Heinäkuussa 2022 vierailimme Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum -rautatiemuseossa Mainen Alnassa. Museo ja sen vapaaehtoiset ovat tehneet valtavan työn Mainen kuuluisien kahden jalan raideleveydellä (610 mm) olleiden kapearaiteisten ratojen historian säilyttämisessä. Pääpaino on ollut museon nimen mukaisesti vanhan Wiscasset, Waterville & Farmington Railwayn kaluston säilyttämisessä, mutta museon radalla on useiden muidenkin Mainen vanhojen kaksijalkaisten ratojen kalustoa. Museo operoi vanhaa WW&F:n ratalinjaa noin 3 mailin matkalla Alnan kylän lähistöllä ja vierailupäivänämme turistiajoista vastasi WW&F:n #9.
Walesin haastava maasto kannusti 1800-luvun alkupuolella etsimään perinteisiä rautateitä halvempia ja kevyempiä ratkaisuita kuljetuksiin. Ratkaisuksi löytyi 600 mm kapearaiteiset radat, joista erityisesti Festioniog Railway saavutti kansainvälistä mainetta otettuaan höyryveturit käyttöön 1860-luvulla. Rata oli esimerkki edullisesta ja haastaviin maastoihin sopivasta kuljetusjärjestelmästä ja Festioniog osoitti, että 600 mm rata sopi teollisuuskäytön lisäksi myös julkiselle rautatieyhtiölle. Yhdysvalloissa Massachusettsissä vaikuttanut George E. Mansfield innostui walesilaisista esimerkeistä ja hän rakensi Yhdysvaltojen ensimmäisen kahden jalan raideleveyksisen radan Billerica & Bedford Railroadin Massachusettsiin. Tämän radan historia jäi lyhyeksi, mutta naapuriosavaltiossa Mainessa innostuttiin tästä kevyestä kuljetusjärjestelmästä ja 1870-1890-luvuilla Maineen syntyi tusinan verran Two Footer -ratoja. Vuonna 1895 toimintansa aloittanut Wiscasset, Waterville & Farmington Railway oli lopulta yksi suurimmista kahden jalan rautatieyhtiöistä 43,5 mailin rataverkolla. Yhtiön toiminta jatkui vuoteen 1933, jolloin suuri lama ja autojen aikaansaama kilpailu tekivät toiminnasta kannattamatonta.
Mainessa talletettiin paikallisesti vanhaa Two Footer -kalustoa jo 1940-luvulta lähtien ja museorautatietoiminta käynnistyi Edaville Railroadin toimesta vuonna 1950. Vuonna 1989 perustettiin Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum ja tästä on vuosien myötä tullut yksi tärkeimmistä Two Footer -museoradoista. Radan ja kaluston entisöinti tapahtui vaiheittain, esimerkiksi 10 vuotta toiminnan aloittamisesta ajokelpoista rataa oli noin kilometrin verran. Tänä päivänä museoradan pituus on noin 5,2 kilometriä ja valmisteilla oli linjan jatkaminen etelään Wiscassetin suuntaan.
Tämä kuvasarja keskittyy nykyiseen museorautatiehen. Alkuperäiseen Wiscasset, Waterville & Farmington Railwayhin palataan tulevissa kuvasarjoissa! Kuvasarjan laajuudeksi muodostui 30 kuvaa, joten julkaisen sen kahdessa erässä. Päädyin liittämään kuvasarjaan myös varsin paljon kalustokuvia, niistä toivottavasti tulee esille museon kalustokirjon laajuus.
29.08.2022 23:19 | Hannu Peltola: | "There's a helluva lot of work done here". - Fred Morse, WW&F:n pitkäaikainen vapaaehtoinen |
|
30.08.2022 14:13 | Robert Sand: | Kiitos näistä kuvista. Tämä on minunkin "haluan vierailla" listalla. | |
30.08.2022 23:26 | Hannu Peltola: | Kiitos Robert! Ja vierailua täällä voin suositella lämpimästi! Museossa oli valtavasti nähtävää ja henkilökunta oli äärimmäisen ystävällistä. Ja kaiken kruunaa pienet Two Footer -teekannut! |