Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.07. 14:29 Teppo Niemi  
  Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina?
Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin:
A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h:
a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus)
kuva 13.07. 07:59 Teppo Niemi  
  Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta.
Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta....
kuva 12.07. 10:37 Teppo Niemi  
  Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kart​at/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/3614​09_1970_ei_rajoja.jpg
kuva 11.07. 10:13 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa http://vaunut.org/kuva/20728.
kuva 04.07. 10:19 Teppo Niemi  
  Livin avoimen datan mukaan kapasiteettivaraukset on peruttu viimeksi ti 3.7.2018 21:42 - 21:43.
kuva 27.06. 08:03 Teppo Niemi  
  Uskoisin, että tulee. Se helpottaa työjunien liikkumista liikennepäivinä. Samoin se on parempi paikka avovaunujen säilytykseen kuin Humppila. Minkiön ratapiha kun on turhan ahdas vaunujen säilytystä ajatellen, ainakin Höyryfestarien aikaan.

Ja voidaanhan tuota käyttää myös kohtausraiteenakin, jolloin tapahtumapäivinä olisi mahdollista saada lisäjuna Humppilan suuntaan, mikäli sille on tarvetta. (Esim. Leveäraiteinen museojunayhteys Humppilasta.)
kuva 25.06. 08:15 Teppo Niemi  
  Valtion rautateiden Vaasan konepajaa minäkin tarjoaisin juurikin sen perusteella, mitä Vaasan konepaja korjasi.
kuva 25.06. 08:10 Teppo Niemi  
  Olisikohan tässä vaunussa K10 teli?
kuva 13.06. 20:33 Teppo Niemi  
  Muistaakseni Dm8-9 huollossa politiikkakytkin löytyi keskivaunun sähkökaapista. Sitä piti kääntää jos toinen moottori piiputti....
kuva 05.06. 15:12 Teppo Niemi  
  Ainakin aikataulukirjojen rataselostusten aikataulukausilta 184 ja 139 mukaan Ollissa on ollut Porvoon suunnalta vilkkuvaloesiopastimin varustetut pääopastimet (tulo-opastimet).
Porvoossa on ollut varmuuslukituksesta riippumaton pääopastin + varmuuslukitus pääkulkutien vaihteissa samojen rataosaselostusten mukaan.
kuva 04.06. 16:11 Teppo Niemi  
  Ja nythän on Tampereella Tammerkosken ylittävällä sillalla ollut tulipalo https://yle.fi/uutiset/3-10237116 , syyksi epäillään ohiajaneesta junasta singonneita kipinöitä.
kuva 26.05. 08:20 Teppo Niemi  
  Vastaavia häikäisyteippauksia oli myös Dm8-9 junissa.
kuva 26.05. 08:19 Teppo Niemi  
  Ei ole Paöopuro (uusi) vaan Palopuro (vanha). Tietoa asiasta löytyy mm. Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta, Vaaratilanne Hyvinkään ja Jokelan asemien välillä 24-4-1998 ( http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/​tutkintaselostukset/raideliikenneonnetto​muuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuos​ittain/raideliikenne1998/c61998rvaaratil​annejunaliikenteessahyvinkaanjajokelanva​lilla24.4.1998.html ) Kyseisessä tapauksessa uusi ja vanha Palopuro sekottuivat.
kuva 24.05. 07:38 Teppo Niemi  
  Entisen Hopealinjan seisakkeen kohdalla.
kuva 17.05. 14:36 Teppo Niemi  
  Mitään kylttiä en havainnut, mutta Drehscheibe-lehden nettisivuilta löytyvän tiedon mukaan kyseessä olisi 18 602 (Henschel 21747/30, 2'C1'h4v).
Hylätty Lindaun varikolla 1.7.1964.
Vuonna 1969 muutettu lämmitysveturiksi ja maaliskuusta 1972 ollut Heizlok 7009 Bww Saarbrückenissä, romutettu 1983 Kehys pyörineen ja tenderin telit sijoitettuna raiteiden 14/16 laiturille vuodesta 1984.
kuva 16.05. 08:54 Teppo Niemi  
  Osiko P79 Iisalmeen tai P5 Joensuuhun. Molemmat olivat 1970 - 1980 lukujen taitteessa täysin puukorisista vaunuista koottuja.
Kuvasarja:
Dampfspektakel Trier 2018
 
14.05. 08:47 Teppo Niemi  
  Kyllähän ne on kuvattu samoilta tienoilta. Ensinmäisessä videossa oleva Ehrangin rinnakkaislähtö, jossa junat menevät Wittlich Hbf:lle (vasemman puoleinen) ja Gerolsteiniin. Videon alussa kuvattu TEE 91341 Koblenz Hbf - Trier Hbf kulki Ehrangin ja Trier Hbf:n välilin tavarajunien käyttämää rataa Trier Westin kautta Kreuz Konziin. Tuolle radalle on suunniteltu henkilöliikenteen palauttamista muutaman vuoden päästä..
kuva 07.05. 14:03 Teppo Niemi  
  Stömberg, Kera, Lentokonetehdas, Bilnäs, Fiskars tulevat ensiksi mieleen.
kuva 26.04. 11:40 Teppo Niemi  
  Toisen kuvan perusteella se olisi tuotu kesällä 1979.
kuva 26.04. 11:38 Teppo Niemi  
  Paikkakaan ei taida olla Minkiö, vaan Humppila. Nykyisen Museorautatien alueella kun ei ole ollut useamman raiteen tasoristeyksiä. Ja tuo maantiekuljetukseen varattu ajoneuvo näyttää olevan taustalla odottamassa lastia....
kuva 26.04. 07:51 Teppo Niemi  
  Suosittelen Rainerille tutustumista Valtion rautateiden Liikkuva kalusto -julkaisun (Se mustilla kansilla ole ruuvisidonnainen kirja, joka tunnetaan harrastajien kesken 'mustana kirjana') 1930 -luvun puolivälin jälkeisiin versioihin.
kuva 26.04. 07:49 Teppo Niemi  
  Veikkaan, että tuo rättäri on Timo Anttalaisen, joka siihen aikaan kuului Museorautatien aktiiveihin. Sen kyydissä tuli monet kerrat tultua Minkiölle.
kuva 26.04. 07:45 Teppo Niemi  
  Epäilen tuota vuotta kovastikin. Sillä kuvan http://vaunut.org/kuva/85297 yhteydessä oleva Esa J Rintamäen kommetti kertoo vaunun hylätyn vuonna 1980. Kenellä on Resiinat vuosilta 1979, 1980 ja 1981 voisi tutkia, mitä ne kertovat. Siihen aikaan Museorautatieyhdistys ry:n toimintakertomukset julkaistiin aina 1 numerossa. Eli ne lienevät yksinkertaisin tarkastuskohde.
kuva 25.04. 12:38 Teppo Niemi  
  Tuo vuoden 1956 numeromuutos liittyy siihen, että III luokka poistui käytöstä ja entistä I ja II luokan vaunuista tuli 1. luokan vaunuja. Tarkemmin vaunukohtaisista muutoksista KO 240 / 618 5.4.1956.
kuva 25.04. 10:33 Teppo Niemi  
  Ellen väärin muista, niin se on 21915. Näin olen ainakin todennut yhden kommentin perusteella.
kuva 18.04. 14:10 Teppo Niemi  
  Jotenkin muistelisi, että niitä olisi ollut Riihimäelle useampia. Ja lisäksi K-juna Keravalle 16.10 (jossakin vaiheessa 16.25)
Ja huhtikuussa 1987 taidettiin ajaa viimeinen...
kuva 16.04. 09:45 Teppo Niemi  
  Paikasta olen eri mieltä. Arolammen puolenvaihtopaikka rakennettiin vasta neljännesvuosisata myöhemmin. Ja jos höyryveturin vetämä juna olisi tulossa Helsingistä, pitäisi Riihimäen Korttion tulo-opastin olla jokin muu kuin B½.

Oma veikkaukseni paikasta olisi Jokela - Takoja, jolloin kuvassa näkyvä opastin olisi Jokelan pohjoinen tulo-opastin.
kuva 11.04. 10:23 Teppo Niemi  
  Vastaus löytyy kun valitsee valintalehden Haku ja sieltä menee liikennepaikat osioon. Kirjoittaa hakukenttään Nimi liikennepaikan nimen, eli tässä tapauksessa Tavastila. Sen jälkeen painaa Hae -painiketta.
Tulos: Lyh.:Tsl Nimi: Tavastila Ratakm: 228+854 Rata­osa: Kouvola–Kotkan satama Avattu: 01.10.1890 Tavaraliikenne lopetettu: 01.06.1971

Samoin kysymystä edellisestä kommentista löytyy sijaintia koskevaa lisätietoa.
kuva 06.04. 08:00 Teppo Niemi  
  Aivan, ajalta jolloin matkustajajunissa oli Turistissa mainittuja 'suoria' vaunuja, ja jolloin matkustajajunienkin osalta matkalla tehtiin vaihtotöitä.

Samalla reitillä oli kulussa myös makuuvaunukin.
kuva 04.04. 08:28 Teppo Niemi  
  Puukoriset junat ovat taas Kirkkonummen (etualalla) ja Hangon (taaempana) henkilöjunat.
kuva 29.03. 07:43 Teppo Niemi  
  On kolkutellut....
kuva 26.03. 16:04 Teppo Niemi  
  Veturihan on nyttemmin myyty Saksaan, jossa veturi kunnostettaneen museoradalle liikennekäyttöön.
kuva 26.03. 07:57 Teppo Niemi  
  Karjaa - Salo rataosuuden perusparannustöiden yhteydessä 1980-luvun loppupuolella muutettiin monissa vielä kohdissa avojohtolinjan kulkulkua vanhan- ja uuden linjauksen liittymispaikkojen lähellä.
kuva 22.03. 07:40 Teppo Niemi  
  Ja muista kuin risteysmerkkien ylläpidosta vastaa tien ylläpitäjä. Eli kyseisen merkin oikeellisuus on tienpitäjän vastuulla.
kuva 19.03. 10:47 Teppo Niemi  
  Ratkaisu löytynee siitä, miten kaluston etupään määritelmä on muuttunut aikojen kuluessa...
kuva 16.03. 07:46 Teppo Niemi  
  Muistaakseni 1990-luvullakin vedettiin Helsinki - Tampere välin pikajunia dieselveturein. Näin menetellen ei Tampereella tarvinnut vaihtaa veturia.
Ja Arin kommenttiin liittyen, tuo ruuhkasuunnan mukainen käyttö itäisimmällä raiteella alkoi reilusti ennen kolmannen raiteen valmistumista Keravalle saakka.
kuva 15.03. 16:34 Teppo Niemi  
  (Joensuu -) Lieksa - Nurmes (- Kontiomäki). Vaunut.orgin liikennepaikkahaulla tuo on helppo selvittää.
kuva 15.03. 07:37 Teppo Niemi  
  VR-yhtymä Oy:n liikennetiedotteet ovat kertoneet Tampere - Vilppula - Keuruu junien olleen peruttuja ja korvatun linja-autoin useampana päivänä.
kuva 08.03. 08:30 Teppo Niemi  
  Kuvan molemmat risteysvaihteet (engelsmannit) ovat ristiinkytkettyjä ja käännetään paikallisesti yhdestä Benderin-tyyppisestä asettimesta. Vaihteen kohdalla olevat lankkukanavat liittyvät vaihteen kääntötankojen suojaukseen. ( Vert kuva http://vaunut.org/kuva/31277 )
kuva 08.03. 08:25 Teppo Niemi  
  Kyllä se on Helsingistä, kuten koko valtion verkolla (lukuunottamatta Suonenjoki - Iisvesi rataa aina 1990-luvulle saakka, nykytilasta ei tietoa), kilometrilaskennan lähtöpiste on Helsingissä, likimain Kaivokadun tasalla.

Nuo kilometrit tulevat Hämeenlinnan - Tampereen - Haapamäen - Jyväskylän kautta.
kuva 08.03. 08:16 Teppo Niemi  
  Maaston perusteella pidän epätodennäköisenä vanhan linjauksen. Se olisi johtanut todella hölmöihin kaltevuuksiin. Vanhoista painetuista kartoista löytyvä Topografikartta vuodelta 1932 ei myöskään anna viitteitä vanhasta linjauksesta. Samaisessa kartassa rantarata näyttää kulkevan Huopalahdessa vielä alkuperäistä linjausta. Sen sijaan seuraavassa versiossa linjaus on Huopalahdessa muuttunut, vanha linjaus on kuitenkin kartassa nähtävissä.
kuva 08.03. 07:47 Teppo Niemi  
  Itse tarjoisin vaunuksi HKR2. Perusteena on vaunussa, viidennen ikkunan jälkeen oleva sivuovi, joka tehtiin vaunnuun muutostyönä entisen II lk osastoon. Oliko vastaava muutostyö tehty myös HKR3:een?
kuva 06.03. 15:40 Teppo Niemi  
  Itse aloittaisin tutkinnan siitä mitä kyseisenä ajanjaksona voimassa olevat paineastiasäädökset sanovat kyseisen tehon omaavan kattilalaitoksen käyttäjältä vaadittavan.

Käytetyn paineen maksimi taas löytynee kyseisen verkoston kattilan tarkastuspapereista, sillä paine ei voi olla suurempi kuin se mille verkosto on mitoitettu, ellei välissä ole paineensäädintä.
kuva 06.03. 08:14 Teppo Niemi  
  Jep älä muuta sano. Tulee mieleen 1980-luvun puolivälin laskelmat kaventaa Rogslagsbahnin (meniköhän tuo oikein?) risteysvaihde 750 mm raideleveydelle.... Olisi tarvinnut kielien uudelleenkoneistukset, eli eipä onnistu...
kuva 05.03. 15:40 Teppo Niemi  
  Mielestäni ei ole nosturivaunu sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan 'omatekoinen' käytettyjä osia hyödyntänyt vesakkoleikkuri.
kuva 05.03. 15:02 Teppo Niemi  
  Ja itselleni ensimmäinen tutustuminen näihin niskatuellisilla penkeillä varustettuihin lättähattuihin tapahtui juurikin Joensuu - Oulu lätässä. Siihen aikaan iltalätät kohtasivat Maanselän asemalla, jossa oli asemakahvio.
kuva 02.03. 07:54 Teppo Niemi  
  Valtionrautatiet Liikennejaosto 17.1.1980:VR:n rekistöröimät henkilövaunut 01.01.1980 kertoo, että vaunujen 2776 - 2186, 2456 - 2485 sekä 2750 - 2767 sarja on Em.

Sen sijaan ERIKOISYHDISTELMÄ VAUNUISTA 1.1.1972 Moottorivaunut ja henkilövaunut kertoo seuraavaa:
Cm 1 lk makuuvaunuja numerosarja 2171 - 2186 vaunujen lkm 15
CEm 1ja 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2454 - 2485 vaunujen lkm 31
Em 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2746 - 2767 vaunujen lkm 21
kuva 26.02. 07:57 Teppo Niemi  
  Veikkaanpa, että vaikutukset ennen kaikkea Turun suuntaan näkyivät selvästi vielä silloin. Syynä oli sähköratalaitteiden saamat vauriot, jotka kohdistuivat suurelta osin juurikin Turun liikenteeseen vaikuttaviin kytkentäryhmiin, eli osa Toijalan ratapihasta, etenkin läntiset raiteet olivat varmasti vielä sähköttä ja korjaustyöt käynnissä. Ajojohtimien korjaukseen kun yleensä päästään vasta raivaustöiden päätyttyä.
kuva 26.02. 07:51 Teppo Niemi  
  103245
kuva 22.02. 09:40 Teppo Niemi  
  Vinkkinä Kdh... Ja niiden myöhemmät vaiheet....
kuva 20.02. 13:11 Teppo Niemi  
  Jep ja tuo loppuhan, josta selviää omistaja, on B-BTK