Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.10. 12:40 Eljas Pölhö  
  Minulla on joitakin kulkuaikatarkkkailuja junissa, joissa veturina oli juuri Hk1 332.

Esim. 18.1.1955 juna H281 lähti Lahdesta 5:04 (-29 min = myöhässä). Vierumäellä oltiin 5:55-6:03 (-54 min; lumiesteitä) ja Heinolaan saavuttiin 6:26 (-54 min). Paluumatkalle junassa H282 lähtö Heinolasta 7:07 (-54 min), Mäkelässä 7:50-7:51 (-66 min; lumiesteitä). Tulo Lahteen 8:22 (-58 min).

18.10.1955 Hk1 332 korvasi rikkoutunutta moottorivaunua Lahdesta Kouvolaan ja takaisin. Juna M257 Lahti -70 min, tulo Kouvolaan -70 min. Paluujuna M258 Kv -93 min, tulo Lahteen -80 min.
kuva 19.10. 21:03 Eljas Pölhö  
  VR:n vaunuyhdistelmien mukaan Hl-vaunuja oli seuraavat määrät eräinä vuosina:
1.1.1968 = ei ole
1.1.1969 = 20 kpl
1.1.1970 = 20 kpl
1.1.1971 = 120 kpl (sama 1.1.1972/1973/1974/1975)
1.1.1976 = 119 kpl
1.1.1977 (en löydä tähän hätään)
1.1.1978 = 55 kpl (huom. lukumäärään sisältyy hylkäystä odottavat ja korjausrajoitteiset vaunut)
1.1.1979 (en löydä tähän hätään)
1.1.1980 = 21 kpl
1.1.1981 = 0 kpl
kuva 17.10. 15:23 Eljas Pölhö  
  Lissabonin raitiovaunuilla suurin nousu on ollut luokkaa 135-145‰ (lähteestä riippuen), mikä on usein mainittu jyrkimmäksi nousuksi matkustajia kuljettaneilla radoilla ilman hammasrataa tai kaapelivetoa.
kuva 15.10. 09:59 Eljas Pölhö  
  Sylinterit ja kampiakseli on vain toisella puolen. Tasapaino saavutetaan siten, että kattila ei ole keskellä vaan enemmän vastakkaisella laidalla.
kuva 15.10. 09:34 Eljas Pölhö  
  Pyörästötyyppi ei sovi Whyten järjestelmään. Yleensä nämä ja Shay- ym vastaavat ilmoitettiin 2-Truck, 3-Truck (2-teli tai 3-teli) ja tyyppi Shay/Willamette/Heisler/Climax/ym perään.
kuva 15.10. 09:27 Eljas Pölhö  
  Jaa-a, pitää tutkia. Tämän on oltava sellaiselta ajalta, että Frank Stenvall kävi Suomessa. Meillä on paljon lähes identtisiä kuvia, koska kuvattiin rinnakkain. Frankin tätä vastaava on vuoden 1973 kotelossa, ja omassani ei ole mitään merkintää. Seuraava mahdollisuus, että oltiin yhdessä Turun radan varrella taitaisi olla 1984. Sopisiko se paremmin?
kuva 13.10. 11:56 Eljas Pölhö  
  Rautatieharrastus Facebook -sivustolla julkaisin kirjoitussarjan "Maailman painavin veturi". Sen osassa 6 kerroin Virginian Railways-yhtiön vastaavista vetureista seuraavaa (valokuvaa ja sivupiirrosta ei tähän pysty liittämään):
Maailman painavin veturi, kilpailija 6.
VGN (The Virginian Railway) AG 900–907, pyörästö (1’C)C3’+3’4’ (2-6-6-6)
Virginian AG:n sanottiin valmistuessaan olleen maailman painavimman höyryveturin (normaali mäntähöyrykoneisto). Se oli vain hieman muunnettu versio C&O:n H-8 Allegheny-tyypistä (myöhemmin esiteltävä kilpailija). Valmistaja oli Lima, valmistusnumerot 8859–8866 ja ne valmistuivat ajalla maaliskuu 1945–kesäkuu 1945.
Vetureilla vedettiin samanlaisia junia kuin kilpailijalla 5 eli normaalin liikenteen yläraja oli 11800–13600 t (13000–15000 short tons). Veturit olivat käytössä vuoteen 1955, minä vuonna Virginian Railway sai 24 uutta 1600 hv:n dieselveturia. AG:t varastoitiin mahdollista myöhempää tarvetta varten ja myytiin romuksi vasta tammikuussa 1960 (jolloin Virginian oli jo sulautettu N&W-yhtiöön).
Vetureiden kattilateho oli n. 8000 hv (5888 kW), teho vetokoukussa 7000 hv (5152 kW) nopeudella 56 km/h. Suurin vetovoima oli 49,986 tonnia (110200 lb/naulaa) tai 490,194 kN.
Koska kyseessä on ennätysveturiksi mainittu, niin vertailin annettuja painoja eri lähteistä (tarvittaessa muunsin naulat metrisiksi tonneiksi kertoimella 1 lb = 0,000453592 t) ja totesin lähteiden olevan lähes yksimielisiä naulapainoissa ja vähäiset erot muunnettaessa metrisiksi tonneiksi. LeMassena antaa tenderin painoksi 10000 lb vähemmän eli 4,536 t keveämmäksi (saattaa olla painovirhe).
Veturi painoi 341,555 t (753000 lb) ja tenderi 200,488 t (442000 lb) eli yhteensä kokonaispaino 542,043 t (1195000 lb).
Kuvat ovat tehtaan sivukuva ja vastaava piirroskuva.
Käytetyt lähteet lähinnä: World Railways 1952-53 (s. 232); Linn H. Westcott: Steam Locomotives (Model Railroader Cyclopedia-Volume 1, 1960); H. Reid: The Virginian Railway (1961); Lucien-Maurice Vilain: Les locomotives articulées du système Mallet dans le monde (1978); Robert A. LeMassena: Articulated Steam Locomotives Of North America (1979); George H. Drury: Guide to North American Steam Locomotives (1993); George H. Drury: Guide to North American Steam Locomotives, Revised edition (2015)
kuva 01.10. 17:07 Eljas Pölhö  
  Kiskoyhteys oli, mutta meni jonkun hallin läpi. Asia varmistettiin 1960/70-lukujen taitteessa. Läpiajoyhteyttä sen tavallisessa merkityksessä ei ollut.
kuva 21.09. 21:10 Eljas Pölhö  
  Heinolan junapäiväkirjan mukaan maaliskuussa 1980 siellä kävivät Tka 92, Tka 141 ja Tka 154. Helmikuussa Tka 141 ja Tka 154; huhtikuussa Tka 141, Tka 152 ja Tka 160. Antaako alkuperäinen kuva mitään viitettä numerosta (141 ja 154 todennäköisimmät vaihtoehdot)?
kuva 21.09. 17:40 Eljas Pölhö  
  Kaksi kolmesta arviosta täyttyy Eskolan metsäradan kohdalla: N:o 2 oli O&K 7511/1914. Se oli Inossa 1914-1921. Toinen kuva siitä olisi. https://www.facebook.com/eskolanpikkurat​a/photos/a.1821627178114456/229803611380​6891/?type=3&theater
kuva 18.09. 14:59 Eljas Pölhö  
  Vaunusto sopii junaan H772 (ja vaunustotyypeittäin junaan H771). Minä olen kirjannut tuolta ajalta esim. H771 = 4098-11596-4118-12208-4110. Tämän kun kääntää Pieksämäellä, niin eteen laitetaan (sama tai uusi) VLV-rypäs: jostain syystä se oli (havaintojen mukaan useimmiten) niin, jolloin etelään mennessä kokoonpano oli VLVVG.
kuva 04.09. 17:12 Eljas Pölhö  
  Malaxa teki yhteistyötä unkarilaisen Ganz'in tehtaan kanssa, joka oli maailman johtavia moottorivaunuvalmistajia 1930-luvulla. 1934 Ganzin esittelemä Árpád-tyyppi muunnelmineen sai erityisen paljon huomiota ja sillä hoidettiin mm. Budapestin ja Wienin välinen kiitojunaliikenne. Moottorivaunua valmistettiin moneen maahan Etelä-Amerikkaa myöten ja Ganzin myöntämällä lisenssillä mm. Malaxa valmisti moottorivaunuja Romaniassa. Monet muut tehtaat esim Ranskassa ja Belgiassa ottivat mallia Ganzin tuotteista ja maksoivat rojalteja joistakin osista/ratkaisuista.
kuva 23.08. 18:18 Eljas Pölhö  
  Näitä oli 56 kpl, valmistettu ajalla 4/1964-10/1965. Ne hylättiin ajalla 12/1967-4/1969 osana diselhydraulisten vetureiden poisto-ohjelmaa (eivät nämä täysin ongelmattomia olleet). Ylivoimaisesti suurin osa myytiin teollisuuslaitoksille. Muutamia kappaleita meni seuraaville ryhmille: myytiin Belgiaan, myytiin Espanjaan, myytiin museorautateille ja myytiin romutettavaksi/purettavaksi varaosiksi. Suurimmat ostajat olivat British Steel Corporation ja National Coal Board.
kuva 17.08. 13:17 Eljas Pölhö  
  Kartta on tosiaan minun piirtämäni. Harmillisesti siitä puuttuu maininta, että sähköistys poistettiin Rimbo-Nortällje väliltä jo 27.5.1967, vaikka liikennöinti loppui vasta 28.9.1969.
kuva 10.08. 18:27 Eljas Pölhö  
  AATOLA on sikäli minulle tärkeä paikka, että sieltä on ensimmäinen muistikuvani junaan nousemisesta. Halkopiippuinen höyryveturi saapui mutkan takaa Haukivuorelta ja siihen junaan noustiin Mikkelissä käyntiä varten. Paluu aivan upouudella Dm3/4:llä Haukivuorelle. Sekin oli ensimmäinen kerta kun näin moisen ilmestyksen.

Avattu henkilöliikenteelle 1931.05.15
Henkilöliikenne päättyi 1948.08.01

Haukivuorelaisten raivoisien protestien takia katko jäi lyhyeksi.

Avattu henkilöliikenteelle 1948.10.01
Henkilöliikenne päättyi 1970.05.31

Lakkautettu 1948.08.01, 1971.05.23

Seisake lakkautettiin 1.8.1948 ja avattiin uudestaan 1.10.1948. Viitteet KL 1948 (Rh/Lko n:o 1460, 12.7.1948) ja KL 1948 45.6 (Rh/lko n:o 1460, 21.9.1948)
KL 1948 37.1
KL 1948 45.6
KL 1971 15.2, 1971 17.6 (korjasi painovirheen ”Aaltola” 15.2:ssa)
kuva 31.07. 12:49 Eljas Pölhö  
  1960 lokakuu vaihtoveturit Pasila

Vr1 792 = 1598 km
Vr1 793 = 3456 km
Vr1 794 = 2606 km
Vr1 795 = 3992 km
Vr1 796 = 3452 km
Vr1 797 = 6095 km

Tk3 893 = 1013 km (saapui knp:lta 23.10 L2 korjauksesta)
Tk3 894 = 2952 km
Tk3 895 (lähetetty KSR:lle 4.4; siirretty Kouvolan kirjanpitoon 1.4. lukien)
Tk3 896 = 2334 km (sijoittuspaikka Porvoo; knp:lle 31.10 L2 korjaukseen)
Tk3 897 = 1956 km
Tk3 898 = 7072 km (palannut knp:lta syyskuussa)
Tk3 899 = 3678 km

Vr5 1402 = 1523 km (18.10 Hy knp:lle L1 korjaukseen)
Vr5 1403 = 2020 km
Vr5 1404 = 1549 km
Vr5 1405 = 4630 km (Kouvolassa lainassa)
Vr5 1406 = 5630 km (Kouvolassa lainassa/siirretty; km:t kirjattu Pasilan kirjaan)

Vv13 1774 (saapui Tampereelta 10.11.1960)
Vv13 1775 = 3389 km

Vr11 1804 = 1410 km (Hy knp:lle 11.10)
Vr11 1805 = 5987 km
Vr11 1806 = 1313 km (knp:lta 16.10)
Vr11 1807 = 1250 km (korjaus 10.10 alkaen, knp:lle 25.10 L5 korjaus)
Vr11 1808 = 6063 km
Vr11 1809 = 4903 km (knp:lta 9.10)
Vr11 1810 = (korjauksessa)
Vr11 1811 = 2537 km (Hy knp:lla 5.10-25.10)
Vr11 1812 = 6067 km
Vr11 1813 = 5564 km
Vr11 1814 = 3848 km
Vr11 1815 = 5828 km
Vr11 1816 = 2550 km (korjaus varikolla 1-17.10)
Vr11 1817 = 5908 km
Vr11 1818 = 5247 km
Vr11 1819 = 6362 km


Pr1 vaihteluväli 1205 km - 4301 km (763 koko lokakuun Hy knp:lla)
kuva 30.07. 21:51 Eljas Pölhö  
  Lokakuu 1965:
1976 = 4513 km
1977 = 4468 km
1978 = 4287 km
1979 = 5401 km
1980 = 5257 km
1981 = 5128 km
1982 = 3715 km
1983 = 1642 km (18.10 Hy knp:lle B1 korjaus)
1984 = 4521 km
1985 = 634 km (7.10 Hy knp:lle B1 korjaus)
1986 = 5157 km
1987 = 5065 km
1988 = 5218 km
1989 = 5246 km
1990 = 3004 km
1991 = 5238 km
1992 = 5624 km
1993 = 5208 km
1994 = 6778 km
1995 = 1857 km (saapui 22.10 knp:lta)

1h vaihtotöitä = 10 km = 240 km/vrk = 31 pv maksimi = 7440 km

Pr1 km:t vaihtelivat 587 km - 3546 km
Vr1 ja Tk3 kaikki 0 km
kuva 17.07. 17:44 Eljas Pölhö  
  Vastaus vuonna 2007 esitettyyn kysymykseen: Viimeinen Venetmäeltä lähetetty juna ennen uus-avausta oli Vr1 665:n vetämä 3-vaunuinen juna, joka liikennöi Venetmäen Tilimarkkinoille 1998 ja 1999. Vakinainen Venetmäen liikenne lakkautettiin jo 1990.

Venetmäen asemalla oli kapearaiteinen halkorata (rata pinotavaran kuljetukseen). Se toimi 1930-luvulla ja sen omistivat Aadi Tyrväinen ja Jussi Vironen. Heillä oli muutama noin 2-.3 metriä pitkä rullavaunu, joita työnnettiin miesvoimin. Raiteen sijaintia muutettiin sitä mukaa kuin pinotavarapinot hupenivat aseman vastapäisellä kentällä. 1940-luvulla rata korvattiin hevosella ja 2-akselisella perävaunulla.
kuva 16.07. 08:08 Eljas Pölhö  
  Ei niin vilkkaasti liikennöityä tietä kuin tämä voi katkaista. Paikalla ei näkynyt merkkejä mahdollisesta tulevasta siltatyömaasta. Onko junilla nopeusrajoitus tasoristeyksen kohdalla? Haukivuoren kaarteen sn 120 hiljennys on tästä muutama kilometri etelään.
kuva 15.07. 08:56 Eljas Pölhö  
  Rautatiesilta oli 3-kaarinen ristikkosilta, jonka jännevälit olivat 19,50 + 64,43 + 19,50 m. Pääkaaren alla oli vapaan vedenpinnan leveys 59,4 m ja vapaa korkeus keskiveden aikana 8,3 m. Tämä oli kapein kohta Korianvirtana tunnetussa osuudessa Keltin koskien ja Korianvirran alapuolisen suvannon välillä (osuuden pituus 3,4 km). Levein kohta oli 355 m. Virtajuovan vähin syvyys oli 1,3 m (850 m:n päässä rautatiesillan yläpuolella), suurin syvyys 18,7 m ja keskisyvyys 7,4 m. (Lisiä Suomen hydrografiaan II, Kymijoki ja sen vesistö; toim Edv. Blomqvist; 1911)
kuva 09.07. 23:20 Eljas Pölhö  
  Petrin kysymyksen vastaus: on kuvattu Espanjassa, tarkemmin:
http://www.themoviedistrict.com/once-upo​n-a-time-in-the-west/
kuva 01.07. 11:28 Eljas Pölhö  
  Korjasin tiedot myös arkistosivulle. Jos kopsasit kuvan sieltä, niin korjaa kuvan aihe tai lataa kuva uudestaan uusilla tiedoilla. Tee tämä, jottei virheellinen tieto leviäisi enempää.
kuva 01.07. 10:54 Eljas Pölhö  
  Reino on oikeassa. Katsoin luupilla alkuperäistä kuvaa ja vaikka pienoinen epävarmuus jäi, niin kyllä 2 ja 1932 on erittäin todennäköinen tulos. Vuosi on oikeastaan varma, mikä ei jätä vaihtoehtoa valmistusnumerolle. Sain kuvan 1970-luvulla Malmön toimitukseen esittämään VR:n lokomoottoria. Onneksi tätä kuvaa ei silloin julkaistu siinä tarkoituksessa. Kiitos Reinolle erinomaisesta tarkkuudesta, itse on ollut koskaan osannut epäillä kuvan mukana tullutta tietoa.
kuva 30.06. 21:36 Eljas Pölhö  
  Vaikuttaako tenderin telin ja yksittäisakselin järjestykseen, jos on tiedossa, että veturilla joudutaan säännöllisesti ajamaan myös tenderi edellä?
kuva 29.06. 13:20 Eljas Pölhö  
  Pitäisiköhän Haukivuoren hevosraitiotietä alkaa suunnitella metrin raideleveydelle? Ihan vaan varmuuden vuoksi ennen kuin alamme rakentaa sitä.
kuva 21.06. 18:31 Eljas Pölhö  
  Hindenburg oli H9/Hv3, joka oli valmistettu Saksassa (BMAG). Tehtaan kuva http://vaunut.org/kuva/46683
kuva 20.06. 02:52 Eljas Pölhö  
  Malmö-Berliini-juna on peruttu loppuvuoden osalta. Snälltåget-yhtiö aikoo ensi vuonna liikennöidä yöjunaa reitillä Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Berliini. https://www.snalltaget.se/en/increased-c​ross-border-night-train-services-2021
kuva 01.06. 15:53 Eljas Pölhö  
  Cockerill on belgialainen firma, aikoinaan myös merkittävä veturitehdas.
kuva 31.05. 20:09 Eljas Pölhö  
  Jos ajatellaan yksistään Yhdysvaltain Class 1 rautateitä, niin viimeisin 4-4-0 käyttäjä taisi olla Chicago & Illinois Midland (C&IM), 4-4-0 käyttö loppui 8.5.1953.
kuva 31.05. 17:01 Eljas Pölhö  
  Pohjois-Amerikan isoista yhtiöistä (Class 1) viimeinen 4-4-0 käyttäjä oli Canadian Pacific. Se käytti kolmea 4-4-0 veturia vuoteen 1959 asti rataosalla Chipman-Norton (New Brunwick) muutaman sillan painorajoitusten takia. Viimeisenä käytössä oli numero 29, joka veti yhtiön viimeisen höyryvetoisen junan 6.11.1960.

Pienemmillä yhtiöillä 4-4-0 käyttö ei oikeastaan koskaan loppunut ja siirtymä liikennekäytöstä museokäyttöön oli joustava. Esim Virginia & Truckee käytti höyryjä filmausten yhteydessä ja osa sen vetureista on nykyisin museokäytössä esim. Carson City, Nevada.
kuva 30.05. 17:16 Eljas Pölhö  
  Kaikki K4:t olivat ajossa tammikuussa 1920. Ohessa Veturi-ilmoitus tammikuulta vuonna 1920 antamat tiedot:
618 Fredriksberg 5373 km
619 Fredriksberg 1569 km
620 Fredriksberg 4556 km
621 Fredriksberg korjattavana (=knp)
622 Fredriksberg 5489 km
623 Riihimäki 2728 km
624 Riihimäki 2630 km
625 Riihimäki 2780 km
626 Riihimäki 2097 km
627 Riihimäki 2259 km
628 Fredriksberg 5499 km
629 Riihimäki 2528 km
630 Riihimäki 3108 km
631 Riihimäki korjattavana (=knp)
632 Tampere 2896 km
633 Tampere 3014 km
634 Tampere 1407 km
635 Seinäjoki 5012 km
636 Seinäjoki 2669 km
637 Seinäjoki korjattavana (=knp)
kuva 24.05. 11:03 Eljas Pölhö  
  Sm1-2 museoinnista en tiedä, mutta kun pääsin ehdottamaan suojan kokoa, niin koska täällä meillä päin on tilaa, niin yritetään tarjota sitä. Saadaanko rakennuslupa on sitten toinen asia ja tutkitaan myös vaihtoehtoa tehdä raiteesta kaksiraiteinen (lyhyempi ja leveämpi vaja).
kuva 23.05. 21:36 Eljas Pölhö  
  Nykyinen projekti tarjoaa mahdollisuuksien mukaa säilytystilaa ja ehkä pienremonttitilaa, kun sitä on täällä edullisemmin saatavilla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Itse kaluston omistaminen ja sen kanssa pulaaminen on sitten jonkun muun toimijan asia.
kuva 23.05. 20:43 Eljas Pölhö  
  Haukivuorella selvitellään mahdollisuutta rakentaa museokalustovaja ns Sahan raiteelle Sm1- ja Sm2-yksiköille. Jos saadaan rakentaa (lähellä rantaa), niin eiköhän siihen saisi myös Hr11 mahdutettua. Sen siirto Hyvinkäältä voi olla taloudellinen ongelma. Projekti on vähän aikaa ollut jäissä, kun liukastuin ja katkaisin molemmat käteni, mutta nyt alkaa näppäimistön käyttö jo sujua. Täällä on myös meneillään kapearaiteisen rautatien suunnitelma.

Jos ei ole pakko asua siellä missä nyt asut, niin Mikkelin kaupunki myy par'aikaa huutokaupalla kolmea asuntoa talosta, jossa asun. On yksiö, kaksio ja kolmio (sen saisi varmaan 10'000 €:llä(tai edullisemmin; minulla on tarjous sen täysremontista 4400 €:llä).
kuva 02.05. 17:47 Eljas Pölhö  
  Martin Hillebardin mainitsema kuva on tässä http://vaunut.org/kuva/139393
kuva 18.04. 15:56 Eljas Pölhö  
  Saako valmistusnumerosta selvää? Koskivoimakomitea 6 oli Krauss 8069/1923.
kuva 14.04. 19:14 Eljas Pölhö  
  Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoise​t%20höyryveturit%20vers.%20b.png.
EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/
kuva 14.04. 19:00 Eljas Pölhö  
  Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950.
kuva 06.04. 21:23 Eljas Pölhö  
  Ajoin 14v Jaguar 3.8S 1965:llä, joten sen syyläri tuli tutuksi. Daimlerin levein ylhäältä, Jaggen vähän alempaa. Perä ei oikein vastaa S-versiota yläviistosta. Kuvan laatu (koko) ja kuvakulma ei kuienkaan ole optimaalinen täydelle varmuudelle.
kuva 06.04. 18:00 Eljas Pölhö  
  Jowett ehdottomasti. Valkoisen syyläri näyttää enemmän Daimler 2.5 V8 kuin Jaguarilta.
kuva 28.03. 14:05 Eljas Pölhö  
  Norjassa toimiviin ja toimineisiin lumilinkoihin pääsee linkintä. Klikkaamalla numeroa pääsee kuviin kyseisestä vehkeestä. https://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?hid=174​9&aut=&eng=
kuva 26.03. 23:46 Eljas Pölhö  
  Jos halutaan olla ihan tarkkoja, niin Damaskoksen radoista avattiin ensimmäisenä Damaskos-Mezerib heinäkuussa 1894. Rata purettiin pian pyhiinvaeltajien radan valmistuttua. Toisena valmistui Beirut-Damaskos 3.8.1895. Mezeribin osuudelle tarkoitettujen vetureiden tuonti Damaskokseen on varmaan ollut melkoinen operaatio, koska rata Beirutista oli vasta rakenteilla.

Damaskoksen alkuperäinen asema Beirutista tullessa oli Baramke ja 1 km etäämmällä ollut Kanawat avattiin vasta 1913 pyhiinvaeltajien radan pääteasemaksi. Mezeribin radan (myös Hauran’in rata) asema oli nimeltään Midan.

Pyhiinvaeltajien rata (Hedjaz/Hejaz/Hijaz) Damaskoksesta Medinaan rakennettiin vuosina 1900-1908 ja avattiin koko pituudeltaan 1.9.1908.
kuva 26.03. 19:01 Eljas Pölhö  
  TEM2, paikallisesti LDE-1200
kuva 22.03. 02:40 Eljas Pölhö  
  Voi googlata sanan *mamu-ryhmä* ja sen jälkeen lyhenteen *SPR*. "...ikinä ennen..." eli ei ole ainakaan ollut SPR:n toiminnan tukija? Minä olen käyttänyt itsestäni "mamu"-nimitystä varmaan parikymmentä vuotta, koska olen mamu Ruotsissa ja aiemmin Guernseyllä ja minusta se on helppokäyttöisempi kuin koko pitkä sana. Nyt minusta on tulossa pamu (paluumuuttaja) ja paikallisesti tamu (taloonmuuttaja) vai onko nekin loukkaavia? Ikäloppu käppänä mä kyllä olen, joten se nimittely on vain yritettävä kestää.
kuva 11.03. 22:43 Eljas Pölhö  
  Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit).
kuva 11.03. 14:01 Eljas Pölhö  
  Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta?
kuva 11.03. 13:56 Eljas Pölhö  
  Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20.

Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27.
kuva 11.03. 13:45 Eljas Pölhö  
  VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952.
kuva 11.03. 00:38 Eljas Pölhö  
  587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka.
kuva 07.03. 16:27 Eljas Pölhö  
  JR:n vinkin perusteella: Koeajoista on kerrottu Resiinan numerossa 3/1993, s. 10-15 eli Hanno Jussila: Otsot, osa 2. Artikkelissa on 13 valokuvaa, 6 piirroskuvaa (joista kahdessa neljä näkymää), toimitusluettelo ja luettelo VR:n Otso 1- ja 2-vetureista. Artikkeli on niin perustavaa laatua osan 1 ja myöhempien kommenttien kanssa, että se olisi hyvä julkaista esim. täällä Resiinan nettisivustolla esim. PDF-muodossa.

Ensimmäinen koeajo tapahtui 18.12.1963 Hyvinkäällä ja kaksi päivää myöhemmin koeajoveturi Tve-Lko 2 ajettiin Hyvinkäältä Pasilaan. Toinen VR:n veturi, johon radio-ohjauslaitteet asennettiin toimi Hyvinkään konepajalla (Tve-Ko 17 -> Tve2 442). Otso 1:n suurimpana ongelmana kauko-ohjauksessa pidettiin sen mekaanista suunnanvaihtoa (Saalastin 2R ja 4R-malleissa on hydraulinen suunnanvaihto). Hyvinkään konepajan Otson kauko-ohjausta pidettiin epävarmana esiintyneiden häiriöiden takia (tarkemmin artikkelissa).
kuva 06.03. 20:17 Eljas Pölhö  
  Työkuntoisena 50 vuotta aikaisemmin http://vaunut.org/kuva/138162