Hannu Peltola: Nordmark-Klarälven Järnväg (NklJ) vuonna 2017
Tein heinäkuussa 2017 tehokkaan neljän päivän kuvaussafarin Ruotsiin Värmlantiin ja Bergslageniin tavoitteena dokumentoida kattavasti näiden alueiden monipuolinen rautatiehistoria. Tässä kuvasarjassa on kooste Nordmark-Klarälven Järnvägin (NKlJ) nykytilasta.
Värmlannin teräs- ja metsäteollisuusjätti Uddeholm Bolaget päätti sijoittaa uuden terästehtaansa Keski-Värmlantiin Hagforsiin 1873. Samana vuonna alkoi sekä yksityisen kapearaiteisen 891 mm raideleveyden rautatien rakentaminen Filipstadista pohjoiseen että Uddeholm-tehtaiden rakentaman radan rakentaminen Hagforsista kaakkoon. Vuonna 1880 nämä alueen erilliset rautatieyhtiöt yhdistyivät Uddeholmin omistamaksi Nordmark-Klarälven Järnvägeniksi. Rautatien rakentaminen eteni vaiheittain Hagforsista etelään niin, että Karlstad saavutettiin 1903 ja Skoghallin metsäteollisuuskeskittymä vuonna 1914. Laajimmillaan NKlJ oli ylösalaisin käännetyn U:n mallinen rautatieverkko, jolla oli pituutta 160 kilometriä - yksi Ruotsin suurimmista ja menestyneimmistä yksityisistä rautateistä. Rata sähköistettiin kokonaisuudessaan 1921 ja se oli Ruotsin ensimmäisiä sähköistettyjä ratoja. Aika ajoi kuitenkin kapearaiteisen rautatien ohi ja ensin henkilöliikenne lopetettiin 1964, tavaraliikenne eri väleillä lakkasi vaiheittain 1950-1980-luvuilla ja vihdoin vuonna 1990 koko rautatie oli historiaa.
Tämä kuvasarja kattaa koko NKlJ:n vanhan rataverkon Skoghallista Hagforsiin ja sieltä edelleen Filipstadiin. Liitin kuvasarjaan myös kartan rataverkosta, jotta reitin seuranta olisi helpompaa.