Reitti: Niinisalo, Kankaanpää, Hapuoja, Veneskoski, Honkakoski, Pomarkku, Hiilimäki, Noormarkku.
Radioamatöörit etsivät aina erikoisia ja haastavia paikkoja pitää radioyhteyksiä. Näin kävi vuoden 2008 alussa, kun jälleen kerran mietittiin, millaista toimintaa kuluvan vuoden aikana saatettaisiin tehdä. Koska hyvät ideat eivät ole ennenkään menoa haitanneet, Lylyn Viestivarikon Sotilasradioamatöörikerho, OI3V, päätti viettää päivän Satakunnan elämysrautateillä. Liikkuvasta resiinasta kukaan ei muistanut vielä pitäneensä radioyhteyksiä.
Retki alkoi aamu yhdeksältä Niinisalosta resiinoiden varustamisen merkeissä. Alunperin oli tarkoitus taittaa väli Kankaanpää-Pori, mutta viime hetkellä päätimme lähteä aivan radan alkupäästä Niinisalosta, johon Tykistöprikaatin junat pysähtyvät. Kulkuneuvoina oli iso topparoikka eli pumppuresiina, johon mahtui kuusi henkilöä - neljä pumppaamaan ja kaksi radistia, sekä kolmipyöräinen yhden hengen resiina, joka meni edellä ja tiedusteli radan kuntoa sekä edessä olevat tasoristeykset.
Reitti kulki vanhaa Haapamäki-Pori rataa pitkin, asemina Niinisalo, Kankaanpää, Pomarkku, Noormarkku - yhteensä 45 kilometriä. Tätä junaliikenteeltä suljettua rataa operoi nykyisin Satakunnan Elämysrautatie ry, jonka kautta resiinat oli vuokrattu.
Satakunnan luonnonkauniiden maisemien lisäksi toinen tavoitteista oli tietenkin pitää radioyhteyksiä ja sitä varten pumppuresiinan yhteyteen oli rakennettu HF-radioasema (LV 665), jolla pidettiin yhteyksiä sekä sähkötyksellä että puheella 80 metrin aallonpituudella, taajuutena 3685 kHz. Antennina oli neljän metrin pituinen resonaattorilla varustettu piiska, joka oli pystytetty resiinan salkoon. Lisäksi mukana oli VHF-radio, joka lähetti sijaintimme reitin varrella kulkeneen huoltoauton tukiaseman kautta internettiin. Kulkuamme pystyi seuraamaan internetissä köyhän miehen "junat kartalla" -palvelussa. Lisäksi resiinoiden ja kahden huoltoauton välillä oli VHF-puheyhteys, jonka avulla voitiin sopia pysähdyksistä ja tauoista linjalla.
Sää suosi meitä ja saimme harjoitella pumppaamista pilvisessä, mutta miellyttävässä kesäsäässä. Ensimmäiset kilometrit eivät tuntuneet miltään ja vain tien ylitykset saivat meidät hidastamaan. Monissa paikoin tie oli rakennettu radan päälle ja kiskot katosivat asfaltin tai sepelin alle, joten ylitys piti tehdä varovasti työntämällä niin, että resiina meni uudelleen kiskoille.
Saavuimme pääteasemalle Noormarkkuun kuudelta illalla. Matka onnistui hienosti ja melkein suunnitelmien mukaan. Saimme yli sata yhteyttä ympäri Suomea ja bandilla oli välillä vähän ruuhkaakin. Matkaan käytimme aikaa seitsemän tuntia, josta pumppaamista arviolta viisi. Keskinopeus ei siis ollut kuin 10 km/h. Aivan Ruosniemeen asti emme päässeet, sillä ilta alkoi lähestyä ja loppu rataosuus olisi ollut samanlaista pusikkoa kuin matkan alku pätkäkin.
Resiinareitin varrella on laavu- ja nuotiopaikkoja sekä myös vesistön ylittäviä siltoja eli oivallisia näköalapaikkoja. Matkan voi tehdä joko osittain tai kokonaan ja nähtävyyksiin voi tutustua omaa vapaaseen tahtiin. Koko resiinareitin pituus Niinisalosta Poriin, Ruosniemen pääteasemalle on 49 km.
Resiinalla matkustaminen on sen verran miehistä touhua, että toistekin täytyy kokeilla. Resiinoiden vuokrauksesta ja muista ennakkojärjestelyistä kiitokset kuuluvat Satakunnan elämysrautateille.
Pumppuresiinan matkassa:
- https://www.youtube.com/watch?v=oplQUqO9ubY
- https://www.youtube.com/watch?v=DPWjZ2coSFQ
Satakunnan elämysrautatie, Pori - Noormarkku - Pomarkku - Kankaanpää:
- http://www.pomarkku.fi/elamysrautatie/