Jorma Rauhala: Tytyrin kalkkikaivos

Tytyrin museokaivos Lohjalla on hyvä vaihtoehto viettää hetki vakiolämmössä +8°C oli sitten kesä tai talvi. Museokaivokseen laskeudutaan ajanmukaisella Koneen hissillä. Vuoteen 2009 saakka matka maanpinnalta alas kaivokseen tehtiin vinokuiluhissillä, kuten kaivoksen omaa funikulaarirautatietä täällä kutsutaan. Tuona vuonna laitos vikaantui eikä sitä enää korjattu. Nykyään radan "matkustajavaunu" on pysyvästi ala-asemalla, vierellään oma vastapainovaununsa, joka on siis epähistoriallisesti ja -teknisesti myös ala-asemalla. Senhän pitäisi olla vaijerin päässä radan yläasemalla! Käyttöaikana leveäraiteisen matkustajavaunun kulkiessa kapearaiteinen vastapainovaunu sujahti radan puolivälissä isomman alitse.
Museokaivoksessa, 80 metriä maan alla eli 110-tasolla, on esillä vain vähän kalkkikiven louhinnassa käytettyjä isoja koneita - ja museon nimikin on nykyään Elämyskaivos. Valtavassa maanalaisessa avokuilussa on tarjolla sykähdyttävä musiikki- ja valoesitys ja pienokaisille on omat peikko-jutut. Taiteita on myös ripusteltu omiin osastoihinsa. Kannattaa kyllä käydä tutustumassa, ja onhan tämä Suomen ainoa lajissaan!
https://www.tytyri.fi/fi-FI

kuva
Tytyri

Lohjan kalkkikaivoksen vinokuiluradan eli funikulaarin matkustajavaunu Tytyrin 110-​tasolla kaivosmuseossa. Rataliikenne on päättynyt vuonna...
Ei kommentteja
06.08.2024 Jorma Rauhala
kuva
Tytyri

Tytyrin funikulaarin keltamustaraitainen vastapainovaunu on nyt museoaikana laskettu ala-​asemalle. Oikeastihan sen kuuluisi olla tässä...
Ei kommentteja
06.08.2024 Jorma Rauhala
kuva
Tytyri

Tytyrin kaivoksen leveäraidefunikulaarin kapearaiteinen vastapainovaunu eli punnusvaunu. Se vastaa vaijerilla yhteenkytketyn vaunuparinsa painoa,...
Ei kommentteja
06.08.2024 Jorma Rauhala
kuva
Tytyri

Nykyisessä Nordkalk Oy:n Tytyrin museokaivoksessa on esillä muutamia 600 mm kapearaidevaunuja, kuten tässä vasemmalla oleva kapearaiteinen...
Ei kommentteja
06.08.2024 Jorma Rauhala
kuva
Tytyri

Tytyrin kalkkikaivosmuseoon lähdössä oleva "matkustajajuna" on lähtövalmiina yläasemalla. Museo-​opas antaa vielä viimeiset madonluvut...
Ei kommentteja
12.08.2001 Jorma Rauhala
kuva
Tytyri

Lohjan Kalkkitehdas Oy:n Tytyrin kaivos. Vuodesta 1947 lähtien LK:lla siirryttiin avolouhosten lisäksi kaivamaan myös maan alle. Tästä lähtee...
4 kommenttia
01.11.1988 Jorma Rauhala

Hakuehdoilla löytyi 6 kuvaa

Kommentit

02.11.2024 01:02 Jouni Halinen: Jorma: Onko se koneen hissi ihan uusinta mallia, Konehan käsittääkseni testaa ja myös esittelee asiakkailleen uusia hissi-innovaatioita Tytyrin kaivoksessa. Olin siinä käsityksessä että näiden hissien kulkumatkat ovat paljonkin yli 100 metriä. mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole?. Kävin itse kaivoksessa vuonna 1989 ja silloin juurikin kuljettiin tuolla vinokuljettimella. Ja yhdessä helvetin isossa luolassa musiikki tosiaan pauhasi aikamoisella volyymilla. Ja taisi siinä olla valoesityskin mukana, joka oli mahdollisesti Aira Samulinen ex-äijän Ekku Peltomäen tekosia.
02.11.2024 05:33 Jouni Halinen: Kyllähän mun muistikuvat olivat ihan oikeita, netistä poimittua: ”Kone testasi maailman korkeimpaan rakennukseen, Jeddah Toweriin, toimitettavat hissit Tytyrin kalkkikaivoksen kuiluissa. Maailman syvimmässä testauskeskuksessa on 11 hissikuilua, joista pisimmän nostokorkeus on 305 metriä”. https://www.kone.fi/referenssit-ja-tarin​at/artikkelit/syvasukellus-tulevaisuutee​n.aspx

Aikamoinen mökki on kyseesä hissejäkin on 59 joista osa 2 kerroksisia, huippu menee yli kilometriin. Valmista vaan ei meinaa tulla, välillä pidettiin 5 vuoden paussikin Ja hissit toimittaa tosiaan Kone. Voi kuitenkin olla että mikään yksittäinen hissi ei kulje koko matkaa, vaan hissejä on monenlaisia "pikahissi " nopea, pysähtyy isommilla "liikeennepaikoilla". "paikallishissi" hitaampi, pysähtyy kaikilla "liikennepaikoilla" Ja myös sheikeillä (prinssi) on tietenkin omat hissinsä, ja heitähän siellä tunnetusti riittää. https://en.wikipedia.org/wiki/Jeddah_Tow​er
02.11.2024 11:50 Jukka Viitala: Förbyn kaivoksessa oli myös vinokuiluhissi, jota käytettiin myös aktiivisesti kiven nostoon, eli nostokippa kulki miehistövaunun perässä. Vaunun asettuminen paikalleen kesti tovin sen pomppiessa 500 m pitkän vaijerin jatkona ala-asemalla, heikkopäisimpiä hirvitti, että tuonko kyytiin? Kaivoshissejä ajettiin henkilökuljetuksessa yleensä puolinopeudella, nopeimmissa G-voimat olisivat olleet ihmisille liikaa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!