Diesel haisee, kreosootti haisee, junien vessat haisevat. Ihmiset ihmettelevät kamera kaulalla junia spottailevaa rautatieharrastajaa. Veturien junankeuloja töhritään erivärisillä muovisuikaleilla. Ei ole aina pelkkää Linnunlaulua rautatieharrastajan arki. Siispä joskus tulee mieleen kokeilla, mitä tapahtuisi, jos vaihtaisi harrastuksen ja kuvailun kohdetta. Niin – eipä taida ruoho olla sen vihreämpää aidan toisella puolella. Tässä nyt kuitenkin kovan onnen harharetken tulos, kaksi eläintarinaa. Ensimmäisessä tutkielmassa esiintyy varis (Corvus corone cornix), toisessa kaksi kesykyyhkyä (Columba livia domestica).
Tikkurila asema
Haa! Kuvaaja yllättää rautatievariksen kaivamasta korvaansa kesken työvuoron. Eivät taida rautateiden siivekkäät olla maanteiden siivekkäitä...
Tikkurila asema
Nyt variskin jo huomaa paparazzin ja nällinä lintuna miettii seuraavaa siirtoaan.
Tikkurila asema
Ensin pitää hankkiutua hieman korkeammalle, että sanoman saisi menemään perille tuolle kelvottomalle harrastajalle. Kuin saarnastooliin ikään varis...
Tikkurila asema
– Kraak, kraak! Painutkos siitä Pasilan suolle häiriköimästä! raakkuu rautatievaris satunnaiselle spottailijalle.
Helsinki asema
– Hei katsos pulu! Näetkö saman kuin minäkin? Kuvaako tuo sälli meitä? kysyy Kauko Kyyhky kaveriltaan.
Helsinki asema
– Ihan kuin jätkä tosiaan yrittäisi saada tarkennettua sulkiimme. Taitaa olla viisaampi mobilisoitua, miettii pulu.
Helsinki asema
– Hoplaa, näin sitä lennetään. Nousehan kaiffari sinäkin siivillesi! hoputtaa Kauko vielä lentoon pyrähtäessään.
Helsinki asema
Ja niin lehahtavat kyyhkyset kohti VR:n pääkonttoria, vieden isokenkäisille viestiä kaikin puolin kelvottomasta kamerahäiriköstä, joka sumeilematta...