Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.08. 18:27 Eljas Pölhö  
  AATOLA on sikäli minulle tärkeä paikka, että sieltä on ensimmäinen muistikuvani junaan nousemisesta. Halkopiippuinen höyryveturi saapui mutkan takaa Haukivuorelta ja siihen junaan noustiin Mikkelissä käyntiä varten. Paluu aivan upouudella Dm3/4:llä Haukivuorelle. Sekin oli ensimmäinen kerta kun näin moisen ilmestyksen.

Avattu henkilöliikenteelle 1931.05.15
Henkilöliikenne päättyi 1948.08.01

Haukivuorelaisten raivoisien protestien takia katko jäi lyhyeksi.

Avattu henkilöliikenteelle 1948.10.01
Henkilöliikenne päättyi 1970.05.31

Lakkautettu 1948.08.01, 1971.05.23

Seisake lakkautettiin 1.8.1948 ja avattiin uudestaan 1.10.1948. Viitteet KL 1948 (Rh/Lko n:o 1460, 12.7.1948) ja KL 1948 45.6 (Rh/lko n:o 1460, 21.9.1948)
KL 1948 37.1
KL 1948 45.6
KL 1971 15.2, 1971 17.6 (korjasi painovirheen ”Aaltola” 15.2:ssa)
kuva 31.07. 12:49 Eljas Pölhö  
  1960 lokakuu vaihtoveturit Pasila

Vr1 792 = 1598 km
Vr1 793 = 3456 km
Vr1 794 = 2606 km
Vr1 795 = 3992 km
Vr1 796 = 3452 km
Vr1 797 = 6095 km

Tk3 893 = 1013 km (saapui knp:lta 23.10 L2 korjauksesta)
Tk3 894 = 2952 km
Tk3 895 (lähetetty KSR:lle 4.4; siirretty Kouvolan kirjanpitoon 1.4. lukien)
Tk3 896 = 2334 km (sijoittuspaikka Porvoo; knp:lle 31.10 L2 korjaukseen)
Tk3 897 = 1956 km
Tk3 898 = 7072 km (palannut knp:lta syyskuussa)
Tk3 899 = 3678 km

Vr5 1402 = 1523 km (18.10 Hy knp:lle L1 korjaukseen)
Vr5 1403 = 2020 km
Vr5 1404 = 1549 km
Vr5 1405 = 4630 km (Kouvolassa lainassa)
Vr5 1406 = 5630 km (Kouvolassa lainassa/siirretty; km:t kirjattu Pasilan kirjaan)

Vv13 1774 (saapui Tampereelta 10.11.1960)
Vv13 1775 = 3389 km

Vr11 1804 = 1410 km (Hy knp:lle 11.10)
Vr11 1805 = 5987 km
Vr11 1806 = 1313 km (knp:lta 16.10)
Vr11 1807 = 1250 km (korjaus 10.10 alkaen, knp:lle 25.10 L5 korjaus)
Vr11 1808 = 6063 km
Vr11 1809 = 4903 km (knp:lta 9.10)
Vr11 1810 = (korjauksessa)
Vr11 1811 = 2537 km (Hy knp:lla 5.10-25.10)
Vr11 1812 = 6067 km
Vr11 1813 = 5564 km
Vr11 1814 = 3848 km
Vr11 1815 = 5828 km
Vr11 1816 = 2550 km (korjaus varikolla 1-17.10)
Vr11 1817 = 5908 km
Vr11 1818 = 5247 km
Vr11 1819 = 6362 km


Pr1 vaihteluväli 1205 km - 4301 km (763 koko lokakuun Hy knp:lla)
kuva 30.07. 21:51 Eljas Pölhö  
  Lokakuu 1965:
1976 = 4513 km
1977 = 4468 km
1978 = 4287 km
1979 = 5401 km
1980 = 5257 km
1981 = 5128 km
1982 = 3715 km
1983 = 1642 km (18.10 Hy knp:lle B1 korjaus)
1984 = 4521 km
1985 = 634 km (7.10 Hy knp:lle B1 korjaus)
1986 = 5157 km
1987 = 5065 km
1988 = 5218 km
1989 = 5246 km
1990 = 3004 km
1991 = 5238 km
1992 = 5624 km
1993 = 5208 km
1994 = 6778 km
1995 = 1857 km (saapui 22.10 knp:lta)

1h vaihtotöitä = 10 km = 240 km/vrk = 31 pv maksimi = 7440 km

Pr1 km:t vaihtelivat 587 km - 3546 km
Vr1 ja Tk3 kaikki 0 km
kuva 17.07. 17:44 Eljas Pölhö  
  Vastaus vuonna 2007 esitettyyn kysymykseen: Viimeinen Venetmäeltä lähetetty juna ennen uus-avausta oli Vr1 665:n vetämä 3-vaunuinen juna, joka liikennöi Venetmäen Tilimarkkinoille 1998 ja 1999. Vakinainen Venetmäen liikenne lakkautettiin jo 1990.

Venetmäen asemalla oli kapearaiteinen halkorata (rata pinotavaran kuljetukseen). Se toimi 1930-luvulla ja sen omistivat Aadi Tyrväinen ja Jussi Vironen. Heillä oli muutama noin 2-.3 metriä pitkä rullavaunu, joita työnnettiin miesvoimin. Raiteen sijaintia muutettiin sitä mukaa kuin pinotavarapinot hupenivat aseman vastapäisellä kentällä. 1940-luvulla rata korvattiin hevosella ja 2-akselisella perävaunulla.
kuva 16.07. 08:08 Eljas Pölhö  
  Ei niin vilkkaasti liikennöityä tietä kuin tämä voi katkaista. Paikalla ei näkynyt merkkejä mahdollisesta tulevasta siltatyömaasta. Onko junilla nopeusrajoitus tasoristeyksen kohdalla? Haukivuoren kaarteen sn 120 hiljennys on tästä muutama kilometri etelään.
kuva 15.07. 08:56 Eljas Pölhö  
  Rautatiesilta oli 3-kaarinen ristikkosilta, jonka jännevälit olivat 19,50 + 64,43 + 19,50 m. Pääkaaren alla oli vapaan vedenpinnan leveys 59,4 m ja vapaa korkeus keskiveden aikana 8,3 m. Tämä oli kapein kohta Korianvirtana tunnetussa osuudessa Keltin koskien ja Korianvirran alapuolisen suvannon välillä (osuuden pituus 3,4 km). Levein kohta oli 355 m. Virtajuovan vähin syvyys oli 1,3 m (850 m:n päässä rautatiesillan yläpuolella), suurin syvyys 18,7 m ja keskisyvyys 7,4 m. (Lisiä Suomen hydrografiaan II, Kymijoki ja sen vesistö; toim Edv. Blomqvist; 1911)
kuva 09.07. 23:20 Eljas Pölhö  
  Petrin kysymyksen vastaus: on kuvattu Espanjassa, tarkemmin:
http://www.themoviedistrict.com/once-upo​n-a-time-in-the-west/
kuva 01.07. 11:28 Eljas Pölhö  
  Korjasin tiedot myös arkistosivulle. Jos kopsasit kuvan sieltä, niin korjaa kuvan aihe tai lataa kuva uudestaan uusilla tiedoilla. Tee tämä, jottei virheellinen tieto leviäisi enempää.
kuva 01.07. 10:54 Eljas Pölhö  
  Reino on oikeassa. Katsoin luupilla alkuperäistä kuvaa ja vaikka pienoinen epävarmuus jäi, niin kyllä 2 ja 1932 on erittäin todennäköinen tulos. Vuosi on oikeastaan varma, mikä ei jätä vaihtoehtoa valmistusnumerolle. Sain kuvan 1970-luvulla Malmön toimitukseen esittämään VR:n lokomoottoria. Onneksi tätä kuvaa ei silloin julkaistu siinä tarkoituksessa. Kiitos Reinolle erinomaisesta tarkkuudesta, itse on ollut koskaan osannut epäillä kuvan mukana tullutta tietoa.
kuva 30.06. 21:36 Eljas Pölhö  
  Vaikuttaako tenderin telin ja yksittäisakselin järjestykseen, jos on tiedossa, että veturilla joudutaan säännöllisesti ajamaan myös tenderi edellä?
kuva 29.06. 13:20 Eljas Pölhö  
  Pitäisiköhän Haukivuoren hevosraitiotietä alkaa suunnitella metrin raideleveydelle? Ihan vaan varmuuden vuoksi ennen kuin alamme rakentaa sitä.
kuva 21.06. 18:31 Eljas Pölhö  
  Hindenburg oli H9/Hv3, joka oli valmistettu Saksassa (BMAG). Tehtaan kuva http://vaunut.org/kuva/46683
kuva 20.06. 02:52 Eljas Pölhö  
  Malmö-Berliini-juna on peruttu loppuvuoden osalta. Snälltåget-yhtiö aikoo ensi vuonna liikennöidä yöjunaa reitillä Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Berliini. https://www.snalltaget.se/en/increased-c​ross-border-night-train-services-2021
kuva 01.06. 15:53 Eljas Pölhö  
  Cockerill on belgialainen firma, aikoinaan myös merkittävä veturitehdas.
kuva 31.05. 20:09 Eljas Pölhö  
  Jos ajatellaan yksistään Yhdysvaltain Class 1 rautateitä, niin viimeisin 4-4-0 käyttäjä taisi olla Chicago & Illinois Midland (C&IM), 4-4-0 käyttö loppui 8.5.1953.
kuva 31.05. 17:01 Eljas Pölhö  
  Pohjois-Amerikan isoista yhtiöistä (Class 1) viimeinen 4-4-0 käyttäjä oli Canadian Pacific. Se käytti kolmea 4-4-0 veturia vuoteen 1959 asti rataosalla Chipman-Norton (New Brunwick) muutaman sillan painorajoitusten takia. Viimeisenä käytössä oli numero 29, joka veti yhtiön viimeisen höyryvetoisen junan 6.11.1960.

Pienemmillä yhtiöillä 4-4-0 käyttö ei oikeastaan koskaan loppunut ja siirtymä liikennekäytöstä museokäyttöön oli joustava. Esim Virginia & Truckee käytti höyryjä filmausten yhteydessä ja osa sen vetureista on nykyisin museokäytössä esim. Carson City, Nevada.
kuva 30.05. 17:16 Eljas Pölhö  
  Kaikki K4:t olivat ajossa tammikuussa 1920. Ohessa Veturi-ilmoitus tammikuulta vuonna 1920 antamat tiedot:
618 Fredriksberg 5373 km
619 Fredriksberg 1569 km
620 Fredriksberg 4556 km
621 Fredriksberg korjattavana (=knp)
622 Fredriksberg 5489 km
623 Riihimäki 2728 km
624 Riihimäki 2630 km
625 Riihimäki 2780 km
626 Riihimäki 2097 km
627 Riihimäki 2259 km
628 Fredriksberg 5499 km
629 Riihimäki 2528 km
630 Riihimäki 3108 km
631 Riihimäki korjattavana (=knp)
632 Tampere 2896 km
633 Tampere 3014 km
634 Tampere 1407 km
635 Seinäjoki 5012 km
636 Seinäjoki 2669 km
637 Seinäjoki korjattavana (=knp)
kuva 24.05. 11:03 Eljas Pölhö  
  Sm1-2 museoinnista en tiedä, mutta kun pääsin ehdottamaan suojan kokoa, niin koska täällä meillä päin on tilaa, niin yritetään tarjota sitä. Saadaanko rakennuslupa on sitten toinen asia ja tutkitaan myös vaihtoehtoa tehdä raiteesta kaksiraiteinen (lyhyempi ja leveämpi vaja).
kuva 23.05. 21:36 Eljas Pölhö  
  Nykyinen projekti tarjoaa mahdollisuuksien mukaa säilytystilaa ja ehkä pienremonttitilaa, kun sitä on täällä edullisemmin saatavilla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Itse kaluston omistaminen ja sen kanssa pulaaminen on sitten jonkun muun toimijan asia.
kuva 23.05. 20:43 Eljas Pölhö  
  Haukivuorella selvitellään mahdollisuutta rakentaa museokalustovaja ns Sahan raiteelle Sm1- ja Sm2-yksiköille. Jos saadaan rakentaa (lähellä rantaa), niin eiköhän siihen saisi myös Hr11 mahdutettua. Sen siirto Hyvinkäältä voi olla taloudellinen ongelma. Projekti on vähän aikaa ollut jäissä, kun liukastuin ja katkaisin molemmat käteni, mutta nyt alkaa näppäimistön käyttö jo sujua. Täällä on myös meneillään kapearaiteisen rautatien suunnitelma.

Jos ei ole pakko asua siellä missä nyt asut, niin Mikkelin kaupunki myy par'aikaa huutokaupalla kolmea asuntoa talosta, jossa asun. On yksiö, kaksio ja kolmio (sen saisi varmaan 10'000 €:llä(tai edullisemmin; minulla on tarjous sen täysremontista 4400 €:llä).
kuva 02.05. 17:47 Eljas Pölhö  
  Martin Hillebardin mainitsema kuva on tässä http://vaunut.org/kuva/139393
kuva 18.04. 15:56 Eljas Pölhö  
  Saako valmistusnumerosta selvää? Koskivoimakomitea 6 oli Krauss 8069/1923.
kuva 14.04. 19:14 Eljas Pölhö  
  Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoise​t%20höyryveturit%20vers.%20b.png.
EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/
kuva 14.04. 19:00 Eljas Pölhö  
  Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950.
kuva 06.04. 21:23 Eljas Pölhö  
  Ajoin 14v Jaguar 3.8S 1965:llä, joten sen syyläri tuli tutuksi. Daimlerin levein ylhäältä, Jaggen vähän alempaa. Perä ei oikein vastaa S-versiota yläviistosta. Kuvan laatu (koko) ja kuvakulma ei kuienkaan ole optimaalinen täydelle varmuudelle.
kuva 06.04. 18:00 Eljas Pölhö  
  Jowett ehdottomasti. Valkoisen syyläri näyttää enemmän Daimler 2.5 V8 kuin Jaguarilta.
kuva 28.03. 14:05 Eljas Pölhö  
  Norjassa toimiviin ja toimineisiin lumilinkoihin pääsee linkintä. Klikkaamalla numeroa pääsee kuviin kyseisestä vehkeestä. https://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?hid=174​9&aut=&eng=
kuva 26.03. 23:46 Eljas Pölhö  
  Jos halutaan olla ihan tarkkoja, niin Damaskoksen radoista avattiin ensimmäisenä Damaskos-Mezerib heinäkuussa 1894. Rata purettiin pian pyhiinvaeltajien radan valmistuttua. Toisena valmistui Beirut-Damaskos 3.8.1895. Mezeribin osuudelle tarkoitettujen vetureiden tuonti Damaskokseen on varmaan ollut melkoinen operaatio, koska rata Beirutista oli vasta rakenteilla.

Damaskoksen alkuperäinen asema Beirutista tullessa oli Baramke ja 1 km etäämmällä ollut Kanawat avattiin vasta 1913 pyhiinvaeltajien radan pääteasemaksi. Mezeribin radan (myös Hauran’in rata) asema oli nimeltään Midan.

Pyhiinvaeltajien rata (Hedjaz/Hejaz/Hijaz) Damaskoksesta Medinaan rakennettiin vuosina 1900-1908 ja avattiin koko pituudeltaan 1.9.1908.
kuva 26.03. 19:01 Eljas Pölhö  
  TEM2, paikallisesti LDE-1200
kuva 22.03. 02:40 Eljas Pölhö  
  Voi googlata sanan *mamu-ryhmä* ja sen jälkeen lyhenteen *SPR*. "...ikinä ennen..." eli ei ole ainakaan ollut SPR:n toiminnan tukija? Minä olen käyttänyt itsestäni "mamu"-nimitystä varmaan parikymmentä vuotta, koska olen mamu Ruotsissa ja aiemmin Guernseyllä ja minusta se on helppokäyttöisempi kuin koko pitkä sana. Nyt minusta on tulossa pamu (paluumuuttaja) ja paikallisesti tamu (taloonmuuttaja) vai onko nekin loukkaavia? Ikäloppu käppänä mä kyllä olen, joten se nimittely on vain yritettävä kestää.
kuva 11.03. 22:43 Eljas Pölhö  
  Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit).
kuva 11.03. 14:01 Eljas Pölhö  
  Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta?
kuva 11.03. 13:56 Eljas Pölhö  
  Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20.

Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27.
kuva 11.03. 13:45 Eljas Pölhö  
  VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952.
kuva 11.03. 00:38 Eljas Pölhö  
  587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka.
kuva 07.03. 16:27 Eljas Pölhö  
  JR:n vinkin perusteella: Koeajoista on kerrottu Resiinan numerossa 3/1993, s. 10-15 eli Hanno Jussila: Otsot, osa 2. Artikkelissa on 13 valokuvaa, 6 piirroskuvaa (joista kahdessa neljä näkymää), toimitusluettelo ja luettelo VR:n Otso 1- ja 2-vetureista. Artikkeli on niin perustavaa laatua osan 1 ja myöhempien kommenttien kanssa, että se olisi hyvä julkaista esim. täällä Resiinan nettisivustolla esim. PDF-muodossa.

Ensimmäinen koeajo tapahtui 18.12.1963 Hyvinkäällä ja kaksi päivää myöhemmin koeajoveturi Tve-Lko 2 ajettiin Hyvinkäältä Pasilaan. Toinen VR:n veturi, johon radio-ohjauslaitteet asennettiin toimi Hyvinkään konepajalla (Tve-Ko 17 -> Tve2 442). Otso 1:n suurimpana ongelmana kauko-ohjauksessa pidettiin sen mekaanista suunnanvaihtoa (Saalastin 2R ja 4R-malleissa on hydraulinen suunnanvaihto). Hyvinkään konepajan Otson kauko-ohjausta pidettiin epävarmana esiintyneiden häiriöiden takia (tarkemmin artikkelissa).
kuva 06.03. 20:17 Eljas Pölhö  
  Työkuntoisena 50 vuotta aikaisemmin http://vaunut.org/kuva/138162
kuva 29.02. 13:02 Eljas Pölhö  
  Oy Waldhof Ab osti Haukivuoren sahan 1950. Vuonna 1949 se oli vielä entisillä omistajillaan, joiden taustaa esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_P​lhö
kuva 12.02. 21:00 Eljas Pölhö  
  Ajojohdontarkastusauto on autonosiltaan Hispano Suiza (nyt likitetyllä sivulla on neljä satsia à 3 kuvaa Mallorcan kuvia, lisää tulossa 1-2 satsia).
kuva 08.02. 13:00 Eljas Pölhö  
  Kankaan paperitehtaan (Oy Serlachius Ab) kapsu Karl Møller 5811 vuodelta 1958 oli 9.8.1977 romuliikkeen pihalla Muuramessa. Laitoin 25.1.2020 siitä 1977 otetun kuvan FB-sivulle "Suomen teollisuusradat".
https://www.facebook.com/groups/40701012​6638118
Suora pitkä linkki kuvaan, jos onnistuu https://www.facebook.com/photo.php?fbid=​2491801644410429&set=gm.469073003765163&​type=3&theater&ifg=1
kuva 31.01. 20:23 Eljas Pölhö  
  Lynett-moottorivaunuja toimitettiin 1-, 2- ja 3-vaunuisina yksikköinä.
Yksivaunuisina toimitettiin seuraavat tanskalaisille yksityisrautateille:
LNJ Ym 17-19 (1968)
Liitevaunut LNJ Ys 25-26 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun)
HHJ Ym 31-32 (1968)
Liitevaunut HHJ Ys 41-43 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun, myöh. muutettu läpikuljettaviksi)
HHGB Ym 53 (1970)
LNJ Ym 20 (1973)
ØSJS Ym 1-2 (1974) (myöhemmin muutettu toisesta päästä läpikuljettavaksi)

Tarkemmat tiedot liikennöinnistä, sivupiirrokset ja istuinkaaviot ym. löytyy kirjasta Motor materiel 4: Letbyggede motortog fra Uerdingen (John Poulsen; Bane bøger 1993)
kuva 29.01. 17:28 Eljas Pölhö  
  Laitoin arkistosivuilleni pienvetureiden sijoittelutietoja ajalta 1979-1984 (omia yhteenvetolistoja ja muistikirjan sivuja). Ne ovat kansiossa "Vaihtovetureiden sijainti" https://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 28.01. 18:05 Eljas Pölhö  
  Sisu alusta n:o 19670/Kiitokori kori n:o 5068, vastaanotettu 1969. Alkujaan Tka-Lko 40, sijoitettu Pihtiputaalle (oli siellä 9/1970), Suolahti (oli siellä 5/1978), oli Ämmänsaarella vielä 1/1984. Sen uudempia en ole kirjoittanut listalleni.
kuva 28.01. 16:25 Eljas Pölhö  
  Laitan juuri 1960/70 taitteen Itävallan ja lähipäivinä Kreikan kuvia Rautatieharrastus sivulle https://www.facebook.com/groups/80500768​9568130/ . Voin laittaa sinne Mallorcankin kuvia. Laittaisin muuten tännekin, mutta kuvien skaalaus pienemmäksi lisätyönä on jo liikaa, kun itse skannauskin on minusta äärimmäisen tylsää.
kuva 26.01. 18:33 Eljas Pölhö  
  Tämä on Etv-Rto 189. Minulla on suora sivukuva, otettu Kouvolassa 1984, ja siinä näkyy selvästi, että "9" on hiukan kulahtanut ja voi helposti tulkita 3:ksi, jolta se tässä kuvassa näyttää vielä enemmän.
kuva 26.01. 17:58 Eljas Pölhö  
  Tämä oli ajossa Kuopiossa 15.10.1980 saakka ja seuraavan kerran Pieksämäellä 18.2.1981. Tämä väli meni ilmeisesti peruskorjauksessa. Koko historia 1979-1982 on kuvassa http://vaunut.org/kuva/137536
kuva 26.01. 00:33 Eljas Pölhö  
  Nohabin K3 yksityiskohtainen maalausohje ja muuta nippelitietoa on linkin takana https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/1928%20Nohab%20K3%20tilaus/
kuva 26.01. 00:28 Eljas Pölhö  
  Knorr oli vetureissa 685-741. Uudemmissa oli Friedmann-Metcalfe poistohöyryimuri. Linkin takana on Nohabin tehdaskuva veturista 906 uutena https://digitaltmuseum.se/021017866335/o​identifierat-anglok-littra-k3-906-tillve​rkat-av-nohab
kuva 26.01. 00:06 Eljas Pölhö  
  John: Eivät olleet.
kuva 24.01. 22:00 Eljas Pölhö  
  Seppo: Kuvat ja yo. tekstin toiston voisi laittaa keskustelupuolelle "Sivuraide"-osioon. Silloin halukkaat (varmaan iso joukko...) saisivat nähdä ne.
kuva 07.01. 00:24 Eljas Pölhö  
  Linkin sivulla valmistajan kohdalla on kirjoitusvirhe. Se on Reghin. Reghin valmisti 1982-1988 kaikkiaan 12 kpl hieman modernisoituja Reșița-tehtaan (Resita - jos pilkut epäonnistuivat) suunnittelemia 0-8-0T (Dt) 760mm raideleveyksisiä vetureita. Vetureiden alkuperäisissä numeroissa oli myös kirjain "R" ja Reghin'in valmistajalaatta. Muilla tavoin ne oli vaikea eroittaa vetureista, joiden valmistaja oli Reșița.