Nyt on ruska täällä etelässäkin, ei tarvitse lähteä Lappiin asti hakemaan!

Hannu Karpolla oli tapana palata vuosien mentyä aiemmin käsittelemiinsä aiheisiin, katsoa mitä dokumentin aiheelle kuuluu tänä päivänä. Minäkin käsittelin tätä juurikasteemaa jo seitsemän vuotta sitten sarjassa Juurikassyksy 2006.

Kauttuan ratapihan ja raiteistojen osalta palasinkin aiheen pariin jo kesällä sarjassa Kauttuaa kesäterässä. Tässä sarjassa käyn vielä läpi linjaosuudet ja Säkylän ratapihan sokeritehtaan porttien ulkopuolisen osan.

Jottei totuus ja mennyt loisto unohtuisi, olen ripotellut tähänkin sarjaan muutaman kuvan vuodelta 2006. Omanlaisensa rataosuuden lopputarkastuksen tuloksena antaisin lausunnon, että rata on erittäin asianmukaisessa kunnossa, parasta A-luokkaa, resiinoimista ajatellen. Myös jalkapatikassa matka edistyy.

12.10.2013 14:37	Ville Mäki-Tuuri:	Vallan asianmukainen ja jalkaanmenevä sarja! Kymmenen pistettä ja se kuuluisa merkki, jossa esiintyy eräs Psittaciformes-lahkon edustaja.
13.10.2013 18:49	Ari-Pekka Lanne:	Asianmukainen ja jalkaanmenevä oli rataosuuden parissa viettämäni syksyinen perjantaipäiväkin. Yhtä sadonkorjuun juhlaa (=Octoberfest?) aamusta iltaan. Viideltä aamulla heräsin, että kerkesin klo 6:00 Turusta Säkylän ja Kiukaisten kautta Poriin lähtevään aamupikavuoroon. Kalustona vuorossa oli maailmaa nähnyt Satakunnan Liikenteen "Nelkku", useamman miljoonan kilometrin maantietä ahminut vuoden 1998 rahtiperäinen Carrus-Volvo. Vähintään yhtä parkkiintunut karpaasi oli tuona aamuna vuoron kuljettajakin. - Mitä sää siäl takan kolistelis? kysyi kuljettaja pelmahtaessani auton ovelle. - Eiku laitoi vaa Resiina sin, vastasin. - No niin mää vähä ajatteli, sanoi Janne. Suunnatessani kabiinia kohti, tokaisi kuljettaja vielä: "Vai Kiukaisii…" Lukulamput himmenivät hetkeksi kuljettajan käynnistäessä lähtöajan koittaessa "Kymppi-Ämmän" pannukakkumoottorin, ja näin alkoikin matka kohti Satakunnan sydänmaita – halki sysimustan, sumuisen maakunnan. Kiukaisissa tarkoitukseni oli kuvata pohjalle ti-pe Tampereelta Raumalle kulkeva T3711, mutta odottelusta huolimatta sitä ei näkynyt. Ehkä se oli mennyt etusessa. Tästä vastoinkäymisestä lannistumatta läksin tutkimaan lakkautettua rataa. Harmillisesti raidesora ja -hiekka oli painunut useimmin paikoin siksi, että ilmavasti pönöttävät pölkyt haittasivat liikaa pyöräilyä – siispä matkanteko oli enimmäkseen pyörän taluttamista. Toki tiheät ja aikailevat kuvauspysähdykset hidastivat entisestäänkin verkkaista matkantekoa. Ilma oli hyvin raikas ja syksyinen. Jostain soilta nousi kevyttä sumua. Vanhat lennätinpylväät höyrysivät, ja palokärki koputteli niitä nokallaan. Hirvimieskin oli passissa radanvarressa torrakon kanssa. Talojen ja töllien koirat haukkuivat jo peninkulman päästä kuullessaan oudon kulkijan tunkeutumisen laajalle reviirilleen. Termoksessa oli aamulla keittämääni kahvia matkassa mukana, Kauttualla poikkesin sen lisäksi liikekeskuksessa ostamassa pullaa. Radallakävelyn päätin Säkylän ratapihalle, Kotkastentien ylikäytävälle, josta pyöräilin Pyhäjärven rantaa Säkylän keskustaan. Sieltä Turkuun menevä laivapikavuoro poimi minut kyytiinsä iltakuudelta. Kotiin ehdin puoli kahdeksaksi. Siitä alkoi "digipimiösavotta". "Rullalle" oli päivän aikana kertynyt 249 diaa, joista valkkasin tähän sarjaan 32 ruutua. Lisäksi kaivoin kontrastiksi kenkälaatikosta neljä vanhempaa taskariotosta. Sitten vain hiomaan kuvia Gimpillä .org-muotoon, määrittämään kuville tunnisteita ja sepittämään kuvatekstejä. Viimeisenkin kuvan syötin palvelimelle lauantain puolella klo 2:04. Runsaista väreistään huolimatta nämä kuvat vain raapaisevat Kauttuan rataa. Ammennettavaa tuolla riittää!
14.10.2013 11:39	Kimmo T. Lumirae:	Mukava teksti, A-P.
17.10.2013 09:25	Esko Maasalo:	Tällaiset retket ovat sitä elämän hunajaa, joka lämmittää vuosikausia jälkeenpäin kuvaajaa ja myös katselijaakin. Valitettavasti täällä Suomessa jokin ihmeellinen laskentalogiikka saa näitä ratoja hylkylistalle; olisikohan kaavassa merkkivirhe?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!