Saksalainen ”bogengleis” on erikoinen kaarikiskotyyppi, joka mahdollisti aikoinaan ratapihojen sivuraiteille tavanomaista jyrkemmän kaarresäteen.

Tavaravaunujen kiinteästi ripustetut pyöräkerrat asettivat rajoituksia kaarteisiin. Pienisäteisessä kaarteessa pyörät saattoivat juuttua kiskojen väliin, mikä johti pyörän ja kiskon kirskuntaan ja kulumiseen. Erittäin jyrkissä kaarteissa ajaminen tuli lopulta mahdottomaksi. Alle 80–100 metrin kaarresäteitä on siksi yleensä vältetty teollisuusraiteillakin. Vetureina voidaan käyttää vain keveitä kaksiakselisia teollisuusvetureita.
Jotta ahtaita kaarteita sisältäviin paikkoihin voitiin sijoittaa raiteita, oli kehitetty erikoinen kaarikisko, jolla voitiin toteuttaa jopa 35 metrin säteisiä kaarteita ja liikutella kaksiakselisia tavaravaunuja turvallisesti tällaisten mutkien läpi. Ulkokaarteen alussa pyörän laippa ohjautui luiskaosuuden kautta kulkemaan ulkokiskon päälle, johon oli koverrettu matalat laipan ohjausurat. Pyörän laipat kantoivat tällöin puolet vaunun painosta. Sisäkaarteen kiskon yhteyteen asennettiin toinen kisko ohjauskiskoksi varmistamaan että sen puolen pyörä pysyi kiskoilla eikä pyöräkerta suistunut kaarteessa. Kaarteessa sisäpyörä ohjasi koko pyöräkertaa molempiin suuntiin ja ulompi pyörä kulki siis vapaasti ulkokiskon päällä.

Bogengleis-kaarikiskoista Saksassa tunnetuimmaksi tuli dortmundilaisen Maschinenfabrik Deutschland GmbH:n ”Deutschland” tyyppi. Vastaavaa ”Osnabrück” tyyppiä valmisti Klöckner-Werke AG Osnabrückissa.

Berliinin itäpuolella sijaitsevan Strausbergin raitiotien »Strausberger Eisenbahn GmbH» Walkmühlenstrassen raitiovaunupysäkin luona on ratatekniikan muistomerkiksi v. 2005 kunnostettu kaarikiskoraide 1930-luvulta.

28.12.2024 19:41	Hannu Peltola:	Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja ennen tätä en ollut edes kuullut Bogengleis-raiteista. Kuka tekee tällaisen ensimmäisenä pienoisrautateille? Ehkä ensimmäiset toteutukset olisi hyvä aloittaa G-mittakaavasta?
28.12.2024 20:52	John Lindroth:	Tiukoissa kaarteissa tunnetaan myös nimitykset "Deutschlandkurve" ja "Auflaufkurve".
28.12.2024 21:09	Jorma Rauhala:	Max Rohleder on myös saanut kiskotyypistä patentin vissiin joskus 1800-luvulla. »Rohlederova koľajnica» löytynee vielä Bratislavasta? https://www.vlaky.net/zeleznice/spravy/0​02872-Rohlederova-kolajnica/

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!