Oli synkkä marraskuinen ilta, kun sain tiedon, että vuosia Pasilan veturitallissa viettänyt radantarkastusvaunu Et 66 eli "Emma" tai "Emma senior" oli siirretty ulos tallista ja päätynyt "siirtomuodostelmaan" (= ratakuorma-auto kummallekkin puolelle). Ilmassa oli vielä hitunen toivoa, sillä olin kuullut huhupuhetta, että radantarkastusvaunulle on uusi säilytyspaikka Hyvinkäällä. Huhuihin ei ollut luottaminen ja 22. päivä marraskuuta pelko vahvistui todeksi - Emma oli romuttamon alueella Imatralla.
Vielä samana iltana lähetin aiheesta tiedustelun Ovakolle - lähinnä saadakseni vastauksen, että kyseinen radantarkastusvaunu on Konepeikon puolella. (Anteeksipyytö tästä Ovakolle!)
Konepeikko vastasi antamalla NRC:n puolella asiasta vastaavan henkilön puhelinnumeron. Kyseinen NRC:läinen vastasi, että radantarkastusvaunu annettaisiin ilman muuta museointiin, jos joku sen suostuisi ottamaan. Tilanne ottajan suhteen vaikutti kyllä pahalta. Laitoin aiheesta perjantaiaamuna 29.11.2020 sähköpostin kolmeen osoitteeseen. Näistä yksi kuului Ilkka Herpmanille. Ilkka Herpman lähti saman tien ajamaan asiaa eteenpäin Keitele-Museolla. Ja lopulta vuoden 2019 lopussa asia oli selvillä. Keitele-Museo saisi Emman. Niinpä Tammikuun 25. päivä oli lähtö hakureissulle. Haetaan Emma uuteen kotiin.
Itse henkilökohtaisesti pelkäsin, että jokin menee pieleen, viime hetkeen asti. Oikeastaan rentouiduin vasta linjalla Imatrankosken ja Imatra T:n välissä.
Vaikka varsinaisesti isot asiat tapahtuivat viime vuoden puolella, oli tammikuun hakureissukin melkoinen seikkailu.
Tässä kuvasarjassa siis kuvia lähinnä hakureissusta, sisäkuvat ym. Emmasta itsestään lisään myöhemmin.
Jyväskylä
Lähtövalmistelut ja sitten taas matkaan, joskin allekirjoittaneen matka päättyi tämän kyydin osalta tähän. Kiitos kaikille mukana olleille! Ja...