Kolme kuvaa Kirnukoskelta joka ei nimestään huolimatta kuulemma ole koski laisinkaan. Pienijoki alla virtailee.

29.03.2011 20:58	Tapio Muurinen:	Olisiko Emäjoen valajastaminen sähkövoiman tuotantoon 1950-60 -luvulla tappanut Kirnukosken. Niinhän kävi monelle komealle koskelle, mutta nimi jäi elämään.
29.03.2011 23:28	Niila Heikkilä:	Yksi mahdollisuus on myös Oulujoki Oy:n Bycyrus 200W laahakaivinkone joka ruoppasi n. 7km matkalla jokea Seitenoikean voimalaitoksen alapuolella tuottaen sille lisää putouskorkeutta. Myös vesialuetta säännöstelevän Leppikosken voimalaitoksen käyttöönotto 31.3. 1963 vaikutti luultavasti omalta osaltaan asiaan, vaikka ollaankin jo melko kaukana siitä ja varsinaisen Emäjoen sivuhaarassa.
30.03.2011 11:52	Matti Grönroos:	Arvelisin, että voimalaitosrakentaminen ei ole syynä tähän muutokseen. Rakentamista edeltäneen ajan taloudellisissa kartoissa rantaviiva on aika samalla kohdalla kuin nykyisin ja Ristijärven pinnankorkeudeksi mainitaan 133 metriä kuten nykyisinkin. Leppikosken voimala kyllä nostaa vedenpinnan tuolle 133 metrin tasolle Ristijärven alapuolella, mutta ei korkeammalle. Muutenhan Ristijärven taajama olisi jäänyt peittoon. (Kiehimänjoki ei ole Emäjoen sivuhaara, vaan Emäjoki vaihtuu Kiehimänjoeksi Iijärven jälkeen.) Varsin usein kosket ovat kadonneet perkaamalla. Perkaamiseen on yleensä ollut kaksi syytä: Kulkukelpoisen uoman aikaansaaminen ja viljelypinta-alan kasvattaminen yläpuoleista vesistöä laskemalla. Perkaamisesta huolimatta nimi usein on säilynyt. Historiasta tiedämme koskenperkauksen merkittävyyden: Koko tie- ja vesirakennustoiminta on aikanaan perustettu nimellä Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta.
30.03.2011 13:08	Niila Heikkilä:	Tarkoitin siis tuon sillan sijaintia sivuhaaramaininnalla. Siltahan ylittää Pienijoen, joka mm. tuo itäisen valuma-alueen, Iso-Pyhäntäjärven vedet Pyhännän voimalaitoksen kautta Emäjoen pääuomaan. Eli sillanalus kuuluu säännöstelyn ja naapurilaitoksiin synkronoidun juoksutuksen piiriin, Pyhännän alakanavan alaosaan. Kun katsoo noita kuvia, on mahdollisuus että Bycyrys on käynyt osaltaan avartamassa sivu-uoman kapeikkoa sillan kohdalla, vaikka itse rantaviiva olisikin samalla paikalla. Leppikosken voimala ei todennäköisesti vaikuta tänne asti muuten, kuin hidastamalla tiettyinä vuodenaikoina virtausta luonnontilaiseen jokeen nähden. Aikaisemmat, uittojen yhteydessä tehdyt perkaukset saattavat olla myös hyvä teoria Kirnukosken katoamiseen. Mikään jyrisevä köngäs se tuskin koskaan on ollutkaan. Emäjoen pääuomassa suoritettiin voimalaitosrakentamisen aikana kymmenien kilometrien matkalta isoja avarrustöitä, ja niitä oli myös tekemässä Oulujoki Oy:n toinen iso kone, eli Marion 7400 laahakaivinkone, joka on edelleen suurin Suomessa työskennellyt kaivinkone. (Näitä oli 3 kpl maassa) Suurin yksittäinen Marionin tekemä perkaustyö Emäjoella oli Aittokosken voimalaitoksen alakanavan 13km matkalta poistetut 6.5 milj.m3 maamassat.
30.03.2011 14:06	Matti Grönroos:	Sitä lähinnä pohdin, että miksi Pyhäntäjoen alajuoksua olisi voimalaitotöiden yhteydessä perattu. Pyhännänkosken voimalahan sijaitsee sen verran paljon ylävirtaan, että Kirnukosken kohdalla ei ole kyse pudotuskorkeuden kasvattamisesta. Lisäksi voimala valmistui joitakin vuosia ennen Seitenoikeaa. Jokin tulvasuojeluaspekti asiassa on kyllä voinut olla. Kuitenkin vähän epäilisin aiempaa uittoväyläperkuuta. Hyrynsalmen reitin vedethän olivat aikoinaan tärkeä uittoreitti.
30.03.2011 14:30	Jouni Halinen:	Marion 7400 http://www.stripmine.org/ovc7400.htm .
30.03.2011 18:19	Jouni Seilonen:	Vuonna 1761 Hiisijärven epäonnisen säännöstely-yrityksen seurauksena järvenpinta laski 14 metriä. Ryöstäytyneet vesimassat syöksyivät Hiisijoen kautta Iso-Pyhäntään ja edelleen Pienijoen ja siten myös Kirnukosken kautta Emäjokeen. Yhtäkkinen vedenpaljous muutti varmasti myös Kirnukosken luonnonoloja. Toisaalta tarkassa maastokartassa, jota voi katsoa netissä kansalaisen karttapaikalla, näkyy alavirran suunnalla virtaussuunnan oikealla puolella pyöreä laajentuma. Ehkä osa joen vedestä on jäänyt siihen pyörteilemään tuoden nimen antaneille eränkävijöille kirnun mieleen. Tornionjoella on Ylitorniolla Kattilakoski, joka lienee saanut nimensä vastaavasti. Se on Ruotsin puolella matkailunähtävyys. Kirnukosken etelärannalla on Kirnulan talo, mutta olettaisin, että vesistönimet ovat vanhempia kuin asutusnimet, joten talo lienee saanut nimensä koskesta eikä päinvastoin.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!