28.06.2018 23:03	Heikki Jalonen:	Tuossa veturissa näyttää olevan Stephensonin luistiohjaus. Sen mitä hieman epäskarpista kuvasta saa selville, näyttäisi tuon käyttävän akselin kammentapin jatkeella olevassa osassa ainakin olevan sekä eteen- että taaksepäinkäynnin epäkeskot. Uloimpana akselin päässä on tasainen laippa, jossa saattaisi olla jonkinlaisen akselikytkyn kolot, vaikea sanoa tarkemmin. Luja pitäisi kammentapin ja akselitumpin silti olla, että se kestäisi tuossa paikassa välitettävän momentin. Varsinkin pyörien äkillisesti luistaessa kytkimeen välittyvä iskumainen momentti olisi melkoisen hurja, jos vastassa on täysin luistamaton hammaspyöräryntö. Siksipä oletettavasti myös veturin toisella puolella on samanlainen kytky jakamassa rasitusta. Jos näin on, niin tämän veturin kanssa yhdessä toiminnassa on varmaan ollut jonkinlainen aputrolley tai -pari, jossa on ollut nopeudet tasaava välitys ja varsinainen hammaskiskomekanismin liikkuva puoli. Mainio Hütte-käsikirja käsittelee kyllä varsin perusteellisesti myös hammaskiskoratoja, mutta vain keskikiskoisia. Mitään mainintaa tämän tyyppisestä veturirakenteesta ei löydy, ei myöskään kuvausta radan sivulla olevasta/olevista hammaskiskoista. Sellaisista tässä juuri olisi ilmeisesti kyse - tai sitten jostain aivan muusta. Tuon kattilan höyrykuvun sijoitus kyllä vihjaa siihen, että veturi olisi suunniteltu toimimaan melkoisessa mäessä, savupesä siis aina ylämäen puolella ajaen. Höyry erottuu hyvin ja tulipesän puolen pää pysyy turvallisen syvissä vesissä. Kiinnostavan näköinen erikoisuus kaikkiaan!
29.06.2018 20:16	Petri Koskela:	Kuvan yhteydessä on kommentoitu lisää ja siellä on linkkejä kuviin joissa kanki- ja kampikoneisto näkyy selvästi, Heikin selostuksen mukainen on se. Onko tämä laisinkaan hammaskiskokone on vielä selvittämättä, samaa tyyppiä on sen verran runsaasti eri maiden rautateillä ollut että eivät ainakaan kaikki sellaisia ole olleet - kunnes toisin todistetaan.
29.06.2018 21:35	Eljas Pölhö:	Hammasratojen ja niillä käytetyn vetokaluston "raamattu" on Walter Hefti: Zahnradbahnen det Welt (1971) ja sen täydennysosa (1976). WH teki elämäntyönsä näille radoille kalustoa toimittavissa tehtaissa (kuten SLM). Kirjassa on lueteltu kaikki radat ja rataosat teknisine mittoineen sekä sivupiirroskuvin ja perustietojen kera listattu kaikki veturit ja moottorivaunut, joita minkään tyyppisille hammasradoille oli rakennettu 1960-luvun loppuun mennessä. Sivuja on yhteensä 416. Sarjan 411.0 tai minkään sen sukulaissarjan vetureista yksikään ei ole ollut hammasrataveturi (yhdistetty adhesio/hammasrata) missään maassa. Kiskojen sivulla olevaa hammasrataa ei ole tainnut kukaan rakentaa Blenkinsopin 1812 (ja parina seuraavana vuonna) jälkeen, vaikka kaikkea kummallista on aika-ajoin viritelty.
29.06.2018 23:33	Heikki Jalonen:	Linkitetyistä kuvista käy hyvin ilmi, että käytinakselin kammentappi on aivan normaalin vahvuinen. Se sulkee ehdottomasti pois sellaisen vaihtoehdon, että akselin päästä välitettäisiin momenttia johonkin ulkopuoliseen kulkuelimeen - kuten hammasratakoneistoon. Käytinakselin rasitus on höyryvetureissa erittäin suuri. Sitäkin tiedetään tapahtuneen, että normaalirakenteisen veturin käyttöpyöräkerrran (suora ja vahva) akseli on katkennut pelkän koneen vääntömomentin vaikutuksesta. Niinkin vähäisestä syystä, kuin hiekottimen toispuolisesta toiminnasta johtuen. Koukussa pitää tietysti olla jotain liikkumista vastustavaa. Kunnon nousu ja täyden painon juna sopivat hyvin ja veturissa tietysti pitää olla sitä ihan oikeaa voimaa.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!