Jo vain pääsi tämä syksy taaskin yllättämään. Museorautatieyhdistys ry:n rautatieharrastajille järjestämä perinteinen syysretki suuntautui tänä vuonna Kaakkois-Suomeen. Matkaan lähdettiin perjantai-illalla 23/9-2016 Helsingin päärautatieasemalta. Oikoradan kautta päästeltiin Kouvolaan, josta jatkettiin lauantaina Lappeenrantaan ja aina Imatralle ‒ tehden viikonlopun aikana pistot Pulsan asemalle, Voisalmen saareen, Imatrankosken raja-asemalle, Harakan sähköistetylle, joskin jännitteettömälle ratapihalle, Mustolan satamaan sekä Kouvolan Teholan logistiikka-alueelle. Samaa rataa jyryytettiin sunnuntai-illaksi 25/9 takaisin Helsinkiin. Siinä sai moni retkelle osallistunut rautatieharrastaja merkata tussilla rataverkkokarttaansa jonkin pistoraiteen kolutuksi tai nuppineulalla aseman käydyksi.

Seuramatkajunan muodostivat kolme Porvoon Museorautatie ry:n kiskoautojunanvaunua ‒ Dm7 4163, 4211 ja 4207. Junaa ajanut Pikku G sai ajojohtoon hyvät paineet ja Wilsonin planeetat sattumaan kohdilleen siten, että taival edistyi huomattavan tasaisesti ja viimeistellysti, mutta kuitenkin määrätietoisesti ja päättäväisesti. Kuumakäynti-ilmaisimiin tultiin oikeaoppisesti rullaillen väärien hälytysten välttämiseksi.

Yötä oltiin lauantaita vasten Kouvolan Hotelli Turistihovissa ja pyhää vasten oikein Imatran Valtionhotellissa. Kummatkin pötköttelypaikat sopivat rautatiematkailijoiden tarkoitukseen yksi yhteen ‒ ei paremmasta väliä. Majoituksiin kuului myös aamiainen. Lounasta syötiin lauantaina Lappeenrannan Kasinolla, sunnuntaina Lappeenrannan asemaravintolassa. Viimesyksyisestä Kokkolan energiansäästösaunakokemuksesta viisastuneena on vielä erikseen mainittava, että Turistihovin saunassa sai ainakin kunnon löylyt, vaikka olikin sähkökiuas. Liekö kellarissa hohkannut sauna saanut aikaan myös sen, että respakerroksen huoneissa oli muutaman asteen toisen kerroksen huoneita lämpöisempää. Kouvola on ilman Kati Outistakin yksi kaurismäkisimpiä kauppaloitamme ‒ täysin sivuuttamaton paikkakunta.

Matkaseura oli vertaansa vailla, ja tunnelma retkellä varsin mukava ja esteetön. Ainakin omakohtaisena kokemuksena on todettava, että taaskin muutama .orgista tuttu hahmo sai naamataulun nimensä taakse. Retkiväen yhteisenä kiinnostuksen kohteena on luonnollisestikin 1524-millinen, mutta retkellä esiin tulleiden seikkojen nojalla voitaneen kai yleistää niinkin, että useimmat ovat urautuneet työelämässäkin kuljetus-, logistiikka- ja henkilöliikennealalle ‒ kaikki omien erikoisalojensa kruunaamattomia guruja, suvereeneja virtuooseja, pistämättömiä eksperttejä, eläviä legendoja ja kaunosaarioita.

Nöyränä esitän kiitokseni matkasta retken järjestäjille, junahenkilökunnalle, vierailukohteiden auliille rengeille ja isännille sekä majoitus- ja ravitsemusliikkeiden työteliäälle naisväelle. Huomattavan suuren työn takana oli tämänkin matkan teknilliskulinaristinen toteutus, pienistä mutta monilukuisista palasista kasattu himmeli.

02.10.2016 08:30	Timo Salminen:	Lättähatut ja koppalakit havaittu kuvissa, mutta missä se pernamokko piilottelee kun en näe?
02.10.2016 10:09	Ari-Pekka Lanne:	Se meni kasinolla parempiin suihin.
02.10.2016 10:59	Ilkka Hovi:	Tässä mukava kuvakooste. Kiitos tekijälle.
03.10.2016 19:35	Timo Keski-Petäjä:	Hieno setti!

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!