Silta aiheutti kuormaulottuma kakkosen käytön aina purkamiseensa asti vuonna 1990. En tiedä, koska se on rakennettu, mutta vuoden 1923 ratapihakaavioon on merkitty tasoristeys, ja samoin 1936 kartassa (?). http://vaunut.org/kuva/42681?liikp1=1386 1950-luvulla kuormaulottuma II:sen rataosat on lueteltu aikataulukirjan A-osassa. Sitten ne on merkitty Jtt:hen, kunnes vuoden 1987 ja 1990 välillä ne katoavat, lukuun ottamatta Kotkassa joitakin raiteita saman sillan alla.

Tie ei ole mikä hyvänsä tie, vaan osa ”Suurta rantatietä”, eli ”Kuninkaantietä”. Ns. ”pohjoinen haara” lähti juuri ennen siltaa Siuntion suuntaan, kun ”eteläinen haara” jatkoi Karjaalle ja Inkooseen. Haarat yhtyivät taas Kirkkonummella. Alkuperäinen tielinja on kulkenut kallion juurella, vajaat sata metriä sillasta asemalle päin. Uudempina aikoina se on ollut Karjaa – Tenhola tie, jonka numero muuttui 1996 101:sestä 111:sta. Käskynhaltija Klaus Flemingin kuolin/sairastumispaikkaa merkkaava siirtokivi on reilut 2 km länteen sillasta.

23.08.2016 09:56	Lari Nylund:	Pohjankuru on ehdottomasti yksi rantaradan mielenkiintoisimpia asema-alueita. Yksityiskohtia löytyy kuin pienoisrautatiestä konsanaan ja alueella aika tuntuu pysähtyneen. Tuo länsipään silta on kyllä harvinaisen hyvin onnistunut piilottamaan historiastaan syntyvaiheensa. Edes Radan varrella (Jussi Iltanen, Karttakeskus 2009) tai Rantarata (Markku Nummelin, Kustantaja Laaksonen 2008) tietolähteistä ei löydy ajankohtaa, jolloin se olisi rakennettu.
25.08.2016 07:45	Pauli Ruonala:	Pohjankurun ylikulkusilta valmistui 1899 ja se oli nk. Melan-holvi. Ennen teräsbetonirakenteita käytettiin itävaltalaisen professori Josef Melanin kehittämää rakennetta, jossa betoniraudoituksen sijaan oli teräskehikko betonin sisällä. Melan sai rakenteelle patentin v. 1892. Sillan pituus oli 12 m ja se olisi vanhin säilynyt betonisilta maassamme, jos sitä ei olisi purettu keväällä 1990. Näin teoksessa Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi, kirj. Mikko Härö, kust. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993.
25.08.2016 08:37	Markku Nummelin:	Tästä sillasta on kirjoitettu varsin paljon vanhoissa silta-alan julkaisuissa. Sillan historiikki on myös Rantarata-kirjassa sivulla 125.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!