Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.02. 12:04 Teppo Niemi  
  Kyllähän niitä on ollut ja ainakin Kaipiainen on tälläinen vielä tänäänkin....

Ja vastaavia on ollut esim. Perkjärvi, Uusikirkko, Rajajoki, Nurmi, Toijala, Rautu. Tyrisevä voitaisiin lukea myös näihin, kuten myös Leppäkoski, Pietarsaari, Storå.
kuva 21.02. 10:33 Teppo Niemi  
  Siihen aikaan henkilöautokanta oli kovin pieni. Pitää muistaa myös, ettei Parkanon rataakaan silloin ollut, jotenka myös jatkoyhteyksiä Vilppulaan / Vilppulasta löytyi aivan eri tavalla kuin nykyisin. Taisipa makuuvaunukin kulkea noilla 'yövuoroilla'.
kuva 20.02. 14:29 Teppo Niemi  
  Olikohan Suolahdessa peräti kampiasetinlaite lähes loppuun saakka. Äänekoskella taisi olla varmistuslukko-opastinturvalaitos.
kuva 20.02. 12:57 Teppo Niemi  
  Se ei kerro seisaketta, sillä se on Sulje siipi pistemäinen este -niminen merkki, joka osoittaa kohdan, jota ei saa ohittaa.
auran siipi auki.
Seisakkeiden laiturit pitäisi Rato 17 / Liikenneviraston ohjeita 19/2016
Radan merkkien ja merkintöjen selitykset mukaan yleessä seisakelaiturit tulisi merkitä Sulje siipi-merkillä. Ainoastaan erittäin lyhyet laiturit voisi merkitä tuolla pistemäisen esteen merkillä.
kuva 14.02. 14:02 Teppo Niemi  
  Kovasti tuo näyttää Haslerin rekisteröivältä nopeusmittarilta.
kuva 05.02. 11:54 Teppo Niemi  
  Sama vaunu Aitonevalla: http://vaunut.org/kuva/66512
kuva 05.02. 11:51 Teppo Niemi  
  Vaunu on tullut museojunakäyttöön kesällä 2019
kuva 05.02. 11:49 Teppo Niemi  
  Vaunuhan on nykyisin Jokioisten museorautatiellä numerolla JMR18. Vaunu oli ensimmäisen kerran käytössä museojunissa Jokioisten ja Humppilan välillä kesällä 2019.
kuva 05.02. 11:33 Teppo Niemi  
  "junat eivät koskaan enää palaa, junat joissa luki Leningrad"
kuva 20.01. 15:57 Teppo Niemi  
  Ja myös kontteja (ainakin Hangon satamassa) sekä myös siltoja (esom Leppälahden kääntösillan korvaus uudella kiinteällä sillalla)
kuva 13.01. 13:21 Teppo Niemi  
  Näkyy kuvassa Eht vaunukin kolmantena Dv12 vetämässä junassa.
Makuuvaunujuna olisi P63 Kemijärvelle ja porkkana olisi P93 Pieksämäelle tai Jyväskylään. Teräsvaunujen helmattomuus ajottaa kuvan noin vuodesta 1978 eteenpäin. Porkkana taas rajaa sen että 1986 olisi viimeinen mahdollinen vuosi kuvalle.
Aapo tunnistaa makuuvaunut ihan oikein CEMT vaunuiksi.
kuva 03.01. 12:00 Teppo Niemi  
  Koskas Simolan junasuoritus loppui ja kohtaukset siirtyivät Raippoon. Raippohan oli Luumäki - (Törölä -) Lappeenranta radan valmistumisen jälkeen jonkin aikaa miehittämättömänä ja vailla tulo-opastimiakin.

Aiankin kesällä 1993 olivat Simolan lähtöopastimet käytössä http://vaunut.org/kuva/88273
kuva 28.12.2019 13:17 Teppo Niemi  
  Mutta mitä sanookaan Liikkuvan kaluston ulottuma LKU? Entä mistä tuo 3,48 m on mitattu? Peileistäkö tai vastaavista vaiko onko se korin leveys?
kuva 13.12.2019 17:23 Teppo Niemi  
  Arvaus. Odottamassa Ryhmässä tapahtuvaa romutusta.
kuva 13.12.2019 14:01 Teppo Niemi  
  Eipä ole enää lennätinlinjoja radan varressa helpottamassa tunnistusta. Itse tarjoaisin Viinijärvi - Joensuu väliä...
kuva 03.12.2019 13:53 Teppo Niemi  
  Tuo Pirttilahden kommentti päti vielä tuohon aikaan Vr1 sarjaan, jolloin kiertokangen irroittamisella suurin nopeus nousi. Muilla sarjoilla tuo on mennyt niin kuin Toivosen Jorma ja Lehikoisen Hannu kirjoittikin. Sn on muistaakseni ollut juurikin tuo. Ainakin siinä hinauksessa Vuorten Vuorelta Imatrankoskelle, jossa olimme Lintisen Timon matkassa Iisalmesta Kuopioon. Tuon hinauksen lopuosalta saattaa jopa täältä löytyä Attilan Jorman ottamia kuvia. Resiinalehdessä on julkaistu myös Lintisen Timon juttu tuosta matkasta
kuva 02.12.2019 10:28 Teppo Niemi  
  Tuo vaunuhan on tehty vanhojen "boggievaunujen" alustalle. Olisin toivonut, että tuon vaunun suhteen olisi oltu uskollisia vaunun osastojärjestykselle. Vaikka siinä olisi menetettykin 10 paikkaa. Mutta eihän sitä voi perinnejunalta edellyttää.....
kuva 22.11.2019 09:18 Teppo Niemi  
  Heitetäänpä sitten yksi arvaus. RLR jostakin Kesijärven Launoisten tienoilta....
kuva 19.11.2019 07:54 Teppo Niemi  
  Junan kolme viimeistä vaunua lienevät menossa seuraavan päivän P136:een ja olisivat siis EFi, Eit ja CEi.
kuva 18.11.2019 09:22 Teppo Niemi  
  Tuo keltainen tuli pääopastimiin vasta 1.12.1969 voimaan astuneen JT:n myötä. Siihen asti pääopastimissa oli yksi punainen ja yksi, kaksi tai kolme vihreää valoa. 1.12.1969 tapahtuneessa JT-muutoksessa poistui myös kolmas siipi.
kuva 14.11.2019 08:22 Teppo Niemi  
  Olisikohan se Pieksämäen varikon korjausvaunu.
kuva 07.11.2019 10:24 Teppo Niemi  
  Ja tästä on tulossa malli Rocon, yhteistyössä Hobbytraden kanssa, pitäisi tulla vuoden 2019 lopulla vaunusetti, jonka yhtenä vaununa on tässä värityksessä oleva vaunu
kuva 07.11.2019 10:21 Teppo Niemi  
  Nyt tästä on tulossa Rocon malli alkuvuodesta 2020.
kuva 01.11.2019 07:52 Teppo Niemi  
  Kuvassa näkyy levyopastin. Oliko tuo hoitamassa vaihdonkielto-opastimen virkaa?
kuva 01.11.2019 07:50 Teppo Niemi  
  Koskas Kolhon siipiopastimet esiopastimineen ja kampiasetinlaite otettiin käyttöön?

Jotakin tuttua tästä kuvasta puuttuu.... Eli sitä kautta voisi pyrkiä rajaamaan.
kuva 29.10.2019 11:00 Teppo Niemi  
  Olikohan se Veturitie....
kuva 29.10.2019 08:26 Teppo Niemi  
  Pasilan Rauhanaseman luota se tuotiin Haapamäelle yhdistyksen alkuaikoina.... Itse muistan tuon veturin myös Pasilan vanhan varikon kupeessa, johon se tuotiin kriisivarastosta. Varikolla tehdyn kunnostuksen jälkeen veturi siirrettiin sitten paikalleen http://vaunut.org/kuva/96420
kuva 28.10.2019 10:02 Teppo Niemi  
  Vaikkapa esim. radanpidon tarvikkeiden varastona. Ja tuota mitä siellä säilytettiin, pitäisi kysyä kyseisen alueella 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa työskennelleiltä rataesimiehiltä.
kuva 25.10.2019 08:43 Teppo Niemi  
  Ei tuo näytä DDR:n eli DR:n lätältä. Kyllä tuon kyljessä on ollut ennen vuotta 1994 pyöreäkulmainenen DB-logo. Mielestäni Lahden Joni on täysin oikeassa.
kuva 24.10.2019 07:51 Teppo Niemi  
  Vok -letka??? En näe yhtään korkealaitaista neuvostoliittolaista avovaunua nosturin alla. Siellä näkyy kyllä pari suomalaista Hka vaunua ja noukko venäläisiä matalalaitaisia Vo vaunuja, joista yhden metallilaitaisen vaunun laidat on käännetty alas.
kuva 24.10.2019 07:48 Teppo Niemi  
  Ei ole Humppila. Humppilassa oli 1970-luvulta eteenpäin varmistuslukko- opastinturvalaitos valo-opastimin. Ja Dr13 veturit tulivat Turun radalla käytännössä vasta 1980-luvun loppupuolella. Lennätinlinjat kertovat, että juna on tulossa Turun suunnasta. Miten olisi Kyrö?
kuva 21.10.2019 08:28 Teppo Niemi  
  Muistelisi, Ilkan kysymykseen liittye, että kaikki opastinjohdon vasemmalla puolella olevat raiteet päättyivät tosiaankin raidepuskimiin.
kuva 17.10.2019 09:03 Teppo Niemi  
  Jos oikein muistelisin, niin tuo oli 1970-luvulla rataosaston käytössä. Ja tuon lähellä sijaitsi Raitoon ensimmäinen ?? laiturirakennus. Se joka oli vuoteen 2018 Humppilan museorautatien asemana
kuva 15.10.2019 07:42 Teppo Niemi  
  Eihän Suomen Rautatiemuseo pitänyt noin 10 vuotta sitten säilyttämisen arvoisena Hac vaunua. Miksi siis tämä pitäisi säilyttää....
kuva 14.10.2019 07:40 Teppo Niemi  
  Veikkaisin, että Hdk.
kuva 10.10.2019 13:36 Teppo Niemi  
  Ne ovat ikkunoita, joissa on vain avattava yläosa. Ne korvasivat matkustajavaunuissa perinteiset alaslaskettavat ikkunat
kuva 09.10.2019 12:07 Teppo Niemi  
  Vuonna 2010 olin Saksan rautateiden 175-vuotisjuhliin liittyvässä tapahtumassa Trierin ympäristössä. Matkaseuranani oli silloinen ministeriön virkamies. Hän ihmetteli, miten Trierissä tullaan toimeen kolmella läpiajettavalla laituriraiteella ja kolmellä päätepuskuriin päättyvällä, vaikka asema onkin käytännössä viiden henkilöliikenneradan risteysasema, jossa kahteen suuntaan kulkee sekä nopea että hitaampi henkilöjuna. Kaikki junat ovat samoihin aikoihin asemalla. Salaisuus on juurikin sovitetuissa raideristeyksissä.

Ja viime vuonna pääsin toteamaan, että myös museojunillekin on tilaa ruuhka-aikaan.....
kuva 08.10.2019 10:22 Teppo Niemi  
  Tämähän on peräti kahden yksikön juna. Ja portaat laiturille on sillalta juurikin laiturin vastakkaisen pään suuntaan, eli kyllä matkustajat pyrkivät välttämään laiturin tätä päätä. Lyhyempien junien pysähtymispaikka on lähempänä portaita. Ja taaempana, lähempänä portaita näkyy myös muita matkustajia...
kuva 20.09.2019 19:42 Teppo Niemi  
  Sievissä oli tuolloin mekaaninen kampiasetinlaite siipiopastimet ja miä todennäköisemmin myös kaasuvaloesiopastin.

Mikäli siipiopastimella oli esiopastin voi se olla joko levyesiopastin tai valoesiopastin. Valoesiopastimina taas joko sähkö- tai kaasuvaloesiopastin.
kuva 18.09.2019 16:26 Teppo Niemi  
  Mutta onhan noita T-opastimia ollut ennen JT-aikaakin. Valtionrautatiet 1912 - 1937 on kuva Sorvalista, ihan kuten Sallisen Petri kirjoittaa oamassa kommentissaan.
kuva 03.09.2019 08:06 Teppo Niemi  
  Hankopaanan siis alun perin yksityisen Hyvinkää - Hanko rautatien asema.
kuva 26.08.2019 15:11 Teppo Niemi  
  Ei ollut. Tieto kuvassa http://vaunut.org/kuva/134698 ollen junan tyhjentämisestä oli HKL:n twitter-sivulla kun lähdin kävelylenkille. Rautatientorin metroaseman kompassitason infonäytössä oli tieto siitä, että metrot eivät kulje Helsingin Yliopiston ja Ruoholahden välillä. Ja paluumatkan päätin tehdä Kampin laiturialueen kautta, kun kerran rullaportaat toimivat. Kuulutuksia olin kuullut kuvan ottoon mennessä Kampin metroasemalla jo muutaman kerran. Eikä ketään HSL:n henkilöä näkynyt opastamassa. Seurasin tilannetta vielä parin kuulutusvälin ajan, ennen kuin jatkoin matkaani. Enkä ollut viimeinen, koko ajan rullaportaat toivat porukkaa laitureille molemmista suunnista.
kuva 20.08.2019 08:20 Teppo Niemi  
  Rro on ollut Rautatienrakennusosaston tunnus. Rto on vastaavasti Rataosaston tunnus, Lko olisi Liikenneosasto, Ko Koneosasto, Vo Varasto-osasto jne....
kuva 19.08.2019 09:06 Teppo Niemi  
  Tuo vaunu on valmistunut 1939. Samana vuonna valmistuneista sisarvaunuista, joissa käsijarru on ulkopuolella, on tehty muutostyönä EFi vaunuja 22394 ... 22400. Määtältä saamieni vaunulistojen mukaan vuonna 1938 valmistuneessa Ei vaunussa 22181, josta on vuonna 1953 tehty EFi vaunu 22397, on ollut myös päätyikkunat.

Määtän listoissa on lisäksi toinenkin päätyikkunainen. kummastusta aiheuttava Ei vaunu vuodelta 1941.... Lieneekö tuo suurinumeroisin?
kuva 19.08.2019 08:44 Teppo Niemi  
  Ja todennäköisesti 5011 on hallissa juurikin tällä samalla raiteella isommassa remontissa. Tai sitten se on käymässä pyöräsorvissa Pasilan konepajalla. Pätkiminen pli tarpeen, koska raiteet olivat mitoitettu kahdelle Sm1/2-junayksiölle. Myöskin pyöräsorvikeikalla pätkimätön juna olisi aiheuttanut kobeppajan muulle toiminnalle haittaa.
kuva 16.08.2019 08:19 Teppo Niemi  
  Nytpä sitten tutkimaan liikenneosaston kiertokirjeitä ja Käskylehtiä, jos niistä jotain löytyisi. Mutta samalla on otettava huomioon, mitä Ylihärmän radan liikennepaikoista on kirjoitettu Rolf Alamerien rataa koskevassa jutussa, joka on julkaistu Resiinalehden numerossa 2/1988. Samoin olisi tukittava sen Liikennejakson / Liikennepiirin tiedotteet, jonka alueeseen tuo kuului. Ehkä sitten saamme vastauksen tuohon Esan esittämään kysymykseen. Mutta tuo lyhenne (eli aikaisemmin lennätinhuuto) rajannee nuo Liikennejakson / Liikennepiirin tiedotteet pois laskuista. Ja ainakaan tuota Karinperää ei löydy Väylä-viraston julkaisusta 25/2019 Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2019. Ei edes varatuista nimistä. Nyt odotan kyllä Juliukselta jotain faktatietoja asiaan liittyen.
kuva 10.08.2019 18:49 Teppo Niemi  
  Tammikuu 2018: http://vaunut.org/kuva/125151
kuva 06.08.2019 17:14 Teppo Niemi  
  Asiaa on käsitelty kuvien http://vaunut.org/kuva/133617 ja http://vaunut.org/kuva/78468 kommenteissa.
kuva 29.07.2019 19:44 Teppo Niemi  
  Mutta lättien korvaajissa, esim. Hangon radalla ja myös muussa vielä kulkevissa paikallisjunissa oli EFi vaunuille käyttöä... Helsingin - Riihomäen lähiliikenteestä EFi-vaunut poistuivat kyllä keväällä 1987. Seuraava kevät lisäsi puukoristen vaunujen käyttöä hetkellisesti....
kuva 23.07.2019 08:15 Teppo Niemi  
  Juurikin ne estävät. Raideleveyksien ero on liian pieni kolmannelle kiskolle.
kuva 19.07.2019 12:37 Teppo Niemi  
  Kyllä se on alkuperäistä Karjalan rataa: Viipuri - Antrea - Hiitola - Elisenvaara - Matkaselkä - Joensuu - Kontiomäki.