Erkki Nuutio käytti puolikinokameraansa ahkerasti kesällä 1968. Kuvien tarkempia sijainteja voi tutkia vaikkapa tästä: http://vaunut.org/kuva/99850?s=1

13.08.2015 20:13	Jaakko Keränen:	Veret seisauttava kuvasarja! Kiitos ja kumarrus!
14.08.2015 22:15	Pasi Utriainen:	Vietiinkö suomalaisten veturitehtaiden (Valmet, Lokomo, Tampella...) tuotteita ollenkaan ulkomaille (pl. sotakorvausveturit)?
14.08.2015 22:34	Tommi K Hakala:	http://www.vaunut.org/kuva/61096 Keltasirkun teollisuusversioita ja Lokomon C600 on ainakin viety Ruotsiin.
14.08.2015 22:36	Hannu Peltola:	Pasi: kyllähän niitä vietiin, vaikka määrät olivat aika vaatimattomia. Nopeasti mietittynä tulee mieleen ainakin seuraavat: - Move66, muutama Ruotsiin - Tv1, muutama Latviaan - Tve4, ainakin yksi Ruotsiin (Saltsjöbanan) - Lokomo C600 muutama Ruotsiin (määrät ovat olleet todella vaatimattomia, jos vertaa esim. Nohabin n. 1000 veturin toimitukseen Neuvostoliittoon ja Rc:n toimituksiin USA:an, Itävaltaan ja Jugoslaviaan. Jopa tanskalainen Frichs on toimittanut Suomeen enemmän vetureita, kuin kaikkien suomalaisten veturitehtaiden vienti on ollut yhteensä!)
14.08.2015 22:44	Pasi Utriainen:	Eipä tosiaan suurista vientimääristä puhuta, jos muutamia vetureita on mennyt sinne tänne.
14.08.2015 23:06	Reino Kalliomäki:	Vuonna 1917 Tampella toimitti 4 kapearaideveturia Venäjälle, mutta onko se ulkomaille? Mielestäni sotakorvauskalustoa ei ole syytä unohtaa. Joku nekin maksoi. Lähellekään tuhatta ei kyllä päästä.
15.08.2015 11:38	Timo Järvi:	Hieno kuvasarja ja samalla osoitus nykyisille kuntapäättäjille siitä, millainen oli aikanaan oikea teollisuusvetoinen kaupunki nimeltä Tampere. Tuohon aikaan ei puhuttu lämpimikseen korkean teknologian osaamisesta saati eTampereesta, vaan siirrytiin sanoista tekoihin ja keskityttiin valmistamaan tuotteita. Koulunsa käyneiden kokemus ja osaaminen karttui työn lomassa, ja kaupungissa oli myös montaa muuta (nyt jo kadonnutta) teollisuuden alaa. Pasin esittämään kysymykseen lisäten, eikö myös 80-luvulla aloitettua Dr16 -dieselveturisarjaa (Iso-Vaalee) aiottu markkinoida vientiin asti ? Muistelen lukeneeni tästä jotakin. Jäi sellainen mielikuva, että homma saatiin ryssittyä ihan kotikutoisesti jollain tapaa (kuten aina). Suomessa tuo myynti ja markkinointi vientiä ajatellen kun ei taida olla vieläkään parasta mahdollista tasoa, vaikka osaamista olisikin.
15.08.2015 14:33	Juhani Pirttilahti:	Kyllähän se vähän näyttäisi siltä, että on ihan kotikutoisesti ryssitty sekä Tampereen kaupungin, sen teollisuuden, että sen asukkaiden tulevaisuus.
15.08.2015 16:05	Simo Virtanen:	Oi voi miten komia kuvasarja! Varsinkin kun lentokonetehtaan miljöö on nyt avoinna kaikelle kansalle Terexin muutettua tehtaansa Ruskoon.
16.08.2015 15:26	Kimmo T. Lumirae:	En nyt tiedä, tarvitaanko siinä enää paljon varta vasten ryssimistä, jos valtio tilaa ylihintaisen dieselveturin Valmetilta ja tulos johtaa linjallejääntitilastoja koko elinkaarensa ajan. Paperilla hieno peli, eikä ensimmäinen, jonka huipputekninen kehitystyö maksatettiin valtiolla senaikaisina yritystukina. Mutta rautatiekaluston markkinat ovat olleet hyvin protektionistiset eli kulloistakin kotimaista tuotantoa suosivat ja voi olla vaikea saada tuollaista kalua myytyä mihinkään tai sitten asiakkaita pitäisi lähteä etsimään hieman kauempaa: merkittävät rautatiekaluston viejät Yhdysvallat, Ranska ja Saksa ovat vieneet härveleitään niin Afrikkaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Ylihintaisen high-tech -vetopelin myynti kehitysmaihin tai banaanitasavaltoihin on saattanut olla ylivoimaista.
16.08.2015 23:37	Mikko Herpman:	No miten sen nyt ottaa, olisiko vienti voinut vetääkin joissain tilanteissa. Totta se ettei banaanitasavaltoihin tai kehitysmaihin ole koskaan tai ehkä vieläkään kannattanut/voinut viedä high techiä. Low Tech:kin on siinä ja siinä. Ja kilpailu suurten veturinvalmistajamaiden kanssa olisi ollut ja nykyään on vieläkin kovempaa. Mutta Miten lie olisiko mennyt toisin jos Dr16 sarjaa olisi tehty enemmän kuin protosarja. Modernilla tekniikalla olisi ehkä voinut olla ottajia. Tuohon aikaan kun veturia on kehitetty ei ehkä ollut kovin montaa vastaavaa vaihtoehtoa länsimarkkinoillakaan. Pieni maa voi parhaimmillaan kehittää jotain, tässä yksi esimerkki, ei tosin koko dieselveturia vastaava mutta merkittävä kuitenkin: https://en.wikipedia.org/wiki/Azipod. Tai myös esimerkki voisi olla Vaisalan sensorit...
17.08.2015 11:54	Kimmo T. Lumirae:	Totta kai, jos tuote on riittävän hyvä niin hintakaan ei ole enää este, kuten huomataan risteilijöistä ja jäänmurtajista; ei puhettakaan huonosta kilpailukyvystä, vaan kauppa käy kuin rajuilma. Mutta se vaati siis riittävän hyvän tuotteen eli siinä missä Dr16 on melkein vieläkin aikaansa edellä vesijäähdytteisine tehoelektroniikkoineen niin saksalaiset ovat tuotteistaneet vastaavanlaisen ja tehokkaamman, mikä on yksi Dr16:n kompastuskivistä, vientikuntoon, esim. juuri Vossloh DE18, mitä pidän erittäin vahvana ehdokkaana VR:n uudeksi dieselveturiksi.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!