Näillä näkymin viimeistä kertaa junalla Sallaan ja kelloselkään. Tätä kuvasarjaa luotaessa rata Isostakylästä Kelloselkään on suljettu toistaiseksi
09.12.2012 20:01 | Heikki Kannosto: | ... ja vaikka olisi tiennyt ja ehkä jopa osanottoehdot täyttänyt, ei kuitenkaan olisi jaksanut ... juhlavuosi kuluu loppuun ilman ainoankaan erikoisjunan omakohtaista kokemista tai edes näkemistä ... | |
10.12.2012 06:52 | Jouni Hytönen: | Rata on suljettu liikenteeltä, ei lakkautettu. Lakkauttaminen on isompi ja poliittisesti huomattavasti vaikeampi hallinnollinen toimenpide. | |
10.12.2012 23:49 | Jyrki Längman: | Rataosavideo Kemijärvi-Kelloselkä 08.12.2012 Osa 1 Kemijärvi-Joutsijärvi http://youtu.be/dkgI7JJHC5U Osa 2 Joutsijärvi-Salla http://youtu.be/y0_S7uCx9WA Osa 3 Salla-Kelloselkä. Huom VAROITUS ! tämä videopätkä sisältää Lätän ja Poron kolarin, eli teitä on nyt varoitettu. http://youtu.be/w4htGEepOj8 |
|
11.12.2012 03:11 | Mika Hakala: | Jyrki Längman on hyvä mies kuin ei perää jäsennyysmaksuja noin hyvästä kuvan laadusta, kiitän! Mutta eipä tuosta Jouninkaan jaotteluista ota muuta selvää kuin että niissä lakkauttaminen-sulkeminen on eroa. Viimeisinä vuosina suljetuista osuuksissa (esim. Säkylän rata) on suljettu, vaikka kuulemma ovat tasoristeykset purkaneet. Mierontien suljetut pätkät on lakkautettu vaikka ne nykyisissä kartoissakin näkyvät. Tulisiko jälleen avattu Pori-Haapamäki kulkemaan sitten eri kautta kuin nykyinen kartassa näkyvä... Eipä näihin muuta selvää eroa keksi milloin on lakkautettu/liikenteeltä suljettu jos ei heti huomenna avata. |
|
11.12.2012 03:44 | Topi Lajunen: | Jos ja kun ihmisluonne on mikä on, niin isoa osaa kiinnostaa juurikin se porokolari. Kerrotaan siis, että löytyy kohdan 13:20 jälkeen. | |
11.12.2012 16:22 | Vesa Kauhajärvi: | http://fi.wikipedia.org/wiki/Laurila%E2%80%93Kelloselk%C3%A4-rata Tuon artikkelin mukaan Suomen puolelta rata valmistui 15.5.1941, Neuvostoliiton puolelta se valmistui aiemmin. Lisäksi mainitaan että parissa kohtaa ei ollut vielä valmista. Ehtikö rata siis olla noin kuukauden verran olemassa yhtenä pätkänä ennen jatkosodan alkua? Kulkiko Kemijärvi-Kantalahti-väliä ikinä yksikään juna? 22.6/25.6 (miten sen nyt haluaa laskea) eteenpäin ei tainnut enää liikennöinti olla mahdollista.. |
|
11.12.2012 17:03 | Topi Pikkarainen: | "Poroja poroja poroja poroja!" Voin kuvitella tunnelman ohjaamossa... :( | |
11.12.2012 17:10 | Eljas Pölhö: | Kemijärven ja Kantalahden välillä ei ole kulkenut yhtään junaa. Suomesta päin ajettiin säännöllisiä junia Tuntsaan saakka. Siitä eteenpäin Voitajoelle (15km) ajettiin tarvittaessa vaihtoveturilla ja viimeiset 5km Karhun tilapäilelle liikennepaikalle moottoriveturilla. Silloin oltiinkin jo 3km:n päässä rintamalinjasta (1941 loppupuolella). 1941 Kemijärven ja Sallan välinen liikenne hoidettiin pääasiassa parivedolla. Kemijärvellä oli idän liikennettä varten käytössä 37 veturia, joista suurimmat olivat Tk3 sarjaa (niistä kolme oli yksinomaan Sallan ja Tuntsan välisessä liikenteessä). Sallasta itään liikenne hoidettiin enimmäkseen yhden veturin vetämin junin, mutta kahdessa suurimmassa mäessä Kelloselän kohdilla oli työntävä apuveturi. Veturien käyttö oli periaatteessa jaettu siten, että Kemijärvellä oli 11 veturia työjuniin ja 7 veturia liikennejuniin. Sallassa oli yksi päivystäjä ja Tuntsassa kolme. Vetureista oli säännöllisesti korjauksessa 6-8kpl. Loput jaettiin tarpeen mukaan eri tehtäviin. Pienemmät korjaukset tehtiin Kemijärvellä ja suuremmat Oulun konepajalla. Sallan ja Tuntsan välillä yksi Tk3 pystyi kuljettamaan talvella 36 akselisen junan ja kesällä 50 akselisen. Sallan ja Tuntsan välillä suurimmat nousut olivat 25 promillea, paikoitellen jopa 30 promillea ja tiukimmat kaarresäteet olivat R=250m. |
|
12.12.2012 06:40 | Timo Valtonen: | Kiitos, Eljas, täydentävistä liikennöintitiedoista! Tämän radan -jota ei tosiaankaan ole koskaan liikennöity päästä päähän - historia on niin kiehtova, että se ansaitsisi kunnon dokumentoinnin kirjana, opinnäytetyönä, dokumenttielokuvana tai vaikkapa toimintajännärinä. |