??.??.1930 / Lahti
??.??.1930 Kulkenut 28 VI 1939. Painettuna ainoastaan:"795". Laituri vaikuttaa tavattoman uudelta. Oliko tuon kolmannen luokan vaunun littera Ei? [1930-luku]
Kommentit
| 22.03.2015 08:18 | Timo Salminen: | Riihimäeltäkin on kaksi samassa sarjassa julkaistua korttia, joista ainakin toinen mitä ilmeisimmin esittää asemaa aivan vasta valmistuneena. Sen numero on 815 ja tekstinä pelkkä Riihimäki samalla kirjasintyypillä kuin tässä. Toinen Ri-kortti on nro 1015 ja teksti Riihimäki. Asema ja postitalo, ja se on vähän myöhemmin kuvattu, koska aseman edessä on jo istutuksia. Voi siis olettaa, että kuvaaja on käynyt ikuistamassa sekä Riihimäen että Lahden uudet asemat vuonna 1935 ja julkaissut niistä kortit. Millainen olikaan toisaalla täällä sivuilla oleva kuva, jonka pääteltiin mahdollisesti esittävän Kuopion asemaa uutena? | |
| 22.03.2015 13:06 | Heikki Kannosto: | On Ei. Vieressä olevassa ovat sekä tupakoitsijain että tupakoitsemattomien osaston kilvet ovat näkösällä vaikk'ei vaunusta näy kuin puolikas joten kuvaamaton puolikas saattaa hyvinkin olla kolmasluokkainen ja vaunun littera niinmuodoin DEi. Rohkea arvaaja päättelee lisäksi Ei:ssä olevan määräasemakilven LAHTI kuuluvan Lahden ja Heinolan välillä sukkuloitsevaan junarunkoon. Kaikki tietävät 1930-luvun loppupuolen tavattoman aurinkoisiksi ja viimeisiksi kunnon kesiksi ennen kuin vihulainen höökäsi idän suunnalta - mutta jos tai pikemminkin kun ilmasto pikkuhiljaa lämpenee niin auringonpalvojille riittää palvottavaa täst'edeskin ja 2030-luvun kesät saattavat olla vielä kunnompia. |
|
| 23.03.2015 02:42 | Jarno Piltti: | Raiteesta päätellen aivan täysin Heinolan runko. Oikean puoleinen DEi taitaa olla entinen ja alennettu Ci, vai onko jollain parempaa tietoa? | |
| 23.03.2015 17:56 | Kimmo T. Lumirae: | Boggivaunujahan alettiin rakentaa Suomessa suhteellisen myöhään; oliko 1898 tms. ja Suomen itsenäistyttyä vakiintui meillä rautateiden ulkoasussa 50-60 vuotta näkyneet vaunutyypit: perinteinen suomalainen puumatkustajavaunu ja vakiotavaravaunuista mm. Gb. Rautateiden ulkoista kuvaa samaan aikaan muodostivat etenkin etelässä myös uudet väliraskaat Tv- ja Hv- tyypit sekä mm. Vr-tyypit mutta se ei oikeastaan kuulu tähän. Mutta jäivätkö kuvan vaunumallien valmistusmäärät perinteisiin puuvaunumalleihin verraten kovinkin pieniksi, koska valmistusaika oli hyvin rajallinen; karkeasti 15 vuotta, noin 1898-1914 tms. ? (edit: boggi eikä boggie) | |
| 23.02.2018 13:16 | Esa J. Rintamäki: | Pidelkää rasoistanne, vorgilaiset, nyt tulee taas pitkä kommentti! Ei 22026, valmistunut 1909 numerolla 2841. Istumapaikkaluku (III luokka) 90, hylätty, hylkäysajankohta ei minulla ole tiedossa. Seuraavaksi juttua VR:n lanterniinitelivaunuista, sarjoittain eriteltynä: Sarja A: vaunu 41, valmistunut 1898 Ringhofferilla Pragissa tuonaikaisessa Itävalta-Unkarissa. Hylätty 1965. Se on myös ollut litteralla B, eli ensimmäisen luokan vaununa. (B-sarjassa on ollut 11 muuta vaunua, jotka sittemmin litteroitiin A-sarjaan.) 41 on nykyisin Båtvikissa, kuten yleisesti tiedetään. 41 sai myös kunnian toimia esikuvana, kun VR alkoi suunnitella telimatkustajavaunujen hankkimista. 4 makuupaikkaa. R-sarjan ravintolavaunut. Sarja Cm, vaunut 2101 - 2137 (paikkaluku 18 - 24 I ja II luokassa), valmistunut 1898 - 1910. Näistä 12 vaunua jäi Venäjälle 1918, poistettu kirjoista 1920. 7 vaunua hylätty, minulla ei tietoa hylkäysajankohdasta. 5 vaunua luovutettu Neuvostoliittoon 1940. Vähintään 6 vaunua (näistä minulla tiedot) muutettu Ei-sarjaan varavaunuiksi (n:ot 22001-22011) 1942, edelleen XEi-sarjaan 022001-022011 vuonna 1949, nämä hylätty vuoteen 1957 mennessä. Tämän sarjan vaunujen aluskehyksistä käytetty uusia vaunuja varten: 7 kpl seuraavia: 2101 -> DR 2053 v. 1938, hylätty 1975. Ollut Hy knp koeajojunarungossa 1970-luvun lopulla. 2102 -> Ei 22158 v. 1937, -> BG 040069 v. 1969, hylätty 199X?. 2104 -> Cm 2169 v. 1938, -> BCm 02169, hylätty 1979. 2108 -> Ei 22157 v. 1937, -> BT 01326 v. 1969, -> XT 01608, Kouvolassa kunnostettavana. 2110 -> DEi 2600 v. 1936, -> XEi 022029 v. 1964, hylätty 1971. 2111 -> Ei 22215 v. 1946, hylätty 1968. 22215 muuten oli viimeksi Ilmalassa pyöriltään nostettuna varastona. 2127 -> DR 2052 v. 1936, -> A 21 v. 1974, hylätty 1980. Sarja Ci, vaunut 2201 - 2225 (paikkaluku 12 + 44), valmistunut vuosina 1906 - 1909. Muutettiin sittemmin II luokan Di-sarjan numeroiksi 2320 - 2330. Paikkalukuna oli 56, avo-osastoina ja myös 2 perhehyttiä. Näistä n:ot 2320, 2321, 2324, 2325 ja 2326 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. 2322, 2323 ja 2330 hylätty. 2327 hyl. 1955, 2328 hyl. 1951 ja 2329 hylätty 1954. Sarja DEm, vaunut 2401 - 2412 (paikkaluku 12 + 44 II ja III luokissa), valmistunut vuosina 1898 - 1900. Näissä makuuvaunuissa II luokan puoli oli hyttiosastoina ja III luokan puoli avo-osastona ns. Guntzburgin järjestelmällä. Sarja muutettiin DEi-sarjan II ja III luokan päivävaunuiksi vuosien 1916 - 1924 välisenä aikana. Numeroiksi tuli 2515 - 2527. Istumapaikkoja oli nyt 18 + 24. Hyödyksi käytetyistä aluskehyksistä mainittakoon 2524, jonka päälle tuli DR 2054 vuonna 1940 (hylätty 1975) ja 2525:n päälle pykättiin DR 2055, samoin vuonna 1940, hylätty 1972. Sarja DEi, vaunut 2501 - 2506 (istumapaikkaluku 24 + 49 II ja III luokissa), valmistunut 1906 ja kolme vaunua 1909. Vaunut 2501 ja 2505 hylätty, ei tietoa hylkäysajankohdista. Vaunut 2503, 2504 ja 2506 luovutettu Neuvostoliittoon 1940. Vaunun 2502 aluskehys hyödynnettiin vaunua DR 2056 rakennettaessa 1940. Hylätty 1972. Sarja Em, vaunut 2701 - 2709 (III luokan makuupaikkaluku 56 Guntzburgin järjestelmällä). Sarjan valmistus aloitettiin 1900. Vaunujen 2701 - 2705 alkuperäiset numerot olivat 951 - 955. Sarja muutettiin Ei-sarjan päivävaunuiksi (paikkaluku vieläkin 56) 1924, numeroiksi tuli 2936 - 2943, edelleen 1931 uudelleennnumeroinnissa 22001 - 22006. Näistä vaunuista 22005 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Aluskehyksiä kierrätettiin: 22001 -> CEm 2450 vuonna 1935, -> BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1988. 22002 hylätty. 22003 -> Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986. 22004 -> Cm 2170 vuonna 1940, -> BCm 02170 vuonna 1969, hylätty 1973. 22006 -> CEm 2449 vuonna 1935, -> A 24 (mittausvaunu) vuonna 1960. -> XG 040122 (mittausvaunun A 17 varastovaunu) vuonna 1980, hylätty 1987. Sarja Ei, vaunut 2801 - 2843 (istumapaikkaluku 90). Sarjaa valmistettiin 1905 - 1909. Sarjasta jäi 1918 Venäjälle 22 vaunua, poistettu kirjoista 1920. 21 vaunua numeroitiin uudelleen 1931: 22007 - 22027. 14 vaunua luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. 22016:n aluskehys jatkoi eloaan vaununa DR 2051 vuonna 1936, hylätty 1971. Kuusi melskeistä selvinnyttä vaunua, n:ot 22007, 22009, 22012, 22017, 22019 ja 22026 hylätty, ei tietoa hylkäysajankohdasta. Vahva ARVAUKSENI on, että 1950-luvun loppuun mennessä...? Minun laskujeni mukaan edellä mainittuja lanterniinitelivaunuja valmistui (luvussa ei ole mukana A 41:tä eikä R-ravintolavaunuja): 132 vaunua yhteensä. Pituus poikkeuksetta 18 680 mm puskimineen (A 41: 15 980 mm). Lanterniinitelipostivaunut ovat sitten oma lukunsa. Niissäkin muistaakseni oli joitakin vaunuja, joissa ei ollut lanterniinia, vai mitä, Tapio? Tiedot ovat peräisin omista havainnoista, Martti Hellstenin (lepää rauhassa!) luetteloista, Suomen Rautatiemuseolta, vaunuyhdistelmistä eri vuosilta, Resiina-lehdestä, VR:n historiikeista, vaunurekisteritoimistosta ja FMP 1996 (kiitos Eljas!). Mustia kirjoja olen myös syynännyt ja ottanut täydestä todesta! Puhumattakaan Junat-lehdestä ja Tapio Keräsen artikkeleista siinä. Edit: lisätty luettavuutta ja muutakin pientä... |
|
| 23.02.2018 23:28 | Heikki Kannosto: | Sadan vuoden takainen Tietosanakirja tietää Güntzburgin järjestelmän makuuvaunuista saman minkä VR:n 50-vuotishistoriikki: http://runeberg.org/tieto/5/0901.html Englanniksi ja saksaksi ei pikahakemalla löytynyt mitään tietoa. Minkähän näköisiä vaunut ovat olleet - paikkaluvusta voi päätellä niissä olleen seitsemän "osastoa"? |
|
| 24.02.2018 07:46 | Esa J. Rintamäki: | Joistakin vanhoista pohjapiirroskirjoista (mitä? - oliko niitä montakin?) olin ollut näkevinäni että Guntzburgilaiset osastot olisivat olleet istuinjaolla (poikkisuunnassa) 2 + 2. Siis käytävä keskellä. Järjestelmä mahdollisti sen, että joku matkustaja joka halusi vielä istua, sai istuksia kaikessa rauhassa, vaikka hänen vieressä istuva matkatoverinsa oli jo käynyt "potsojolleen". | |
| 24.02.2018 08:41 | Erno Palonheimo: | Prag elikkäs meikäläisittäin Praha. | |
| 24.02.2018 10:44 | Petri Sallinen: | Esalta taas kerran erittäin hyvää dataa. | |
| 25.02.2018 12:19 | Heikki Kannosto: | Makuulavat olivat Güntzburgin järjestelmässä tosiaan pitkittäin eikä mitään hyttijakoa ilmeisestikään ollut. | |
| 25.02.2018 17:40 | Reino Kalliomäki: | "Kun ensimmäiset III luokan makuuvaunut sisustettiin meidän maassamme kolmisenkymmentä vuotta sitten, asetettiin niissä vuoteet vaunun pituussuuntaan. Tästä järjestellmästä luovuttiin..." Kirjoittaa Väinö Airas kirjassa "Tiet ja maakulkuneuvot" (WSOY 1932, toimittaja Arvo J. Lönnroth. Kirja on mukaeltu ruotsalaisesta, mutta osan "Rautatien liikkuva kalusto" on Airas kirjoittanut kokonaan) Kirjassa on piirros puuvaunun korin runkorakenteesta, joka voisi sopia olemaan DEi:stä. Airas kertoo pintamateriaalista: "Seinät ovat kaksinkertaiset, sisäkerros puuta, ja ulkokerros joko puuta, tai rautalevyä...kylmässä ilmanalassamme...rautalevyn sisäpuolelle syntyy kosteutta...Sentähden on siirrytty vuodesta 1909 käyttämään tähän tarkoitukseen haapalautoja." |