Vahtitupasarjan ensimmäisessä osassa esiteltynä kaikki nykyisin jäljellä olevat vahtituvat rantaradalta. Vahtitupia oli kahdenlaisia, yksinkertainen eli yleensä alkujaan yhdelle perheelle rakennettu yhden huoneen ja keittiön rakennus, sekä kaksoisvahtitupa, joissa oli kaksi asuntoa ja joita käytettiin enimmäkseen rautatiehenkilökunnan, kuten kirjurien, sähköttäjien tai ratavartijoiden asuntoina. Rantaradalla kaksoisvahtituvat rakennettiin lähes poikkeuksetta liikennepaikkojen yhteyteen, kun taas yksinkertaiset vahtituvat useimmiten linjalle ratavartijoiden käyttöön.
Vahtituvat ovat radan rakennusaikaisia, eli niiden rakennusajankohta ajoittuu 1900-luvun vaihdetta ympäröiviin vuosiin. Kaikki tiedot näistä vahtituvista löydät kehitteillä olevasta vahtitupakartasta, johon kerään kaikki Suomen jäljellä olevat vahtituvat: https://www.google.com/maps/d/edit?mid=1cx4SMUGE50X9y-rCDxGGu3JSYwyhzIo&usp=sharing.
Välillä Karjaa–Kaunislahti
Golisjoen vahtitupa sijaitsee Hyvinkään ja Helsingin ratojen erkanemiskohdassa Karjaalla. Pihapiiri oli täynnä kaikenlaista romua. Vahtitupa ei...
Jos ajatellaan itselleni muistiin jääneitä vahtitupia rantaradan alhaisten kilometrien päässä niin ensimmäinen olisi Huopalahdessa (itäpäässä) (jäljellä ainakin jokunen vuosi sitten), Pitäjänmäki (asema-alueen länsipäässä, palanut) Mäkkylä (tasoristeyksen luona, Pitäjänmäen ratapihan länsipäässä, purettu), Kilo (Lansantien tasoristeyksen luona, purettu).