?
17.03.2015 13:25	Juhani Pirttilahti:	1b) Paljon vähemmän kuin ennen.
17.03.2015 13:26	Kimmo T. Lumirae:	Käytössä on ollut myös Hkbar -vaunuja, mitä vaunuspesialistimme osaavat kertoa niiden käytöstä? Näissä vaunuissahan toisessa päässä on SA3 ja toisessa päässä normaali ruuvikytkin; näin voidaan käyttää täyttä 450 kN vetovoimaa kuvan ystävyyssiteen eli kaksilenkkikytkimen rajoittaessa vetovoiman 350 kN:iin. Siitä, rajoittuiko "inkeriläinen" tai "inkku" -lempinimen käyttö Hkbar-vaunuihin, en ole varma, mutta arvelisin inkeriläiseksi nimitetyn myös hakasia.
17.03.2015 13:37	Mikko Nyman:	Hieman ohi aiheen, mutta kuka tiedemies on mahtanut keksiä, että SA3 olisi jollain tapaa automaattikytkin? Mielestäni SA3-kytkimessä on saman verran automatiikkaa kuin HP:n printtereiden "manuaalisissa kaksipuoleisuusyksiköissä": nämä HP:n "manuaaliset kaksipuoleisuusyksiköt" toimivat siten, että kun olet tulostanut nipun paperia masiinastasi pihalle ja haluat tulostaa myös papereiden toisille puolille, ei muuta kuin käännät paperinipun ympäri ja lyöt sen uudelleen paperinsyöttölaatikkoon, painat CTRL + P ja valitset halutut sivut. Teknik, sano ryssä, kun saranan näki. (Lähde: Kummeli)
17.03.2015 14:21	:	Eipä noita kummemmin eroteltu mitä kirjaimia oli räntätty, kaikki ne hakasia olivat ainakin pohjoisessa Savossa. Enemminkin nimitys tuli käyttötavasta, haalla tai hakasella napattiin kiinni muuten sopimaton roikka. Noita Hkbar vaunuja oli joskus harmina, yleensä ne olivat väärinpäin ja piti käyttää vengillä ennen junaan laittoa, kai siinä se Smurfin laki toteutui, useimmiten. "inkku" on ihan uusi ilmaisu meikäläiselle, näin se sivistys lisääntyy. :-)
17.03.2015 16:29	Kimmo T. Lumirae:	Nimitys inkku tai inkeriläinen on mielestäni osuvaa huumoria; ei ihan suomalainen mutta ei kyllä venäläinenkään :o}
17.03.2015 19:42	:	Vähän samaan tapaan litteran EAOV suomennus: Ei Aivan Oikea Vaunu.
17.03.2015 19:51	Mikko Nyman:	Heh, kyllä, juurikin näin. Niemen Teppo tuon lyhenteen joskus vuonna 1992 Haapamäellä meikäläisille junnuille kertoi. Mutta kertokaapas se, miksi Dr14:n lempinimi Kouvolan suunnalla on iät ja ajat ollut Belarus? Seepralla kun ei käsittääkseni pitäisi olla mitään tekemistä valkovenäläisen tuolloisen (Seepran valmistusvuosien aikana) "haitekin" kanssa teknisesti, eikä liioin Belarus-traktoreiden osalta.
17.03.2015 20:32	:	Kouvolassa oli Tanttarissa Belaruksen maahantuojalla toimipaikka. Sinne oli raidekin joka oli ratapihakaaviossa nimellä Belarus. Ilmeisesti tuo valkovenäläinen tuote tunnettiin Kouvolassa väkivahvana, mutta karuna tuotteena kuten Dr14:stakin on. Omanlaisensa rytisijä ja jäykkä kahmura kumijousineen josta voimaa löytyy enemmän kuin pienestä pitäjästä. Tuo on saattanut vaikuttaa jotenkin nimen syntyyn.
17.03.2015 20:50	Kimmo T. Lumirae:	Olivatko Belarukset mahdollisesti usein punaisia; eihän niissä keltaisia raitoja vain ollut? Ja Belaruksetkin olivat harvakäyntisiä?
17.03.2015 20:57	Riku Outinen:	Tekniikasta en osaa sanoa mitään, mutta Hkbar-vaunujen käyttö on ollut raskaissa tavarajunissa. 2000-luvun käyttökohteina Sij-Ukp happo, Itä-Suomen polttoainejunat ja Kajaani-Rauma-paperijuna(nyt jo luonnollisesti edesmennyt).
17.03.2015 20:58	Petri Nummijoki:	Toisaalta Dr14 on kaiketi ollut pidetty veturi mutta Belaruksista traktoreina ovat tykänneet lähinnä aatteen miehet.
17.03.2015 21:20	:	Nimen syntyyn on voinut olla monenlaisia vaikuttimia.
17.03.2015 23:25	Tuukka Ryyppö:	Itse kuulemani väitteen mukaan Belarus on Belarus, koska sen konesuojan yläosassa on maalattuna Valko-Venäjän (englanniksi Belarus) lippu: valkoinen, punainen, valkoinen.
17.03.2015 23:44	Tapio Muurinen:	Automaattikytkimien ja välikytkimien kokeilu kolmessa tavaravaunussa alkoi 1962/-63 vaihteessa. Vaunut olivat Hk 110352, kytkimet molemmissa päissä, ja Hdk (Hk-päädyin varustettuna) 102316, 102784, kytkin vain toisessa päässä. SA3-kytkimiin oli kiinnitetty ruuvikytkimien tapaiset välikytkimet. Vaunujen kyljessä olevaan laattaa oli kirjoitettu: Koevaunu, käytetään liikenteessä Vainikkala-Pasila. Tässä vaunussa on keskuspuskin ja välikytkin. Noin neljä vuotta myöhemmin keväällä 1967 asennettiin neljään Hk-vaunuun 108750-108753 ja yhteen Ob-vaunuun 72701 Unicoupler-automaattikytkimet. Niitä käytettiin koeliikenteessä Vna-Kv-Kta, Vna-Hki, Vna-Ri-Tpe.
18.03.2015 08:16	Teppo Niemi:	Kaikesta päätellen Tapio on lukenut VR:n Virallisia tiedotuksia ja koulutusmonisteita. Sieltä tuli hyvä välivaunujen historiaa koskeva tietoisku.
18.03.2015 09:25	Petri Nummijoki:	En tiedä onko Tuukan tarkoittama lippu ollut yleisesti käytössä Neuvostoliiton aikana, jolta ajalta ko. Dr14-veturin lempinimi kaiketi periytyy mutta jos on ollut niin tuo kuulostaa parhaalta tähän asti kerrotulta selitykseltä nimen alkuperälle. Toki voisi Antin mainitsema Kouvolan ratapihakaavion raiteen nimikin olla osaltaan inspiraation lähteenä. Mutta Belarus traktoreista nimen on vaikea mieltää polveutuvan, koska silloin kysymyksessä täytyisi olla Dr14:sta haukkumanimi ja ainakin käsitykseni mukaan ne olivat höyryvetureiden ja Dv15:sta jälkeen erittäin pidettyjä vetureita.
18.03.2015 09:58	Mikko Nyman:	Random-kuvista tuli sattumalta tällainen vastaan: http://vaunut.org/kuva/5152 Mielestäni tuo täyttää törkeän purkkavirityksen tunnusmerkistön... :-)
18.03.2015 10:58	Tuukka Ryyppö:	Petri: Valko-Venäjällä ei ole tällä hetkellä, eikä ollut Neuvostoliitonkaan aikana, käytössä sen oma lippu, vaan siellä on käytetty toistaiseksi nykyisellään vallalla olevan poppoon korvikelippua. Tuo valko-puna-valko-värinen lippu on kuitenkin Valko-Venäjän oikea lippu, mikä on ollut Suomessakin tiedossa myös Neuvostoliiton aikaan. Vastaavasti neuvostoaikana Virossa liehui tällainen: http://2.bp.blogspot.com/-Zag7Y0J8ibc/Tw​vX7V6eBNI/AAAAAAAABiw/_PqzHkTmYmU/s1600/​600px-Flag_of_Estonian_SSR.svg.png , mutta se ei muuta miksikään sitä, että Viron lippu on ja oli oikeasti tällainen: http://tofocus.info/images/flags/estonia​-flag.gif . Helsingissä olen kolmesti tavannut valkovenäläisiä turisteja ja kokeillut heidän reaktioitaan piirustelemalla jonkin tekosyyn varjolla heidän maansa lipun. Eli tuon tuon kolmiraitaisen valko-puna-valkoisen. Kahdesti tuloksena oli jonkinasteinen ilahdus, kerran korjaus, että "ei, meidän lippumme ei näytä tuolta." Ainakin on olemassa siis kaksi nuorta valkovenäläistä turistipariskuntaa, joiden tiedon mukaan Valko-Venäjän lippu on se, mikä Dr14:n konesuojaan on maalattu.
18.03.2015 12:39	Petri P. Pentikäinen:	En ole koskaan ajatellut, että Dr14:n kutsuminen Belarukseksi olisi haukkumista. Belaruksella oli tiettävästi alkuaikoina joitakin heikkoja malleja, mutta myöhemmin se on ollut ihan asiansa ajava traktorimerkki Suomessakin. Eikä tarvitse edes puhua menneessä aikamuodossa, uuden Belaruksen voi tilata pellolleen vaikka heti. http://www.agrikymi.fi/fi/tyokoneet/bela​rus/belarus
18.03.2015 20:31	:	Ei Belarus mikään ihanuus työpaikkana ollut, jousitus on jäykkä jytistäjä, selkään tulee inhottavaa tärinää. Saneerauksen yhteydessä vaihdetut uudet istuimet korjasivat tilannetta jonkinverran. Melu oli aikamoinen, imuilman sihinä suuremmilla tehoilla oli ilkeä ja kyllä koneenkin ääni kuului aika tavalla hyttiin, samoin kompuran ääni. Ajopöydän alkuperäisessä suunnittelussa ei oltu ergonomiaa ajateltu hallintalaitteia ripoteltaessa. Talvella jotkut yksilöt olivat ajopöydän alta kylmiä kuin jääkaappi. Ei Belarus ollut varmaankaan halventavaksi ja haukkumanimeksi tarkoitettu vaan rinnastus kuvaamaan karua voimapohattaa.
18.03.2015 22:18	Petri Nummijoki:	Jos Belaruksesta puhutaan traktorina niin ei se mikään suosikkimerkki ole Suomessa koskaan ollut. Esim. 1970 rekisteröitiin 154 uutta Belarusta, kun samana vuonna Valmet-, Ferguson- ja Ford-traktoreita rekisteröitiin yli 2000 kpl kutakin ja kaikkia merkkejä yhteensä yli 10000 kpl. Näin siitäkin huolimatta, että länsitraktorit olivat huomattavasti itäblokin tuotteita kalliimpia. Lisäksi nämäkin lukemat saattavat liioitella Belaruksen suosiota varsinaisissa traktoritöissä, koska se arvatenkin oli määräänsä nähden yliedustettuna sellaisissa tehtävissä, joissa traktoria käytettiin voimakoneena esim. sirkkelin tai kompressorin pyörityksessä eikä ergonomialla tai hallintalaitteiden käteensopivuudella ollut merkitystä.
18.03.2015 23:12	Petri P. Pentikäinen:	Myös Dr14-veturien rekisteröinnit jäivät vähäiseksi, ei mikään markkinoiden suursuosikki.
18.03.2015 23:32	Petri Nummijoki:	Dr14-vetureista nuorimmatkin ovat jo 43 vuoden ikäisiä eikä hylätty ole vielä yhtäkään. Mikään toinen VR:n käytössä ollut moottorikalustosarja ei ole säilynyt kokonaisuudessaan liikenteessä näin pitkään. Kai siitäkin voi päätellä jotain.
19.03.2015 07:41	Juhana Nordlund:	Dr14:n (ex Vr12:n) vähälukuisuuteen lienee vaikuttanut useita syitä. Ei ehkä vähiten se, että siinä vaiheessa kun kaikki 24 kpl oli saatu käyttöön, tällaisille lähinnä vain raskaaseen ratapihakäyttöön soveltuvalle veturityypille ei ollut laajempaa käyttöä. En voi mitenkään nähdä tätä kysymystä siinä valossa, että pienilukuisuuden taustalla olisi käyttövarmuuteen tai -talouteen liittyvät ongelmat. Viimeksi mainittuja on pikemminkin saattanut esiintyä seuraavassa yksiohjaamoisessa neliakselisessa raskaassa teliveturisarjassa.
19.03.2015 08:45	Petri P. Pentikäinen:	Huomaan, että huumorin yrittäminen tässä absoluuttisen taulukkolaskennallisessa tiedekysymyksessä (Dr14:n lempinimi ja karvalakkitraktori) epäonnistui täydellisesti.
19.03.2015 09:06	Kimmo T. Lumirae:	Dr14 Seeprassa ei ole kuin yksi perustavaa laatua oleva vika, ja se on se, että niitä on ollut aivan liian vähän, ja tämä ei ole Seepran oma vika.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!