Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.03. 15:19 Teppo Niemi  
  Bahntag Bayern eli Baijerin rautatien päivää vietetään 6.4. 2019 https://bahnland-bayern.de/de/bahntag. Ilmeisestikin tuollakin vierailu olisi silloin mahdollista.
kuva 20.03. 15:16 Teppo Niemi  
  Baijerissa vietetään 6.4.2019 Bahntag Bayern eli rautatien päivää Baijerissa https://bahnland-bayern.de/de/bahntag. Ilmeisesti Münchenissä olisi mahdollista päästä vierailemaan kuvan rakennuksessakin...

Ja Tegernseebahilla olisi mahdollista matkustaa historiallisella moottorivaunulla TAG 27.
kuva 20.03. 08:17 Teppo Niemi  
  Ja nykyisin käytössä olevat liikennepaikat löytyvät esim. Verkkoselostuksesta: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf​8/lv_2017-02_rautateiden_verkkoselostus_​2019_web.pdf liittestä 3B.
kuva 20.03. 07:47 Teppo Niemi  
  Missäs Tapsa näkee Hka:n. Tuo Vgk:n perässä oleva välivaunu on selvästi Hdka. Siitä kielii astin ja päädyn tukirauta.
kuva 19.03. 08:01 Teppo Niemi  
  Gd, Gb, E, F Ga, Ok, Hd, Ge, Gg ovat helposti tunnistettavissa. Taitaapa löytyä myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/71609 Tapio Keräsen piirustuksessa esiintyvä vaunukin, joskin tekstiasettelu on ilmeisesti muuttunut. Etualalla näkyy M, H ja Hdk vaunut peräkkäin. Aivan kun kuvassa olisi myös lavettivaunukin. Liekö kuvassa siis myös Töölön sokeritehtaan rataa...
kuva 12.03. 09:17 Teppo Niemi  
  Ja nyt Museovirasto on myöntänyt tämän vaunun katon korjauksiin 3000 € avustuksen. Avustuksen osuus koko rahoituksesta on enintään 50 %. https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulk​uvalineiden_restaurointiavustukset_vuonn​a_2019.pdf.
kuva 06.03. 08:12 Teppo Niemi  
  Tarjoaisin tuolle taaemmalle vaunulle, jossa on loivempi katto sarjaksi Gd tai Gav. Pitäisi nähdä pari ensimmäistä numeroa, jotta tuohon voisi ottaa tarkempaa kantaa. Gb se ei kuitenkaan ole.
kuva 05.03. 07:47 Teppo Niemi  
  Tai 2 x 2Dr16. Vuosituhan vaihteessa kävin kuvaamassa junia, joiden vetovoimana oli 2 x 2Dv12, mm Kokkola - Ylivieska ja Kaskinen Seinäjoki. Kummassakin parissa oli oma miehistö.
kuva 28.02. 08:02 Teppo Niemi  
  Ainakin itäisessä yhdysliikenteessä käytettyjä VGk vaunuja sekä suomalaisia Oc, Gbl / Gblk, Gb / BG sekä Hk / H sarjan vaunuja, taitaapi kuvassa olla pari Mas sarjan sepelivaunua. Hyvin tyypillistä Pasilan vaunustoa.
kuva 27.02. 17:12 Teppo Niemi  
  Kumpaakaan vaunusarjaa ei ole tehty vielä vuonna 1960. Tietojeni mukaan Gbkk vaunut ovat uudistuotantoa, ja ne poikkesivat toisistaan vain jarrulaitteiden osalta.
kuva 27.02. 16:07 Teppo Niemi  
  Vaunuhan on Osa laivankuljetusalustalla: http://vaunut.org/kuva/21411 kommentit. Vertaa http://vaunut.org/kuva/76840 ja http://vaunut.org/kuva/86238
kuva 27.02. 15:57 Teppo Niemi  
  Toinen vaihtoehtohan olisi Gbkk.
kuva 27.02. 11:55 Teppo Niemi  
  Laakeripesän ohjaimet ovat levyrautaohjaimet. Laakeripesä näyttää olevan no 10. Vaunussa näkyy luokkamerkintä II. Näillä tiedoin vaunusarja on D, myöhemmin Dk. Vuodesta 1956 eteenpäin C.
kuva 27.02. 09:37 Teppo Niemi  
  Sotasaalisvaunujen listalla tämä on kirjattu Ei-vaunuksi. Samoin numerosarja on Ei-vaunujen numerosarjaa. Ja Ei vaunut 22107 - 22116 olivat silloin myös Ei-sarjaa, vaikka niissä oli sairasosasto.

Pituuteen liittyen: Veikkaanpa ettei ollut pisin vaunu. Taitaa Osa olla pidempi. Mutta olisikohan tässä sama kuin tuossa reilut vuosi sitten uutisoidussa pisimmässä matkustajajunassa? Mutta hyvin todennäköistä, että pisin matkustajavaunuksi rekisteröity vaunu.
kuva 26.02. 08:02 Teppo Niemi  
  Vastaava löytyy kuvasta http://vaunut.org/kuva/126464 , jossa VKM-tunnuksen edellä on Ruotsin maatunnus, EVN-numeron maakoodi on silti 80 eli Saksa.
kuva 26.02. 07:58 Teppo Niemi  
  Ja tuossa junat lehden kuvassa kerrotaan, että se on Dm3 sarjan vaunusta. Tuota Reinon tekstissä mainitut kuvat ovat parempia kuin tuo vinkkini.
kuva 25.02. 10:17 Teppo Niemi  
  Tuon Finnan kuvahaun tuloksiin pitää suhtautua pienellä kriittisyydellä, mikäli tarkoituksena on hakea Dm4 moottorivaunun sisäkuvia, sillä tuo haku sisältävät myös kiitojunavaunujen (KEi, KEis ja KCik) sisäkuvia. Sisäkuvista iso osa on 1. tai II lk osastosta, eli KCik (KDik) otettuja kuvia.
(korjattu lyöntihuti sarjatunnuksessa)
kuva 25.02. 08:09 Teppo Niemi  
  Oletko tutustunut Junat-lehden numeroon 5/94?
kuva 22.02. 08:03 Teppo Niemi  
  Saamieni sotasaalisvaunujen listauksen mukaan tuolla numerolla 214´063-S oleva VGk -vaunu olisi asetettu liikenteeseen 17.4.1942

Ja jos ylläpito päätyy sotasaalisvaunujen litteroiden lisäämiseen, niin 'uusia' lisättäviä litteroita olisivat tuon listauksen perusteella ainakin: VH, VO, Ggoa (4-aks lämminvaunu), Gobo, Se, VOr (ratakiskojen kulj), VGg, Gdsk (2-aks katettu tav. vaunu joukkojen kuljetusta varten), YSru (2-aks 15 tn kant., kuuluu Valtion Ruutitehtaalle)
kuva 11.02. 15:20 Teppo Niemi  
  Jos oikein tulkitsin Wolszynin aseman lähtevien junien luetteloa, niin tuo juna olisi höyryveturivetoisena maanantaista perjantaihin 21.1. - 8.3.2019. Lisäksi lauantaisin olisi kulussa Poznaniin juna 77751 myöskin höyryvedolla.
kuva 11.02. 07:53 Teppo Niemi  
  Telit ja aluskehyksen rakenne kertovat vallan muuta. Ok-vaunuissa telit olivat 1800 mm akselivälin omaavat K5 -telit. Näissä vaunuissa sen sijaan näyttäisi olevan 400 mm pidemmän akselivälin K4 -telit. K4-telit muistuttavat perusrakenteeltaan matkustajavaunuissa käytettyjä A3 telejä sillä edellytyksellä, että tavaravaunuihin tarkoitetusta telistä puuttuu kehto ja sen jousitus. Eli kyseessä ovat O sarjan vaunut.
kuva 07.02. 10:52 Teppo Niemi  
  Yksiorsinen linja sopisi Taivalkosken radalle. Silloin kyseessä olisi ns. vuorottelupylväs. Taivalkosken radan puhelinlinja koostui vain suoritus- ja sellektorijohdoista (= 2 johtoparia). Normaalipylväät olivat koukkueristimin. Vastaava linja on myös Jokioisten Museorautatiellä Minkiön ja Jokioisten välillä.
kuva 06.02. 08:24 Teppo Niemi  
  Tuohon Siimeksen Karin ja Möntymäen Mikon toteamuksiinn liittyen. Silloin kun Pendolino-junat olivat vasta koeajovaiheessa, niin silloinen Seinäjoen matkaneuvo kysyi minulta mikä on kuurankukka.
kuva 29.01. 11:24 Teppo Niemi  
  Silloin kun suomalaiset operoivat Pietarin Suomen asemaa, ei postinumeroita ollut käytössä.

Mutta oma veikkaukseni liittyy kylläkin Valtion rautateihin, ja vieläpä suomalaisten hoitamaan liikennepaikan junasuoritukseen (kuvassa http://vaunut.org/kuva/3982 löytyypi tuo aseman päiväleimakin), eli Kostamus.
kuva 21.01. 14:28 Teppo Niemi  
  Julian mukaan viimeisellä Kouvolaan tulevalla liikennepaikkavälillä tuo juna oli jäänyt 25 min myöhään ja Kouvolassa lisää 73 min. Syynä kumpaankin Lehtikeli tai muu liukkaus.
kuva 14.01. 08:08 Teppo Niemi  
  Mutta milloin Riipan liikemnnepaikka sai sähkövalon? Millaisia kalusteita ja johtimia silloin käytettiin?

Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että sähköt olisivat tulleet 1940- ja 1950 lukujen taitteessa.
kuva 14.01. 08:06 Teppo Niemi  
  Jälleen kerran täytyy ihmetellä, mihin Kemijäven yöjunaliikenteen lopettamista VR.yhtymä perusteli sillä, ettei Dr16 voida käyttää vaunujen lämmitykseen.
kuva 14.01. 08:02 Teppo Niemi  
  Ollille ja Petrille voisi suositella tutustumista Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosten 1960-luvun painoksiin....

Ha vaunut olivat puskimineen uusille 12 metrin aluskehyksille tehtyjä, Haa (ja myös Hab ja Hac) hieman yli 14 m vanhoille matkustajavaunujen alustoille.
kuva 28.12.2018 13:07 Teppo Niemi  
  Ja tapaninpäivänä tämä kuljetettiin Minkiölle.
kuva 28.12.2018 13:06 Teppo Niemi  
  Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: http://vaunut.org/kuva/130346
kuva 27.12.2018 11:09 Teppo Niemi  
  Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla.
kuva 19.12.2018 08:22 Teppo Niemi  
  Siipien nouseminen Kajaanissa loppui jo 1970-luvun lopussa, jolloin aseman edessä ollut kampiasetinlaite otettiin käyttöön. Siinä ei ollut enää siipiopastimia, vaan tulo- ja kulkutieopastimina olivat valo-opastimet.

Jotenkin muistelisin, että Kajaanin siipiopastimet olivat yksisiipisiä ja varmuuslukituksesta riippumattomia.
kuva 15.12.2018 13:52 Teppo Niemi  
  Mikä veivi? Jos tarkoitat laatikon sisältöä, niin se oli tyhjä.
Kuvasarja:
Kempeleen junaturma 5.5.1977
 
28.11.2018 14:03 Teppo Niemi  
  Tuo raportti ja myös oikeuden asiakirjat ovat mielenkiintoista luettavaa, etenkin tapahtumista Oulun junasuorittajan toimistossa ja Nokelassa.

Olikohan suorittajalla ja asetinlaitemiehellä eri käsitys ratojen liikennetilanteesta?
kuva 27.11.2018 11:33 Teppo Niemi  
  Tuo alkuperäinen aikataulu on ilmeisestikin peruttu 24.10.2018 0:02, joka on Juliasta löytyvä viimeinen päivitystieto. Tuon ajetun junan aikataulussa Kouvolan tuloaika on n. 25 myöhempi.
kuva 26.11.2018 08:51 Teppo Niemi  
  On. Ja Käskylehdet ovat erittäin hyvä tietolähde, mitä tulee tuohon neuvostoliitossa tahpahtuneiden suomalaisten varioituneiden vaunujen tilalle annettuihin vaunuihin.
Käsittääkseni yksi tuollainen vaunu on edelleenkin olemassa. Vaunu on käsittääkseni liikkunut valtion rataverkolla ainakin 03.08.2014 - 5.8.2014.
kuva 12.11.2018 15:34 Teppo Niemi  
  Ja ilmeisestikin tämän vuoden (2018) joulupukin juniin liittyvä kalustonsiirtojuna on vielä hieman pidempi....
kuva 12.11.2018 12:01 Teppo Niemi  
  Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: http://vaunut.org/kuva/53293
kuva 05.11.2018 11:37 Teppo Niemi  
  Hertmannin Mikolle: Pukinmäki oli tavaraliikenteen kannalta 'perinteisen' linjavaihteen tyyppinen. Eli siellä oli vain yksi pistoraide, jolle vaihde oli vain läntiseltä pääraiteelta. Eli tuskin Pukinmäessä oli omaa Veto-Jussia.

Pitäjänmäen Veto-Jussi taas hoisi Huopalahden ja Leppävaaran vaihtotyöt ainakin 1970-luvulla (Leppävaaran osalta myös 1980-luvulla)
kuva 02.11.2018 07:42 Teppo Niemi  
  Sarviraudoista pystyy päättelemään, että tämän vaunun raideleveys on ollut aikoinaan 1435 mm.
kuva 31.10.2018 07:55 Teppo Niemi  
  Pohtikaapas Nuution tekstiä vasten, jos tuolla tapahtuisi vastaava kuin ICE 511 (ICE3, 403/406 6xx) tulipalo 'muuntajavaunussa 12.10.2018 http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11313.0.html . Videopätkä palavasta junasta löytyypi: https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-​pfalz/koblenz/Autobahn-3-gesperrt-ICE-we​gen-Brandes-bei-Dierdorf-evakuiert,ice-b​rennt-neben-a3-100.html
kuva 11.10.2018 07:38 Teppo Niemi  
  Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään.
kuva 05.10.2018 07:49 Teppo Niemi  
  Kyllä tuo on Tikkurilan vanha asemarakennus.
kuva 02.10.2018 16:08 Teppo Niemi  
  Ja taitaapi kuvassa olla myös Gep....
kuva 01.10.2018 08:36 Teppo Niemi  
  Lisäksi kuvassa on dokumentoitu jotain pian katoavaa ja muuttuvaakin. Ensi keväänä pitäisi kait ottaa kuva vastaavalta paikalta.
kuva 19.09.2018 11:33 Teppo Niemi  
  Taitaa olla: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/​baana-keikauttaa-liikennejarjestelyja-il​mavoimat-perustaa-tukikohdan-valtatielle​-231854/ , https://kiwi1.leiki.com/mtv3/mwidget?&lp​age&rid=mtv-7078366&cid=mtv-7077496&tabi​ndex=0§ion=MTV3_uutiset&wname=MTV3+w​idget&referer=https%3A%2F%2Fwww.mtv.fi%2​Fuutiset%2Fkotimaa%2Fartikkeli%2Fseuraa-​suorana-kello-14-alkaen-hornetit-jylisev​at-ilmavoimien-harjoituksessa%2F7077496&​crv=_ga%3D2.163972150.800045582.15373458​48-1276254127.1502433312
kuva 19.09.2018 09:04 Teppo Niemi  
  https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik​keli/jokioisten-taivas-tayttyi-havittaji​sta-kolmen-paivan-aikana-nousuja-ja-lask​uja-arviolta-400/7078366
kuva 18.09.2018 07:39 Teppo Niemi  
  Ainakin keskellä oleva suurikokoinen laite on Kauklahti - Masala kapulasuojastukseen kuuluva koje, josta sai lupakapulan, jos liikennepaikkaväli oli vapaa.
kuva 13.09.2018 12:58 Teppo Niemi  
  Sitten vaan tutkimaan, mitä Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) arkistoidut paperit sisältävät. Sotakorvausten toimitusluetteloita on julkaistu myös kirjallisuudessa.
kuva 11.09.2018 09:54 Teppo Niemi  
  Joo Hakosiltaa tietenkin, olisi pitänyt tarkastaa..
kuva 11.09.2018 08:02 Teppo Niemi  
  Lahti ei ole, koska Haarajoki, josta Keravan suunnan oikorata lähtee on oma liikennepaikka. Ja jos kriteeriksi otetaan, että jokaisen haaran päässä on oltava liikennepaikka (ei siis linjavaihde tai seisake) ja lisäksi lähtö tapahtuu jaetun liikennepaikan alueelta (siis liikennepaikan raja -merkkien välistä, niin Kouvola täyttyy. Samoin Lahti on aikannaan täyttynyt, onpa se ollut, kun kapearaiteinen Loviisan - Wesijärven rautatie otetaan mukaan, niin jopa kuuden suunnan (Riihimäki, Vesijärvi, Heinola, Kouvola sekä juurikin tuon kapearaiteisen radan myötä Niemi ja Loviisa) risteysasema. Kouvolan kohdalla on lisäksi muistettava, että aikoinaan tuota Kuusankosken rataa pääsi aina Multamäen liikennepaikalle asti. Sama koskee myös Keravaakin.