Timo Järvi: Rautateiden merkinantolaitteita: AGA-loppuopastelyhty 1950-luvulta (SA-1380)

Johdanto: Suomen rautateillä 1950-luvulta lähtien käytössä ollut punavalkoinen loppuopastelyhty junan viimeiseen vaunuun kiinnitettäväksi. Loppuopastelyhtyjä käytettiin junissa viimeisen mukaan otettavan vaunun tunnistamiseen. Asennus vaunuun tapahtui siten, että lyhdyn valkoinen puoli asetettiin osoittamaan varsinaiseen etenemissuuntaan nähden kohti junan alkupäätä (veturia) ja punainen puoli taaksepäin. Loppuopasteita käytettiin linjalla junan eheyden eli kokonaisuuden varmistamiseen visuaalisesti esimerkiksi junanlähettäjän, junan oman tai vastaantulevan junan veturimiehistön tai konduktöörin toimesta. Kohtaustilanteessa veturinkuljettaja saattoi kysyä radioteitse vastaan tulevan junan kuljettajalta varmistuksen oman junayksikkönsä eheydestä perustuen junan viimeisen vaunun loppuopasteisiin. Lisäksi loppuopasteella voitiin varoittaa visuaalisesti takana samalla raiteella lähestyvää junaa.

Mekaaninen rakenne: Metallinen, punavalkoiseksi maalattu ja korkea laatikon mallinen loppuopastelyhty, jonka päällä on harmaa kantokahva. Lyhdyn toinen puoli on maalattu punaiseksi, ja siinä on punainen valoaukko, jonka vasemmalla sivulla säätöruuvi valonlähteen vaihtoa varten. Lisäksi punaisen valoaukon vasemmalla puolella on käyttökytkin (on/off) ja alapuolella varmistettu lukitusmekanismi, josta lyhty voidaan avata. Lyhdyn toinen puoli on maalattu valkoiseksi ja siinä on kirkas valoaukko, jonka alla on saranat, jotka mahdollistavat lyhdyn taittamisen auki virtalähteen vaihtoa varten. Molemmissa valoaukoissa on sileä lasi ja lipat. Lyhdyn molemmilla sivuilla on osat, joilla lyhty on kiinnitetty vaunuun. Lyhdyn sisällä on kilpi, johon on merkitty teksti AGA Sweden, SA-1380, 135, 4-6 volt =.

Tekninen toteutus: Loppuopastelyhdyn käyttöjännite on 4-6 volttia (VDC), ja sen virtalähteenä on käytetty joko ladattavaa happoakkua (?) tai kuivaparistoa. Laite on toteutettu 1950-luvun komponenteilla ja toteutus muistuttaa kameran salamavaloa, jossa valonlähteenä on käytetty polttimon sijaan punaisen ja valkoisen valoaukon umpioiden keskelle vaakasuuntaan asennettua suurjännitteistä purkausputkea (flashtube). Valonlähde on tuottanut vilkkuvaa välähdysmuotoista valoa. Laitteen sähköiset osat ovat virtalähde ja käyttökytkin (on/off), mekaaninen värähtelijä (?) sekä purkausputken vaatiman käyttöjännitteen nostamiseen käytetty muuntaja ja varauskondensaattori.

kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi
kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi
kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi
kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi
kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi
kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi
kuva
Tampere asema

Suomen rautatieliikenteessä käytetty opasteeksi ja merkinantolaitteeksi tarkoitettu AGA-​loppuopastelyhty (SA-​1380)...
Ei kommentteja
13.10.2021 Timo Järvi

Hakuehdoilla löytyi 7 kuvaa

Kommentit

30.11.2021 22:14 Tauno Hermola: Niin miksi tarvittiin tuo eheyden varmistaminen visuaalisesti, eikö jarrujohdon katkeaminen sen kerro? (Olen kai kysynyt tätä ennenkin, mutta en löytänyt sitä enää ja mahdoinko silloinkaan saada mitään selvää vastausta.)
01.12.2021 20:18 Petri Nummijoki: Entä, jos viimeinen vaunu olisi jarruton tai jarrujohto olisi jostain syystä tukkeutunut? Toisaalta loppuopasteen ainoa tarkoitus ei ollut varmistaa, ettei juna ole katkennut vaan se toimi myös seis-opasteena, jos samaa raidetta lähestyi takaa jotain muuta. Esim. linjalle hyytynyttä junaa saapuisi pimeällä noutamaan toinen veturi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!