Kukapa ei olisi nähnyt satamaraiteita Silja Linen Värtanin terminaalin ympäristössä laivalta saapuessaan? Todennäköisesti harvempi on kuitenkaan tutustunut tarkemmin tähän rataan, jonka historia on äärettömän mielenkiintoinen ja moniulotteinen. Käväisin viikonloppuristeilyllä Tukholmassa 17.-19.10.2025 ja lauantaina sää oli niin hyvä, kuin se vaan voi olla lokakuun loppupuolella. Päädyin viettämään tämän päivän ulkoilemalla ja tutustumalla kunnolla Värtabananiin kävelemällä Siljan terminaalista Solnaan ja takaisin. Matkasta tuli pitkä ulkoilu, mutta samalla Värtabananin näki kunnolla! Tässä kuvasarjassa on kooste tästä kuvauspäivästä. Lisäsin kuvasarjaan myös historiallisia kuvia, joista selviää hyvin satamaradan merkittävyys takavuosina ja alueella tapahtuneet merkittävät muutokset. Kuvasarjan laajuudeksi tuli reilu 30 kuvaa, joten julkaisen sen parin päivän aikana. Liitin kuvasarjaan myös muutaman kuvan Tomtebodasta ja Solnasta, vaikka nämä eivät varsinaisesti enää liity Värtabananiin. Kuvasarja etenee idästä länteen Värtanin Silja-terminaalilta aina Tomtebodaan ja Solnaan.

Värtabananin historia alkaa vuodesta 1879, jolloin Tukholmasta pohjoiseen suuntauvan Norra Stambananin varrelle suunniteltiin satamayhteyttä. Ratkaisuksi tuli rakentaa satamarata kansalliskaupunkipuiston läpi Värtaniin. Tässä yhteydessä valmistui myös Karlbergin ja Tomtebodan asemat. Rata Värtaniin valmistui 1882 ja radasta muodostui nopeasti todella merkittävä. Rata oli rakentamisaikanaan Ruotsin vilkkain (!) rautatie, jossa matkusti vuosittain n. 26 000 matkustajaa ja tavaraa kuljetettiin 84 500 tonnia. Tämä muuttui kuitenkin nopeasti, kun 1907 raitiotieyhteys Värtanille valmistui. Raitiotiet olivat niin kova kilpailija, että matkustajaliikenne muuttui kannattamattomaksi ja lopulta se lopetettiin jo 1913. Tavaraliikenne sen sijaan jatkoi merkittävää kasvua aina 1960-luvulle saakka.

Värtabanan oli Ruotsin rautateiden sähköistyksen pilottikohde ja rata Karlbergin ja Värtanin asemien välillä sähköistettiin 1905. Rata oli ensimmäinen yksivaiheisella vaihtovirralla sähköistetty rata Ruotsissa ja käytössä oli 20kV/25 Hz -sähköistys. Kokeilu oli kaupallisesti menestynyt, mutta se purettiin koejakson päätteeksi 1908. Tämän jälkeen Värtanin rata oli sähköistämätön aina vuoteen 1939, jolloin rata sähköistettiin uudelleen, tällä kertaa normaalilla ruotsalaisella 15 kV, 16⅔ Hz -sähköistysjärjestelmällä.

Värtabanan oli merkittävä satamaliikenteen lisäksi myös yhdysliikenneratana Roslagsbananille ja Lidingöbananille sekä rautatieyhteytenä Ropstenissa sijainneelle Tukholman kaasulaitokselle.

Tukholmassa on ollut erittäin tiivis rataverkko erilaisia teollisuusratoja. Tämä kuvasarja on jatkumo Vorgissa jo oleville kuvasarjoille Tukholman teollisuusradoista:
- Tukholman kaasutehtaan rata https://vaunut.org/kuvat/?s=6164
- Liljeholmsbanan https://vaunut.org/kuvat/?s=5386
- Södra Hamnbanan https://vaunut.org/kuvat/?s=5353

20.10.2025 17:42	Tor Lillqvist:	Joskus haaveilin että Värtaniin avattaisiin uudelleen matkustaja-asema, ja sinne liikennöisi junat Kööpenhaminasta ja kauempaa sopivasti ennen Turun laivan lähtöä. Aamulla saapuisi yöjuna jossa olisi vaunuja Berliinistä, Baselista, ja vaikkapa Brysselistä. Illalla saapuisi päiväjuna ainakin Hampurista ja Kööpenhaminasta. Vastaavasti sieltä lähtisi laivan saavuttua junat toiseen suuntaan. (Ja toki nämä junat pysähtyisivät myös Stockholm C:llä.) Mutta sitten heräsin.
20.10.2025 18:25	Rainer Silfverberg:	Sama täällä. Mutta liian myöhäistä kun Tallink Silja on vähentänyt juuri Turku-Tukholma reitin vuoroja.
20.10.2025 21:15	Hannu Peltola:	Värtabanan olisi kyllä mielenkiintoinen henkilöliikennerata! Kaksi viikkoa sitten ihailimme Johnin mahtavia kaitafilmejä SJ:n 125-vuotisjuhlista Värtabananilla, tuolloin radalla liikennöi peräti kokonaisia pikajunarunkoja.
20.10.2025 21:19	Simo Virtanen:	Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Juuri maanantaina kävin lounaalla tuolla vanhan kaasutehtaan alueella ja mietiskelin mikä Värtanin rautatiehistoria on ja missä käytössä ratapiha on nykyisin. Historia tietysti sinällään selvä, että satamiin johti ennen aina rautatiet.
20.10.2025 22:10	Arto Papunen:	Voisipa VR olla se joka pistäisi jonkun Tukholma-Göteborg vuoron menemään tuolta kun laiva tulee/lähtee ja innostaisi suomalaisia hyppäämään sieltä junaan.
20.10.2025 23:22	Tor Lillqvist:	Sitten on tietysti se ikävä fakta että kansainväliset yöjunat myöhästyvät suhteellisen usein tuntikaupalla. Eli jos joku Berliini–Tukholma-yöjuna kulkisi Värtanin satamaan, ja saapuisi aikataulun mukaan niin että on järkevästi aikaa nousta laivaan, ehkä tunti ennen laivan lähtöä, niin vähintään pari kertaa kuussa se olisi niin myöhässä että laiva olisi jo lähtenyt. Laiva ei odota muutamaa myöhässä olevaa matkustajaa. Ja jos tämän varalle juna saapuisi monta tuntia ennen laivan lähtöä, niin että jos juna on ajoissa nin voi nukkua vaunussa vielä tunnin, pari, niin valtaosaa matkustajista, jotka jäisivät pois jo Stockholm C:llä, harmittaisi kun pitäisi jäädä pois jo viiden aikaan aamulla tms. Toki juna voisi Värtanin jälkeen ajaa uudestaan Stockholm C:lle. Mutta joo, hankalaa.
21.10.2025 00:16	Rainer Silfverberg:	Kannatan Arton ehdotusta että Göteborgin tai Malmön junat ajaisivat satamaan ja että vaihtoaika laivan ja junan välillä vähintään puoli tuntia. VR voisi näyttää esimerkkiä ja palvella suomalaisia. SJ:llä on vaikeuksia ylläpitää Tukholma-Berliini yöjunaa ja voi olla että kyseisen ostoliikennejunan tarina on finito. Jäljelle jäisi sitten Snälltågetin juna mutta se ei kulje ympärivuotisesti. Sitten on oma lukunsa miten saisi Tallink Siljan palauttamaan Turun laivojen aikataulut entiselleen. Sitä varustamoa ei kiinnosta muu kuin asiakkaiden rahastaminen mahdollisimman hitailla viihderisteilyillä. Viking Linekaan tuskin siirtäisi laivojaan Stadsgårdenista Värtaniin vaikka siellä on selvästi liikakapasiteettia kun Riikaan ei laivoja enää kulje ja Tallinnaan vain joka toinen päivä.
21.10.2025 20:48	Simo Virtanen:	Tuo on mielenkiintoinen ajatus, etteikö Turku-Tukholma -reitti kannattaisi. Kuitenkin kilpailjat ajavat uusimmilla aluksillaan juuri tätä reittiä, olkoonkin Finnlinesin Kapelskär - Naantali, mutta kuitenkin. Helsinki - Tukholma laivat seisovat päivittäin tuntitolkulla satamissa ja laivan kassakoneet viettävät samalla hiljaiseloa. Turunreitillä kassat laulavat koko ajan.
21.10.2025 22:11	Rainer Silfverberg:	Matkustaminen ilmeisesti väheni koronan takia ja Venäjän sota lopetti venäläisten matkustamisen Pohjoismaihin joten pohjois-Itämeren laivareiteillä ei tarvita enempää laivoja kuin nyt on. Tallink Siljan vanhat purkit eivät pysty kilpailemaan Viikkarin ja Finnlinesin uudempien kanssa ja he haluavat pitää kynsin hampain kiinni "Promenade" -laivoista pääkaupunkilinjalla. Ne eivät myöskään sovellu Turun linjalle koska ovat liian hitaita ja kömpelöitä (kokeiltu on joskus 1990-luvulla).
22.10.2025 09:38	Simo Virtanen:	Näin maakrapuna on vaikea arvioida mikä on rahtiliikenteen ja matkustajaliikenteen välinen suhde aluksen tuotossa. Ilmeisen hyvin rahtiliikenne vetää, koska Finnlines hankki kaksi uutta entistä isompaa alusta. Toisaalta niissäkin ryhdyttiin panostamaan matkustajiin aivan eri tavalla kuin ennen, joten ilmeisesti matkustajaliikennekin on tuottavaa. Kaikella on kuitenkin rajansa ja ilmeisesti markkina on sellainen, ettei Tallinkin kannata täysillä panostaa Turkuun. Tavaraa ei kuljeteta määräänsä enempää. Merkittävä osa meidän päivittäistavaroista kuitenkin rahdataan tänne rekoilla Jönköpingin seudun jättimäisistä jakeluskeskuksista ja sitä liikennettä tuskin koskaan raiteille nostetaan. Helsinki - Tukholma -reitin alukset vanhenevat käsiin. Promenade-alukset ovat vuosilta 1990 ja 1991 eli kepeät 35 vuotta jo takana. Ovat toki ikäistään tuoreemman oloisia, mutta esimerkiksi hyttien osalta matkustavaisten halut ja tarpeet ovat kehittyneet. Eikä Viking Line -alukset paljoa tuoreempia ole.
22.10.2025 09:47	Simo Virtanen:	Puheet yöjunayhteyksistä Värtanilta Keski-Eurooppaan ovat pitkälti haihattelua. Pieni joukko ihmisiä olisi valmis matkustamaan Saksaan kahta yötä mennen tullen. Niin pieni, että bisnestä siitä ei kyllä ole tulossa. Pääseehän Saksaan laivallakin nopeammin. Jossain kaukaisuudessa voi Baltian läpi kulkeva yöjuna tulla kyseeseen, mutta siinäkin volyymit olisivat todella pienet lentoliikenteeseen verrattuna. Ruotsista kulkee yöjunia Saksaan kyllä, mutta eipä niitäkään ylistettäessä koskaan kerrota volyymeistä. Paljonko on petipaikkoja vuorokaudessa verrattuna lentoliikenteen volyymeihin Ruotsista Keski-Eurooppaan? En tiedä lukuja, mutta aivan varmasti täysin mitätön on makuuvaunujen osuus.
22.10.2025 11:47	Rainer Silfverberg:	Itse en kannata että pitkän matkan yöjunat tulisivat Värtaniin vaan nopeat päiväjunat Göteborgiin ja Malmöön. Raide on valmiina, puttuu vain junat. Mooottorivaunukalustolla jolla on ohjaamo kummasakin päässä olisi helppo hoitaa liikenne Värtanilta päärautatieasemalle. Tallink tuskin palauttaa toisen laivavuoron Turun ja Tukholman välille ellei jotain dramaattista tapahdu. Se tässä on ongelma junayhteyksien suhteen koska nykyinen "Plastic Princess" kulkee hyvin epäsäännöllisesti, lähtö ja saapumisaika vaihtelee päivästä toiseen ja joinakin talvina se ei ole kulkenut ollenkaan Tukholmaan vaan ainoastaan Kapellskäriin josta ei ole minkäänlaista toimivaa yhteyttä Tukholmaan julkisilla, kuten ei ole Finnlinesinkaan laivoilta. Jotain toivoa olisi jos Serenade -luokan laivat Helsingin ja Tukholman välillä lopettaisivat ja se voi tapahtua 2030 kun Helsinkgin kaupunki häätäää design-museon rakentamisen takia laivat pois Olympiaterminaalista. Tulee tappelu Viikkarin kanssa kuka saa käyttää Katajanokkaa ja mihin aikaan. Varustamot ovat hyvin vanhollisia ja eivät yleensä suostu kaupunkien sanelemiin vaatimuksiin ja jo viime kesänä käytiin kiivasta keskustelua siitä mitä tapahtuu jos laivaliikenne Helsingin Eteläsatamasta loppuu tai supistetaan. Järkevin lähtöpaikka tuon kokoisille laivoille olisi Jätkäsaari koska ei tarvitse ajaa ahtaan Kustaamiekan salmen läpi mutta siihen eivät varustamot suostu.
22.10.2025 11:58	Simo Virtanen:	Kyllä Katajanokalla laituria riittää Tukholman laivojen seisottamiseen, kunhan kulkusillat on rakennettu. Käsittääkseni Helsingin satamalla on suuret suunnitelmat siihen ennen kuin Olympiaterminaali suljetaan. Kustaanmiekka on pelkkä keppihevonen. Laivat kyllä ajavat siitä läpi, vaikka grynderit himoitsevat laitureita rakentamiseen.
22.10.2025 12:14	Rainer Silfverberg:	Katajanokka on liikennesumppu jo nyt ja kahdesta isosta laivasta samaan aikaan purkautuvat autot ruuhkauttavat keskustan entisestään. Kulkusillat eivät hirveän paljon auta jos raitiovaunuun ei mahdu matkustajat. Jätkäsaaresta rakennetaan tunneli rekoille ja autoille mutta Helsingin keskusta halutaan sumputtaa vielä pahemmin. Silloin kun on ollut myrsky niin Serenade ei pääse Kustaanmiekasta läpi vaan jää ulkopuolelle tuntikausiksi. Jätkäsaareen pääsisi mutta periaatteen vuoksi ei haluta mennä.
22.10.2025 13:19	Simo Virtanen:	Eikö Vikingin Tallinnan laiva siirry pois Katajanokalta? Näin olen ymmärtänyt, että kaikki Tallinnan liikenne kulkee Jätkäsaaren kautta. Tallinnaan on päivittäin useampia lähtöjä eli kokonaisuudessaan matkustajamäärät Katajanokalla vähenevät.
22.10.2025 13:45	Rainer Silfverberg:	Vikingin Tallinnan laivat eivät lähde ja saavu samaan aikaan kun Tukholman laiva. Eli Katajanokan maaliikenne on ollut vielä jotenkin hallittavissa. Tallink Siljan ja Vikingin Tukholman laivat ajavat peräkanaa n 15 minuutin erolla saapumisessa ja lähdössä. Vikingille tulee ongelma koska kesäisin sen Tukholman laiva on tehnyt edestakaisen matkan Tallinnaan, ja siten voinut nostaa käyttöastetta. Jos Tallinnaan pääsee jatkossa vain Jätkäsaaresta niin se lopettaa sen käytännön ellei Tukholman laiva siirry kanssa sinne. Se olisi tietysti yksi ratkaisu. Sitä ihmettelen miksi monet satamat panostaa terminaaleihin ja purkaa vanhoja ja rakentaa koko ajan uusia. Eihän laivamatkalle lähdetä siksi että vietetään terminaaleissa tunteja. Sitä ei voi verrata lentoliikenteeseen jossa koneenvaihtajille on oltava asianmukaiset odotustilat. Maaliikenneyhteyksien sujuvuus laivaterminaaleihin on mielestäni tärkeämpää.
24.10.2025 21:24	Tor Lillqvist:	@Simo: Totta kai ne on haihattelua. Niinhän sanoin asiaa koskevasa ensimmäisessä kommentissa, että "haaveilin". Ja lopetin "mutta sitten heräsin". Mutta huumori ja ironia on vaikea laji.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!