- 'Rannikkorata' on mm. VR-historiikin 1912-1937 Helsinki-Turku -rautatiestä käyttämä nimitys. Nykyisin tuo rautatie tunnetaan nimellä rantarata.
- 'Fredriksberg' on nykyisin Pasilana tunnetun rautatieliikenepaikan alkuperäinen nimi. Nimi on saatu Fredriksberg-nimiseltä tilalta, jonka kohdalla oli seudun ensimmäinen liikennepaikka, Fredriksbergin laituri. Fredriksbergin - nykyisin Pasilan - ratapiha ja asema olivat siitä kilometrin verran etelään.

Rannikkorata erkanee pääradasta Fredriksbergin (ala)ratapihan pohjoispuolelta. Vuosien mittaan rannikkoradalla ja ratapihalla on tapahtunut muutoksia:

Rannikkoradan itäpään osuus Fredriksberg - Karjaa (Karjan rata) rakennettiin vuosina 1901-1903.

Rannikkoradan kohentaminen kaksiraiteiseksi välillä Fredriksberg - Kirkkonummi alkoi vuonna 1911. Helsinki-Espoo -väli saatiin liikennöitäväksi vuonna 1920. Kaksoisraiteen pengerrystyöt Espoosta Kirkkonummelle jätettiin kesken vuonna 1925, kun lisääntynyt linja-autoliikenne oli tehnyt radan kapasiteetin lisäämisen tarpeettomaksi. (VR 1912-1937 II s. 143).

Vuosien 1923-25 uudistuksessa Fredriksbergin henkilöaseman toiminnot siirrettiin ratapihan länsireunalta sen itäpuolelle ylävämmälle maalle, jonne pystytettiin asemarakennukseksi Kannakselta siirretty Vammeljoen asemarakennus. Uudelle asemalle johdettiin kaksoisraide rannikkoradalta siltaa myöten ratapihan pohjoisosan yli, kaksoisraide Helsingistä ja kaksoisraide pääradalta pohjoisen suunnasta, jolloin vanhan ja uuden ratalinjauksen väliin syntyi Haarakallio. (VR 1912-1937 II s. 158)

Vuonna 1925 valtionneuvosto määräsi rautatieliikennepaikkojen nimet muutettaviksi paikkakunnan kielen mukaisiksi. Niinpä kaksikielisessä kunnassa sijaitsevan Fredriksbergin aseman nimeksi muutettiin Pasila - Fredriksberg. (Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 21/384, 14.5.1925) Uusi suomenkielinen nimi saatiin ratapihan länsipuolella olleelle Bölen tilalle syntyneen Pasilan puutarhakaupungin mukaan.

Em. muutoksissa rannikkoradan linjausta muutettiin ilmeisesti kahteen kertaan:
- Kun rata muutettiin kaksiraiteiseksi ratalinja vedettiin tiukemmin etelään ja aiempaa lännemmäksi Fredriksbergin asemalla.
- Toinen linjausmuutos näyttää tehdyn kun rantaradan henkilöliikenteen raiteet vedettiin pääradan yli. Ratapihan länsipuolelle johtavat raiteet jouduttiin ilmeisesti tällöin erkauttamaan linjasta heti kallioleikkauksen jälkeen jotta pääradan yli itäpuolelle jatkuva linja saatiin tarpeeksi korkealle ilman jyrkkää nousua. Tämä muutos näkyy kuvasarjan kuvassa ylimääräisenä S-mutkana ratapihalle kaartavassa rantaradan linjauksessa.

Kun rannikkoradan henkilöliikenne ohjattiin Pasilan uudelle asemalle, radan vanha kaksoisraide ratapihan länsireunalla jäi tavaraliikenteen käyttöön.

Rannikkoradan ja pääradan vanhan linjauksen väliseen kulmaukseen jäi ns. Pikku-Fredriksberg (Lilla-Fredriksberg, myöh. Pikku-Pasila). Pikku-Fredriksbergin laituri oli ratojen haarautumiskohdan pohjoispuolella pääradan länsipuolella Fredriksbergin tilan rakennusten seutuvilla. Nykyisin Pikku-Pasilan alueella pää- ja rantaradan kainalossa on Hartwall Arena.

27.03.2019 13:54	Petri Sallinen:	Kun Helsingin ja Turun välinen rata valmistui, tuli nimeksi Helsingin-Turun-rautatie. 1900-luvun alussa rataosuutta kutsuttiin kuitenkin nimellä "Karjan rata" (yhdellä a-kirjaimella). Vasta 1920-luvulla eri teksteissä alkaa näkyä ilmaisut Rantarata tai pienellä kirjoitettuna rannikkorata. Varhaisin maininta rantaradasta löytyy kuitenkin jo vuodelta 1892. Rantarata-nimitys vakiintui puhekieleen 1930-ja -40 luvuilla. Se ei kuitenkaan ole rataosan virallinen nimi. (Lähde: Markku Nummelin, Rantarata).
27.03.2019 15:14	Kurt Ristniemi:	Karjan rata -nimellä rantaradan (Helsinki - Turku -rautatie) Helsinginpuoleista päätä todella kutsuttiin alkuaikoina. Aikaisemmin valmistuneelle länsipään osalle en ainakaan tähän hätään käyttönimeä löydä, mutta ruotsinkielinen VR-historiikki otsikoi sen 'Åbo-Karis'. VR-historiikki 1912-1937 kutsuu koko rataa nimellä rannikkorata, ja sen itäpään muuttaminen kaksiraiteiseksi on otsikoitu 'Helsingin - Espoon kaksoisraide'. Tähän kuvasarjaan nimi rannikkorata sopii mielestäni oikein hyvin, koska sarja kuvaa lähinä historiikin 1912-1937 kattamalle ajanjaksolle osuvaa aikaa. Vielä vuonna 1936 Yrjö Harvia käytti 'Helsingin esikaupunkiliitos' -mietinnöissään radasta systemaattisesti nimeä rannikkorata. Toisaalta rantarata- ja rannikkorata -nimityksiä käytettiin rinnan niin tästä kuin muistakin rannikoille suunnitelluista radoista vielä 1940-luvulla.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!