Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.01. 08:08 Teppo Niemi  
  Mutta milloin Riipan liikemnnepaikka sai sähkövalon? Millaisia kalusteita ja johtimia silloin käytettiin?

Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että sähköt olisivat tulleet 1940- ja 1950 lukujen taitteessa.
kuva 14.01. 08:06 Teppo Niemi  
  Jälleen kerran täytyy ihmetellä, mihin Kemijäven yöjunaliikenteen lopettamista VR.yhtymä perusteli sillä, ettei Dr16 voida käyttää vaunujen lämmitykseen.
kuva 14.01. 08:02 Teppo Niemi  
  Ollille ja Petrille voisi suositella tutustumista Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosten 1960-luvun painoksiin....

Ha vaunut olivat puskimineen uusille 12 metrin aluskehyksille tehtyjä, Haa (ja myös Hab ja Hac) hieman yli 14 m vanhoille matkustajavaunujen alustoille.
kuva 28.12.2018 13:07 Teppo Niemi  
  Ja tapaninpäivänä tämä kuljetettiin Minkiölle.
kuva 28.12.2018 13:06 Teppo Niemi  
  Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: http://vaunut.org/kuva/130346
kuva 27.12.2018 11:09 Teppo Niemi  
  Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla.
kuva 19.12.2018 08:22 Teppo Niemi  
  Siipien nouseminen Kajaanissa loppui jo 1970-luvun lopussa, jolloin aseman edessä ollut kampiasetinlaite otettiin käyttöön. Siinä ei ollut enää siipiopastimia, vaan tulo- ja kulkutieopastimina olivat valo-opastimet.

Jotenkin muistelisin, että Kajaanin siipiopastimet olivat yksisiipisiä ja varmuuslukituksesta riippumattomia.
kuva 15.12.2018 13:52 Teppo Niemi  
  Mikä veivi? Jos tarkoitat laatikon sisältöä, niin se oli tyhjä.
Kuvasarja:
Kempeleen junaturma 5.5.1977
 
28.11.2018 14:03 Teppo Niemi  
  Tuo raportti ja myös oikeuden asiakirjat ovat mielenkiintoista luettavaa, etenkin tapahtumista Oulun junasuorittajan toimistossa ja Nokelassa.

Olikohan suorittajalla ja asetinlaitemiehellä eri käsitys ratojen liikennetilanteesta?
kuva 27.11.2018 11:33 Teppo Niemi  
  Tuo alkuperäinen aikataulu on ilmeisestikin peruttu 24.10.2018 0:02, joka on Juliasta löytyvä viimeinen päivitystieto. Tuon ajetun junan aikataulussa Kouvolan tuloaika on n. 25 myöhempi.
kuva 26.11.2018 08:51 Teppo Niemi  
  On. Ja Käskylehdet ovat erittäin hyvä tietolähde, mitä tulee tuohon neuvostoliitossa tahpahtuneiden suomalaisten varioituneiden vaunujen tilalle annettuihin vaunuihin.
Käsittääkseni yksi tuollainen vaunu on edelleenkin olemassa. Vaunu on käsittääkseni liikkunut valtion rataverkolla ainakin 03.08.2014 - 5.8.2014.
kuva 12.11.2018 15:34 Teppo Niemi  
  Ja ilmeisestikin tämän vuoden (2018) joulupukin juniin liittyvä kalustonsiirtojuna on vielä hieman pidempi....
kuva 12.11.2018 12:01 Teppo Niemi  
  Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: http://vaunut.org/kuva/53293
kuva 05.11.2018 11:37 Teppo Niemi  
  Hertmannin Mikolle: Pukinmäki oli tavaraliikenteen kannalta 'perinteisen' linjavaihteen tyyppinen. Eli siellä oli vain yksi pistoraide, jolle vaihde oli vain läntiseltä pääraiteelta. Eli tuskin Pukinmäessä oli omaa Veto-Jussia.

Pitäjänmäen Veto-Jussi taas hoisi Huopalahden ja Leppävaaran vaihtotyöt ainakin 1970-luvulla (Leppävaaran osalta myös 1980-luvulla)
kuva 02.11.2018 07:42 Teppo Niemi  
  Sarviraudoista pystyy päättelemään, että tämän vaunun raideleveys on ollut aikoinaan 1435 mm.
kuva 31.10.2018 07:55 Teppo Niemi  
  Pohtikaapas Nuution tekstiä vasten, jos tuolla tapahtuisi vastaava kuin ICE 511 (ICE3, 403/406 6xx) tulipalo 'muuntajavaunussa 12.10.2018 http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11313.0.html . Videopätkä palavasta junasta löytyypi: https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-​pfalz/koblenz/Autobahn-3-gesperrt-ICE-we​gen-Brandes-bei-Dierdorf-evakuiert,ice-b​rennt-neben-a3-100.html
kuva 11.10.2018 07:38 Teppo Niemi  
  Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään.
kuva 05.10.2018 07:49 Teppo Niemi  
  Kyllä tuo on Tikkurilan vanha asemarakennus.
kuva 02.10.2018 16:08 Teppo Niemi  
  Ja taitaapi kuvassa olla myös Gep....
kuva 01.10.2018 08:36 Teppo Niemi  
  Lisäksi kuvassa on dokumentoitu jotain pian katoavaa ja muuttuvaakin. Ensi keväänä pitäisi kait ottaa kuva vastaavalta paikalta.
kuva 19.09.2018 11:33 Teppo Niemi  
  Taitaa olla: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/​baana-keikauttaa-liikennejarjestelyja-il​mavoimat-perustaa-tukikohdan-valtatielle​-231854/ , https://kiwi1.leiki.com/mtv3/mwidget?&lp​age&rid=mtv-7078366&cid=mtv-7077496&tabi​ndex=0§ion=MTV3_uutiset&wname=MTV3+w​idget&referer=https%3A%2F%2Fwww.mtv.fi%2​Fuutiset%2Fkotimaa%2Fartikkeli%2Fseuraa-​suorana-kello-14-alkaen-hornetit-jylisev​at-ilmavoimien-harjoituksessa%2F7077496&​crv=_ga%3D2.163972150.800045582.15373458​48-1276254127.1502433312
kuva 19.09.2018 09:04 Teppo Niemi  
  https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik​keli/jokioisten-taivas-tayttyi-havittaji​sta-kolmen-paivan-aikana-nousuja-ja-lask​uja-arviolta-400/7078366
kuva 18.09.2018 07:39 Teppo Niemi  
  Ainakin keskellä oleva suurikokoinen laite on Kauklahti - Masala kapulasuojastukseen kuuluva koje, josta sai lupakapulan, jos liikennepaikkaväli oli vapaa.
kuva 13.09.2018 12:58 Teppo Niemi  
  Sitten vaan tutkimaan, mitä Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) arkistoidut paperit sisältävät. Sotakorvausten toimitusluetteloita on julkaistu myös kirjallisuudessa.
kuva 11.09.2018 09:54 Teppo Niemi  
  Joo Hakosiltaa tietenkin, olisi pitänyt tarkastaa..
kuva 11.09.2018 08:02 Teppo Niemi  
  Lahti ei ole, koska Haarajoki, josta Keravan suunnan oikorata lähtee on oma liikennepaikka. Ja jos kriteeriksi otetaan, että jokaisen haaran päässä on oltava liikennepaikka (ei siis linjavaihde tai seisake) ja lisäksi lähtö tapahtuu jaetun liikennepaikan alueelta (siis liikennepaikan raja -merkkien välistä, niin Kouvola täyttyy. Samoin Lahti on aikannaan täyttynyt, onpa se ollut, kun kapearaiteinen Loviisan - Wesijärven rautatie otetaan mukaan, niin jopa kuuden suunnan (Riihimäki, Vesijärvi, Heinola, Kouvola sekä juurikin tuon kapearaiteisen radan myötä Niemi ja Loviisa) risteysasema. Kouvolan kohdalla on lisäksi muistettava, että aikoinaan tuota Kuusankosken rataa pääsi aina Multamäen liikennepaikalle asti. Sama koskee myös Keravaakin.
kuva 07.09.2018 07:45 Teppo Niemi  
  Jäljillä olet. Se on tosiaankin Lavassaaresta lainassa, mutta laina lienee pitkäaikainen, johtuen mm Lavassaaren rataverkon kunnosta ja veturin painosta. Tällaista informaatiota oli syysretkellä saatavissa.
kuva 06.09.2018 09:13 Teppo Niemi  
  Teoriassa myös kolmikiskoraide olisi mahdollinen, mutta itse kääntyisin kuitenkin pitkän vaihteen kannalle.
kuva 06.09.2018 07:41 Teppo Niemi  
  Mutta se, että nimikilvessä ei ole venäläisillä aakkosilla kirjoitettua muotoa, viittaa taas siihen, että kuva on Suomen itsenäisyyden ajalta. Eipä jää montaa vuotta tähän väliin....
kuva 06.09.2018 07:39 Teppo Niemi  
  Katettujen vaunujen tekstiasettelu viittaa siihen, että kuva on otettu ennen 1940-luvun puoltaväliä.
kuva 04.09.2018 11:21 Teppo Niemi  
  Radan sivuilta löytyy vaunusta seuraavat tiedot:
Tank wagon No. 02933
Demihova Machine Building Factory, USSR (Russia) / 1964
kuva 04.09.2018 08:09 Teppo Niemi  
  Kaivelin tietoja matkan kirjahankinnoistani. Altbergs - Biedrins: The Vidzeme Railway kertoo veturin valmistajaksi LKM Germany, painoksi 25,6 tn, suurimmaksi nopeudeksi 35 km/h ja kokonaispituudeksi 12 m. Valmistusvuotta en muistanut kirjoittaa lunttiin, mutta se on 1940 - ja 1950 lukujen taitteesta.

Radan sivuilta löytyi oheinen tieto valmistumisajankohdasta: Lokomotiv Plant Karl Marx, Germany / 1951

Tavaraliikennettä on leveäraideverkolla jonkin verran etelän suuntaan.
kuva 04.09.2018 08:00 Teppo Niemi  
  Alavus saa äänen täältäkin.
kuva 03.09.2018 10:14 Teppo Niemi  
  Sama raideristeys toisesta suunnasta: http://vaunut.org/kuva/128286
kuva 03.09.2018 10:13 Teppo Niemi  
  Sama raideristeys vastakkaisesta suunnasta: http://vaunut.org/kuva/8844
kuva 03.09.2018 10:10 Teppo Niemi  
  Nykyisinhän Gulbeneen ei kulje enää säännöllistä leveäraiteista henkilöliikennettä.
kuva 03.09.2018 10:06 Teppo Niemi  
  ... ja puukiskorataa vajaan.
kuva 27.08.2018 10:00 Teppo Niemi  
  Kyllä tuo alkuperäinen suojaväli suojastusopastimin oli lyhyt. Näiden lähtöopastimien jälkeinen suojastusopastin 9 oli Mäkkylän seisakelaiturin länsipäässä (Pitäjänmäen viimeiset vaihteet taas olivat itäpäässä). Tuo, samoin kuin Leppävaaran suunnasta oleva suojastuksen alkuopastin 10 korvattiin lähtöopastimien mastoihin asennetuilla esiopastimilla 1970 / 1980 lukujen vaihteessa.
kuva 17.08.2018 09:00 Teppo Niemi  
  Onkohan tuo asia ihan niin kuin Veijo kirjoittaa. Tuo Veijon kirjoittama kohta taitaa olla pari sataa metriä idenpänä.....
kuva 17.08.2018 08:54 Teppo Niemi  
  Itse tarjoaisin Leppävaaraa. L.M Eiksonin asetinlaitetaulu vain on jo lähtenyt uuden alueasetinlaitteen seurauksena. Ruusutorpan puolenvaihtopaikka on korvannut Leppävaaran liikenteenhoideollisessa mielessä
kuva 09.08.2018 15:35 Teppo Niemi  
  Aivan, muuta eivät matkustajapalvelun, vaan ainoastaan junakohtausten takia. Niiden pysähdykset eivät siis palvele Inkoosta / Inkooseen matkustavia
kuva 07.08.2018 07:48 Teppo Niemi  
  Ja kaiketi juna on menossa Pasilan alaratapihan kautta.
kuva 06.08.2018 14:15 Teppo Niemi  
  Väittäisin kyllä, että Markku Karin linkkaama ilmakuva olisi vuodelta 1969. Sitä tukee se että raide 2 on poistunut ja korvattu uudella rauteella 4u sekä raide 3 raiteella 5u. Näille raiteille kulku on siis ratapihan itälaidasta iuusien vaihdekujien kautta. Samoin kun katsoo kuvaa http://vaunut.org/kuva/127582, niin tuo ilmakuva on uudempi kuin tuo vaunut.orgin kuva 127582. Nyt pitäisi kaivaa Rautatieuutiset lehden vuosien 1968 - 1970 vuosikerrat esiin ja verrata niitä uutiskuvia näihin kuviin.
kuva 06.08.2018 13:01 Teppo Niemi  
  Edelleenkin kyseenalaistan tämän kuvan ottoajankohdan. Oma veikkaukseni olisi pari vuotta myöhemmin (Vrt Linnunlaulun kuvista käyty keskustelu). Sähköistyksestä päätellen ajankohta olisi 1969!
kuva 04.08.2018 18:35 Teppo Niemi  
  Sopii myös muistaa, että ensimmäisessä vaiheessa sähköistettyjä linjaraiteita oli vain 2 kpl, ja lisäksi Helsingin asemalla sähköistettyjä raiteita olivat vain Kaisaniemen puiston puoleiset raiteet 1u - 3u. Raiteet 2 - 9 olivat sähköistämättömiä. Käskylehdet vuodelta 1968 ja 1969 kertovat osaltaan milloin ajojohtimiin kytkettiin jännite. Myös koekäytössä olleet Viikkovaroitukset olisivat erittäin hyviä tietolähteitä. Samoin eri henkilöiden ottamat kuvat Liinnunlaulun muutosesta unohtamatta tietenkään painetuja lähteitä, kuten esim. Rautatieuutiset -lehtiä.
kuva 03.08.2018 21:08 Teppo Niemi  
  Jos kuva http://vaunut.org/kuva/127582 on otettu vuonna 1968, niin tämä kuva ei voi olla otettu vuomma 1966! Kuva lienee Helsinki - Tikkurila lolmannen raiteen rakentamisen ajalta. Itse tarjoaisin vuodedeksi joko 1969 tai 1970.
kuva 17.07.2018 14:29 Teppo Niemi  
  Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina?
Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin:
A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h:
a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus)
kuva 13.07.2018 07:59 Teppo Niemi  
  Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta.
Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta....
kuva 12.07.2018 10:37 Teppo Niemi  
  Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kart​at/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/3614​09_1970_ei_rajoja.jpg
kuva 11.07.2018 10:13 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa http://vaunut.org/kuva/20728.
kuva 04.07.2018 10:19 Teppo Niemi  
  Livin avoimen datan mukaan kapasiteettivaraukset on peruttu viimeksi ti 3.7.2018 21:42 - 21:43.