Monen aseman ympäristössä toimi yrityksiä, joiden tuotteiden kuljetukseen oli järkevää tehdä kevyt raide. Joillakin seuduilla melkein jokaisella asemalla oli sellainen, tai useita. Harvemmin veturivetoinen, ja mielestäni kovin harvoin hevosvetoinen. Yleensä työntekijät lykkivät vaunuja.
Vain kevytkiskoisimmista olen kuullut vanhojen käytettävän sanaa ”rillitie”, käyttövoimalla ei sinänsä tunnu olleen merkitystä. Erästä viimeisistä seurasin pyörälenkeillä. Tuntui että usein Järvenpään aseman takana kulkeva soratie sattui sisältymään reittiin. Mutta kuvaamaan ryhdyin vasta kun paikallisessa lehdessä ilmoitettiin alueen uudesta kaavasta. Toki alkuperäisestä oli vain rippeet käytössä. Lastauslaiturin ja sahan päärakennuksen välinen ”linja”oli jo purettu, eikä lautatarhan raiteistakaan erottanut mitään jälkiä.

25.09.2015 22:24	Heikki Kannosto:	Voi talikynttilät ja muut vanhat valoneuvot - ohi olen kulkenut junalla sen seitsemänsataa kertaa mutta tällaisesta en ole koskaan kuullutkaan. Erinomaista lähihistorian dokumentointia!
27.09.2015 11:35	Erkki Nuutio:	Asuin kesän 1963 isäni kuoltua Järvenpään Kinnarissa Puistotiellä sukulaiseni asemamies Evert Kuusilammen ja perheensä komeassa huvilassa, joka oli vajaan kilometrin päässä asemasta. Asemalta sinne kuljettiin Reinon piirroksessa näkyvän Sahankaaren kautta. Sahasta minulla on vain utuinen muistikuva. Tästä häpeissäni kaivelin tietoja netistä, ja löysinkin yllin kyllin. Sahan perusti Tyyne Walfrid Harjuvaara vuonna 1924 ja laajensi sitä 1930 rakennuspuusepäntehtaaksi sekä muutti sen osakeyhtiöksi 1937, jota johti sitä kuolemaansa 1957 asti. Hän oli monipuolisesti ansioitunut järvenpääläinen. Hänen poikansa Pekka Harjuvaara perusti 1945 rinnalle Järvenpään Puutavara Oy:n, joka laajensi toimintaa rakennus- ja rautatavaramyyntiin. Hän myi koko toiminnan vuonna 1984. Sivustolla www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/jaakko_paikallishistoria.shtml on hyvin mittava, etenkin Jaakko Harjuvaaran valokuviin tukeutuva kertomus mm. Järvenpään historiasta. Valitettavasti radan itäpuolen sivusto on vielä tekeillä, mutta länsipuolen sivustossa on mm 1959 ilmakuva. Siinä näkyy Reinon kaaviopiirroksen rautatien lastausalue, Sahankaari ja Ratatie. Myös ilmakuva asema-alueesta löytyy ynnä muuta. Erinomaisia kuvia. Väliaikaistulosteena löytyy myös kolmen sivun tiivistelmä Järvenpään sahasta. Vanhoja kuorma-autoja harrastava Pauli Salo kirjoitti Vetku ry:n (www.vetku.fi) netistäkin lötyvään Veteraani kuorma-auto 2/2005 -lehteen (s.24-25) kirjoituksen Stacatruc . Stacatruc vm. 1947 oli juuri se haarukkatrukki, jonka Järvenpään Puutavara Oy osti purkamaan rautatievaunuja lastaussillalla, mm. lavoilla olleita sementtisäkkejä. Rillirata lienee silti ollut käytössä, koska kovapyöräinen trukki ei soveltunut pehmeille teille. Trukki lienee Pauli Salon hallussa edelleen. Entinen Järvenpää ei sen sijaan ole hallussa enää.
28.12.2015 14:17	Juha Kutvonen:	Täytyypä tunnustaa, että tuon kuormauslaiturin nurkilla tuli aikoinaan paljon notkuttua, ja usein kameran kanssa, mutta sahan raiteisto jäi silti dokumentoimatta. Siinähän se oli aina ollut ja sitten se olikin poissa...

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!