Viimeisenä pakettikatkoyönä oli kokonainen pataljoona harrastajia liikkeellä. Tässä minun kuvat.

Video: http://www.youtube.com/watch?v=gr8L9bRkF​Xs

07.08.2013 13:53	Tunnus poistettu:	Kuinka monta junaa ajetaan normaalin pakettikatkon aikana dieselvedolla ja kuinka paljon on "oikeita" matkustajia?
07.08.2013 15:36	Topi Lajunen:	Yksi juna suuntaansa. Matkustajamääristä ei havaintoja minulla.
07.08.2013 19:02	[Tunnus poistettu]:	Matkustaja määrät vähän vaihtelevat, mutta melkein puolet matkustajista VR:n henkilökuntaa, jotka ovat siis töihin menossa Helsinkiin. Oon huono arvioimaan, joten en mitään arviota heitä. Helsingistä Riihimäen suuntaan on ihan "mukavasti" matkustajia, onhan se viimeinen juna. Tosin harva jatkaa enään Järvenpäätä pidemmälle, usein Hyvinkäällä on enään 1-2 matkustajaa. Ja Topin "Yksi juna suuntaansa" meinaa siis T 9605 (katko numerolla 229) ja T 9612 (220).
08.08.2013 11:26	Tunnus poistettu:	Joskus aiemmin ihmeteltiin miksi katkojunaa ei ajettaisi kiskobussikalustolla. Yksi peruste oli leimauslaitteiden puute. Ei taitaisi olla suuri menetys jos liput jätettäisiin tarkastamatta, mutta olisiko hommassa muuten mitään järkeä mm. kaluston siirtotarpeiden vuoksi.
08.08.2013 15:32	Heikki Kannosto:	Joskus vielä aiemmin eli 1970-80-lukujen vaihteessa katkojunia ajettiin kiskobusseilla ja niillä oli erittäin suuria vaikeuksia aikataulun kanssa. Dv12-pari selviää paljon paremmin.
08.08.2013 16:25	Tunnus poistettu:	Helsinkiläisille on katastrofi jos juna on 10 minuuttia myöhässä.
09.08.2013 07:44	Jarkko Korhonen:	Tämä oli 32 minuuttia myöhässä (JKV-vika veturissa + toki hitaampi kalusto kuin Sm 1/2). Ei se kovin iso katastrofi vaikuttanut olevan matkustajille, edes mukana olevalle henkilöstölle, jonka henkilöstönkäyttö muokkasi tarvittavin osin uusiin aloitusjuniin. Sanoisin että Helsinkiin pakettikatkojunalla tulee ehkä enimmillään 40-80 ihmistä ja saman verran lähtee Helsingistä. Tämä vuoro oli tavallista ruuhkaisempi lähtiessään Helsingistä.
09.08.2013 07:44	[Tunnus poistettu]:	Markku, eikös jossain täällä ollut myös perusteluja ettei Helsingissä/Riksussa ole Dm12-kuljettajia? Lisäksi tuskin olisi järkevää ajetuttaa esim. Hangosta tai Tampereelta Helsinkiin yhtä yötä varten. Tosin siellä taitaakin olla huoltoon tullut kaveri juuri ma-ti yön? Mutta miten se huolletaan, jos se onkin linjalla? Kyllähän noilla 2xDv12 hyvin pärjää, viime kerralla oli teknisiä vikoja jonka vuoksi jäi +32 aikataulusta. Eräs konduktööri on tuonut katko-junan takaisin Helsinkiin vain +8 aikataulusta.
09.08.2013 10:34	Topi Lajunen:	Tuota... kuka tuonut ja mitä Helsinkiin vain 8 minuuttia myöhässä?
09.08.2013 11:28	Tunnus poistettu:	Tuskin se konduktööri junaa tuo. Toimintamenetelmillä saattaa olla hienoinen merkitys aikaan, mutta ei merkittävä. En tiedä onko tuolla välillä ns. pysähtyy tarvittaessa-paikkoja, mutta niiden kohdalla voisi olla pikkuisen pelivaraa. Tuo kymmenen minuutin katastrofi oli vähän vinoilua noiden junien kohdalta, mutta lukekaapa joskus Matkaan-lehden yleisönosastoa!
09.08.2013 11:38	Tunnus poistettu:	Ja vielä lisäksi. Mainitsinhan itsekin tuon siirtotarpeen ja sen olisiko siitä vastaavaa hyötyä. Kiinnostaisi tietää tuosta kuljettajien tyyppikoulutuksesta. Voiko hakeutua vai määrätäänkö, ja miten usein tyyppipätevyys tarkastetaan?
09.08.2013 11:52	[Tunnus poistettu]:	Tuo nyt oli vain tuollainen "heitto". Kuitenkaan se katkojuna ei matkustajien kanssa liiku mihinkään myöskään ilman konduktööriä, pitääkö sitä pilkkua alkaa viilaamaan? Eiköhän sen junan Helsinkiin tuo konduktööri ja kuljettaja, molemmat tärkeässä osassa. Juna ei liiku jos jompikumpi puuttuu. Pakettikatkojunaan vaikuttaa AINAKIN 3 seuraavaa asiaa: kuljettajan ajotapa, konduktöörin toimintatapa ja viat/ongelmat. En ala arvostelemaan kenenkään ajo- ja toimintatapoja. Kerron vain sen että ilman teknisiä vikoja ollaan oltu 8-25min myöhässä ja näihin on juuri vaikuttanut kuskien ajotapa sekä konduktöörin toimintatapa. Vikojen kanssa on sitten nähty vaikka minkäläistä, 40minuuttia ja jopa koko junan perumista (yhden kerran). Jokainen työskentelee vähän "omalla tyylillään", ei voi sanoa kuka tekee paremmin ja kuka huonommin. Markku: Juu olinkin missannut kokonaan tuon sun siirtomaininnan tuolta..
09.08.2013 13:18	Juhani Pirttilahti:	Kyllähän junat pitkälti liikkuu konduktöörien ja kuljettajien yhteistyöllä. Nykyään ei ole enää tarvittaessa pysähdyksiä, vaan aikatauluun merkitty pysähdys on aina stoppi laiturissa.
09.08.2013 13:48	Jarkko Korhonen:	Tämä on jo kovin off-topic, mutta tuo Ziggyn maininta "konduktööri tuo junan laituriin" on konduktöörien vakituisesti käyttämää ammattislangia ja lähinnä liittyen vain vaihtotyöhön osuuksiin, jolloin konduktööri toimii kuljettajan silminä. Tyyli on vapaa, mutta pakollinen, liikenneturvallisuusmääräysten puitteissa. Matkaan-lehden yleisönosasto on usein kaukojunakeskeinen. Lähijunista saa lukea myös metron tekstaripalstalta. Sinänsä hämmäsyttävän harvoin.
09.08.2013 14:00	Topi Lajunen:	Ziggy, ei tässä ole pilkun viilaamisesta kyse, vaan ihmettelin aidosti, miksi annoit ymmärtää, että poikkeuksellisen pieni myöhästyminen olisi ollut konduktöörin ansiota - koska kuten yllä sanoit itsekin - asiaan vaikuttaa useamman henkilön työpanos. Konduktöörin ripeyttä asemilla ei toki pidä väheksyä. Ei ole tavatonta, että etenkin veturivetoisissa junissa joku suoriutuu valmis lähtöön -opasteen antamisesta 10 sekuntia nopeammin kuin toinen. T-junalla on, mikäli oikein laskin, 22 lähtöä matkansa aikana. 10 sekunnin ero per asema tarkoittaa tällöin lähes neljän minuutin eroa perillä. Mutta kuljettajalla on kuitenkin huomattavasti suurempi rooli siinä, miten ripeästi matka edistyy. Tuohon 8 minuutin myöhästymiseen on vaadittu molempien keskittynyt työpanos. "Heittoja" heitellessä kannattaakin vähän ajatella, miltä "heitto" näyttää vastaanottajan silmiin. :)
09.08.2013 15:12	Tunnus poistettu:	Voisitko Topi vielä vähän selvitellä tuota tyyppikoulutusasiaa?
09.08.2013 19:27	Kimmo T. Lumirae:	Markku: VR arvioi tyyppikoulutustarpeen ja kouluttaa harkintansa mukaan kultakin ns. varikolta eli työpisteestä, missä kuljettajia toimii, sopivan määrän kuljettajia. Monilla varikoilla vaikuttaa se, että minkälaisessa ajovuorossa toimii, tyyppikoulutuksen tarpeeseen eli jos on vuorossa, missä on Pendoja, saa pendokoulutuksen, samoin Sm-junien eli lähiliikenteen kanssa. Homma toimii määräysluonteisesti mutta koulutus on kuljettajalle palkallinen. Tyyppikoulutus on voimassa sovitun määrän vuosia siitä, kun on joko saanut tyyppikoulutuksen tai viimeksi ajanut ko. kalustolla. Monesti järjestetään erilaisia kertauskoulutuksia, joiden sisältöön kuuluu kalustoon kertyneet muutostyöt.
09.08.2013 19:30	Kimmo T. Lumirae:	Jäin itsekin ihmettelemään tuota, että konduktööri oli tuonut junan Helsinkiin. Tietääkseni sen enempää lähi- kuin kaukoliikenteessäkään konduktöörit eivät aja junia, vaikka tätäkin ilmaisua joskus kuulee heidän slangissaan käytettävän. Mutta että tuonut ripeästi Hesaan, pakettikatkosta huolimatta? Ohhoh.
09.08.2013 19:34	Riku Outinen:	Kuljettajien halveeraamista.
10.08.2013 00:26	Jarkko Korhonen:	Ei tästä kenenkään kannata palkokasveja nenäänsä ottaa. Tuskin Ziggy tai kukaan muukaan on kuljettajan tehtäviä tai osuutta väheksynyt tässä. Yllä on mainittu, että matkustajajuna kulkee juuri niin sujuvasti, kuin konduktöörin ja kuljettajan yhteispeli toimii lähtöjen osalta. Loppu on kuljettajan omaa ammattitaitoa. Tuskin kukaan kuljettaja hermostuu myöskään konduktöörin ammattislangista "Haen junan Ilmalasta", tarkoittaen sitä, että konduktööri (=vaihtotyönjohtaja) menee Helsingin varikolle, tekee asiaan kuuluvat toimet junaa vastaanottaessaan ja kuljettajan kanssa yhdessä siirtää junan vaihtotyönä Helsinkiin.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!