1930-luvulta 1980-luvulle käytössä ollut, veturitallin kupeesta Kaivopuiston teollisuusalueelle johtanut Sytytin ja Ammus -yhtiöiden raide on Raumalla vähemmälle huomiolle jäänyttä rautatiehistoriaa. Osa salamyhkäisyyden verhosta johtuu alueen itsensä alun arkaluontoisuudesta. Sotien aikana alueella sorvattiin nimensä mukaisesti ammuksia. Kuitenkin raiteen rautatiehistoriallinen merkitys on mainittavampi, ovathan yhtiöt sen lisäksi valmistaneet rautatiekalustoa.

Tänä päivänä alueella toimii edelleen konepajateollisuutta BMH Technologyn sateenkaaren alla. Rautatiekalustoa alueella ei enää valmisteta, eikä alueelle johda raidetta, mutta täysin jäännöksettömästi ei raidemateriaaleja ole vieläkään saatu korjatuksi pois. Sieltä täältä löytyy unohdettuja ratapölkkyjä ja aluslevynjäysteitä muistuttamassa alueen rautatiehistoriasta.

05.06.2017 14:32	Erkki Nuutio:	Kapteeni Rafael Lönnströmin perustamiin ja johtamiin yrityksiin kuulunut Oy Ammus pystytti Raumalle 1936 ammustehtaan. Tehdasta varten kaupunki luovutti tontin ja kustansi rautatieraiteen rautatien polttoainevarastolta, kiertäen puoliympyrän muotoisena Papinhaan ja päätyen tehdasalueelle Kaivopuistoon. Raide oli valmis 4.1937. Ratapohjaa Pappilasta ei lopulta saatu aluevaihdolla ja Valtioneuvosto hylkäsi pakkolunastuksen. Tilanne oli kiusallinen, koska puusto alueelta oli ehditty kaataa seurakunnalta lupaa kysymättä ja ratakin oli ehditty rakentaa valmiiksi. Päätettiin olla hissuksiin ja ratapohjan omistusjärjestelyt tehtiin vasta vuonna 1949, kun Rauman rautatie myytiin valtiolle. Kaupungin kanssa käytiin 1961 sitkeät neuvottelut radan kohtalosta. VR oli edellyttänyt perusparannusta ja kiskotuksen uusimista ehtona kuljetusten jatkumiselle. Rata oli edelleen kaupungin omistuksessa ja kunnostusvastuulla. Kaupungivaltuusto joutui lopulta osoittamaan varat kunnostukseen. (Uola: Lönnström-yhtiöt, 1996)
05.06.2017 15:16	Esko Ampio:	Ammus ja Sytytin Oy. Valmisti myöhemmin vesihanojakin, nimellä Osy, tai Asy.
05.06.2017 15:33	Ari-Pekka Lanne:	Vaarini, joka työskenteli aikanaan, ainakin 50-luvulla, suutarina valmistaen nahkasaappaita Porin ja Rauman kenkäkauppoihin, teki myöhemmin hanojen ja muiden metallituotteiden kiillotuksessa käytettäviä hiomalaikkoja teollisuuden tarpeisiin; pääosin juuri Sytytin Oy:lle sekä alueen hanatehtaalle. Alkuun vaari teki laikkoja palkollisena harjavaltalaisyrityksessä, mutta yrityksen lakkautettua toimintansa omassa pienessä suutarinverstaassaan. Hiomalaikkojen kysyntä oli niin kova, että tuotantoon osallistuivat pojatkin. Mummo muisteli myöhemmin, että laikkojen alihankintatuotannon aika, varmaankin siinä 60-70-luvuilla, oli taloudellisesti ruokakunnan parasta aikaa.
06.06.2017 23:27	Ari-Pekka Lanne:	Mutta yhtään hanaa ei mummolasta löytynyt ennen kuin vasta 80-luvun lopulla. Siihen asti vesi kannettiin kaivosta ämpäreillä keittiöön ja saunaan.
09.06.2017 22:22	Ari-Pekka Lanne:	Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista: Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §) Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §) Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §) Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!