Helsingin vanha asemarakennus oli jäänyt pieneksi kaupungin ja liikenteen kasvaessa; Uutta asemaa kaivattiin pitkään. VR osti Postilta rautatien, Kaisaniemen puiston, Kansallisteatterin ja Rautatientorin rajaaman tontin. Ja niin päästiin suunnittelemaan uutta ja suurempaa asemarakennusta. Siihen oli tuleva myös rautateiden hallinto, joka oli hajallaan eri rakennuksissa.

— Helsingin uutta asemataloa warten laaditaan paroillaan piirustuksia Ratatirehtöörin toimistossa.
Rautatien Lehti N:o 4, 20.2.1898, s. 6 (30)


Uusi asemakompleksi rakennettiin vaiheittain. Ensimmäisenä valmistui hallintorakennus vuonna 1909. Vanha asemarakennus oli silloin yhä paikoillaan.

Vanhan asemarakennuksen pohjoispää purettiin pois, ja uuden aseman pääosan, eli varsinaisen asemarakennuksen rakentaminen alkoi.

Eteläinen pääosa, eli keskushalli, I&II lk ja III lk odotus- ja ravintolasalit, torni, itäinen ja läntinen halli sekä matkatavarahalli oli liki valmis vuonna 1914, mutta ensimmäinen maailmansota pysäytti työt ja rakennus valmistui vasta vuonna 1919. Rakennuksen osista torni on ainoa, jonka perustukset nousevat peruskalliiosta asti. Muut osat on perustettu peruskallioon asti juntatuille puupaaluille.

Läntinen siipi valmistui sekin vuonna 1919.

*****************************
Taustoja selvittää Rakennustaito N:o 20 1908:

Esihistoriaa.

Jo aikoja sitten oli rautateidemme alkuajoilla polveutuva Helsingin asemarakennus osoittautunut sopimattomaksi ja liian ahtaaksi tyydyttämään kasvavan liikenteen vuosi vuodelta yhä paisuvia vaatimuksia. Kysymys uuden asematalon rakentamisesta sukeltausikin sentähden kerta toisensa perään esiin sekä asiaa koskevissa piireissä että julkisuudessa, vaatien yhä äänekkäämmin lopullista ratkaisuaan. Polttavaksi kävi myöskin uuden hallintorakennuksen saanti, johon voitaisiin yhden katon alle kerätä kaikki rautatiehallituksen eri virastot, toimistot ja konttorit, jotka olivat siroitellut sinne tänne useampaan eri rakennukseen ja tahoille kaikkine tällaisesta hajaannuksesta seuraavine haittoineen ja epämukavuuksineen.

Kun kysymys ratapihan laajentamisestakin yhdessä rakennuskysymyksen kanssa oli ratkaistava, täytyy uudistuskysymysten suunnittelun kokonaisuudessaan tunnustaa olleen erittäin vastuunalaisen ja laajakantoisen tehtävän.

Monien mutkien ja loppumattomien neuvottelujen perästä päästiin rakennekysymyksessä vihdoin niin pitkälle, että paikan saamiseksi uudelle hallintorakennukselle ostettiin Valtionrautateiden laskuun postilaitokselta sen omistama Kaisaniemen, Kansallisteaatterin, vanhan aseman ja ratapihan välillä oleva tontti, johon postilaitos aikaisemmin oli aikonut rakentaa oman talon Postihallitusta ja pääpostikonttoria varten. Kaupassa pidättikin postilaitos itselleen oikeuden huoneustojen saamiseen uudessa hallintorakennuksessa edellä mainituille virastoilleen. Samoin tehtiin päätös siitä, että hallinto- ja asemarakennukset yhdistettäisiin yhtenäiseksi suureksi rakennusryhmäksi. Voitiin näin ollen lopuksikin ryhtyä valmistamaan situatsiooni- ja pohjapiirustuksia uudelle rakennusryhmälle, joiden perusteella sittemmin julistettiin yleinen kilpailu fasaadipiirustusten saamiseksi. Tässä tehtiin kuitenkin se virhe, ettei etukäteen ennen pohjapiirustusten vahvistamista anneltu taitavan ammattimiehen valmistaa koefasaadeja, josta laiminlyönnistä kilpailun palkintotuomarien lausunnon mukaan koituikin fasaadipiirustuksista kilpaileville vaikeuksia „saada rakennukselle kokonaisuudessaan rauhallinen okonaisvaikutus".

Artikkeli jatkuu kuvaamalla kilpailua, kilpailutöitä ja kilpailun tuloksia.

17.09.2017 14:30	Risto Sollo:	Olikohan tuossa aseman länsisivulla koskaan kääntöpöytää?
17.09.2017 16:32	Kurt Ristniemi:	Olihan siinä kääntöpöytä, veturitallin edessä. Ks. kuva http://vaunut.org/kuva/122169 Se näkyy myös tuon ajan kartoissa.
17.09.2017 21:48	Reino Kalliomäki:	Kiitos mielenkiintoisista kuvista!

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!