Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.02. 07:22 Juhana Nordlund  
  Jatkan vielä aiempien kommenttieni suhteen. En itse Jazz-seisaketta (mitä sillä sitten viime kädessä tarkoitetaankaan) ole nähnyt toiminnassa. CEmt-vaunu-pohjainen palvelu varmaan edustaa sitä aikakautta, jolloin Jazz-seisakekin on muodollisesti ollut olemassa - jossain. Mutta onko se ollut lainkaan Pri - Mn -radalla vai nimenomaan esimerkiksi veturitallien / vanhan aseman välisellä raiteistolla? Sijaintilukema 323+679 voisi kenties vastata myös viimeksi mainittua kohtaa, vai voiko?

Mielestäni luin jostain (1990-luvun?) Resiina-lehdestä aikanaan tästä CEmt-kalustolla hoidetusta Jazz-junapalvelusta. Ehtiikö tai viitsiikö joku kaivaa vanhoja lehtiä esille, ja varmistaa mitä Resiinassa tästä aiheesta on joskus kerrottu?

Mikähän lyhtypylväs sitten mahtaa näkyä Jimin linkittämässä Googlen katukuvanäkymässä? Voiko se olla perua kevään 1975 lättähattukokeilusta, jossain tuolla oli silloin seisake Länsipuisto.
kuva 18.02. 07:54 Juhana Nordlund  
  Tätä paikkaa ajatellen muuta historiaa: Tästä taakse päin oli siis Porin vanha asema ja sen liepeillä vielä keväällä 1975 väliaikainen seisake Länsipuisto koeliikennettä (Pri - Mn) varten. Vanha asema itsessään oli jäänyt pois käytöstä jo 1937, jolloin uusi (ja samalla nykyinen) asema otettiin käyttöön. Kuvan näkymän alueella vähän kauempana oli Karjarannan ratapiha ja sen yhteydessä aikanaan myös matkustajajunien pysähdyspaikka. Porin ja Mäntyluodon välinen henkilöliikenne siirtyi kumipyörille jo 1950-luvun alkuvuosina.

Karjarannan luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen 40 vuoden kuluessa.
kuva 18.02. 06:35 Juhana Nordlund  
  Itse vietin useita kesälomia Porissa eri vuosien heinäkuussa, etenkin 1980-luvun puoleen väliin saakka. Tuona ajankohtana seisake ei vielä ollut käytössä. Arvelen seisakkeen olleen aktiivisena esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin Pori-käyntini eivät tainneet kertaakaan osua kovinkaan lähelle jazz-festivaaleja. Nykyisenlainen Karjarannan kerrostaloalue lienee noussut noille kulmien vasta tuon seisakkeen aktiivisimman ajan jälkeen. Kerrostaloalue on nyttemmin laajentunut joenvartta pitkin kohti Tikkulaa. Uusimmalla alueella järjestettiin asuntomessut jokunen vuosi sitten. Se alue tosin ei liity tämän kuvan näkymään eikä Jazz-seisakkeeseenkaan.

Kuvan kohdasta ei tosiaan ole matka eikä mikään Kirjurinluodon sillalle, josta on pääsy luodolle ja itse tapahtumapaikalle.
kuva 17.02. 06:12 Juhana Nordlund  
  Petri on oikeassa, lähiliikennevaunuja näki toisinaan muuallakin kuin Helsingin lähiliikenteessä. Esimerkkikuva tässä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Dv12_2757_Ei_2265​9.jpg . Tuossa elettiin talvea eli osassa tuon tyylisistä vaunuista on täytynyt olla myös yksikkölämmitys kaminoineen. Aikaisemmin 1980-luvulla näin Porissa joko tavallisena viikonloppuna tai Jazz-viikonloppuna pikajunan lisävaunuina muutaman vastaavan vaunun ryhmästä 22294 - 22337. Kesällä lämmitystä ei tarvittu.

Vaunuja 22601 - 22641 en ole niiden aktiivikautena nähnyt lainkaan muualla kuin Pääradan ruuhkajunissa (reitit Hki - Ri ja Hki - Ke).
kuva 16.02. 11:08 Juhana Nordlund  
  Mahtaako kuvan juna edes olla kuvatekstissä viitattu Porvoon juna?

Mutta kyllähän Kilpilahteen (ruots. Sköldvik), joka nykyään on Porvoon kunnan alueella, pääsee sähkövedollakin.
kuva 16.02. 10:21 Juhana Nordlund  
  Tällaista rautatie- ja väyläarkeologiaa arvostan kovasti. Kiitän Jimiä vaivannäöstä.

Kukapa viitsisi lähteä esimerkiksi rataosuudelle Lielahti - Kokemäki kuvaamaan vanhoja linjauksia vastaavalla tavoin? Joiltakin rataosilta täällä on kyllä tälläkin hetkellä mukavasti aineistoa muuttuneilta linjauksilta, kiitos aktiivisten kuvaajien ja kuvien esille laittajien.
kuva 15.02. 18:51 Juhana Nordlund  
  Tällaisia istuimia oli tiettynä aikakautena tuplaovisissa puukorisissa telivaunuissa, esim. vaunuissa 22293 - 22337 (sarja ei yhtenäinen numero numerolta), 22601 - 22641 (johonkin yksilöön taisi jäädä puupenkit) ja 22651 - 22660. Vaunujen käyttö tällaisessa varustuksessa oli Helsingin lähiliikenne.
kuva 10.02. 12:06 Juhana Nordlund  
  Laitetaan toinenkin linkki: http://vaunut.org/kuva/53746 . Sen kautta löytyy vastaus aiempaan esittämääni kysymykseen käyttövoimasta.
kuva 10.02. 12:00 Juhana Nordlund  
  Laituritraktoreista (kutsuttu myös laituriautoiksi) on ollut kuvia ja juttua jonkin verran tällä sivustolla. Tässä yksi esimerkki: http://vaunut.org/kuva/18150

Onko näiden jommankumman tai molempien kuvien ajoneuvot mallia VB-10? Käytettiinkö polttoaineena nestekaasua vai jotain perinteisempää polttonestettä?
kuva 10.02. 10:54 Juhana Nordlund  
  Vilppulan onnettomuuden jälkiä on muutamassa tämän gallerian kuvassa, kuten http://vaunut.org/kuvasivu/20347 . Tuosta ei yksilön numero kovin hyvin erotu, se voi olla kyllä 2636:kin?
kuva 08.02. 16:53 Juhana Nordlund  
  Noissa pienissä "tötsissä" lukee KOFF kävele koffilliselle. Samoja tötsiä näkyy muissakin vuonna 1970 otetuissa Aleksi-kuvissa. 1970 tuolla kokeiltiin kävelykatua, ainakin jollain osuudella. Raitiovaunut kulkivat, kuten ne kulkevat nykyäänkin. Eri aikoina Aleksanterinkadulla on voinut ajaa myös vapaasti yksityisautoilla (nykyään on taas rajoituksia). Nykyään tuon paikan ratikkakiskot sijaitsevat vähän eri kohdassa.

EDIT: Kirjoitusvirhe korjattu.
kuva 04.02. 15:20 Juhana Nordlund  
  Oikealla Lahdenväylän vieressä näkyvä halli on huoltohalli ja iso rakennus on tosiaan säilytyshalli, jonka yhteydessä on myös henkilökunnan tiloja.
kuva 28.01. 06:36 Juhana Nordlund  
  Ks. myös kuvat http://vaunut.org/kuva/92814 , http://vaunut.org/kuva/120295 ja esim. http://vaunut.org/kuva/59006 .
kuva 25.01. 11:21 Juhana Nordlund  
  Mukavaa nähdä nk. peltipaikku aktiivisena arjessa.
kuva 25.01. 11:19 Juhana Nordlund  
  Moni saattaisi päätellä, että Sm2:sia ei ehkä ole ainakaan liikaa PK-seudulla, kun Tampereen vastikään alkanut lähiliikenne sitoo sitä kalustoa muutaman yksikön. Ehkä Eil-junilla varmistetaan, etteivät Sm2:t lopu kesken?
kuva 18.01. 08:16 Juhana Nordlund  
  Huomattavan mukava kuvaerä Antilta, kiitokset siitä. Rantarataa on todellakin parannettu monella tavalla hyvin pitkän ajan kuluessa. Monet 80 - 90 vuotta sitten tehdyt linjausmuutokset eivät kaikki välttämättä ole edes meidän harrastajien tietoisuudessa, paitsi jos on lukenut huolellisesti aiheesta kirjoitetut kirjat ja muut julkaisut.

Nämä kuvat eivät tule itsestään. Kuvaajan pitää nähdä aika lailla vaivaa etsiessään tietoa vanhoista linjauksista ja siitä, mikä on kyseisten kohteiden luoksepäästävyys nykyisin. Ja sitten pitää lähteä matkaan ja omistaa aikaa tälle projektille. Hatunnoston arvoinen suoritus Antilta jälleen kerran.

Kuvassa näkyy siis 1930-luvulla rakennettua ratalinjaa ja vähintään yksi polttomoottorikäyttöinen, kumipyörin varustettu vaunu?
kuva 14.01. 09:32 Juhana Nordlund  
  Jos jotakuta mietityttää kuvateksti, niin suosittelen vilkaisemaan vaikkapa kuvaa 23078 teksteineen... :)
kuva 14.01. 06:39 Juhana Nordlund  
  Eli yhteenvetona ylempänä esiintulleista: Kesä 1978, pikajuna P 124 Tku - Hki, klo 18:25?

Huopalahden suunnan junille Hki-aikalukemiksi tuli 1970-luvun aivan lopulla 2:een ja 7:ään päättyviä aikoja nollien ja vitosten asemesta. Talvikaudella 1979 - 80 Rantaradan pikajunilla oli sekaisin kumpiakin: 7.32, 9.10, 9.52, 11.35, 12.40, 13.05, 14.55, 16.02, 18.02, 18.27, 20.22. 21.10, ja sitten se laivajuna puolilta öin. Sitä en oppinut ulkoa, koska en niin myöhään viitsinyt käydä bongaamassa junia (ehkä se oli 23.32 jossain vaiheessa?). 1980-luvun päästyä kunnolla käyntiin 0:aan ja 5:een päättyneet lähtö- ja tuloajat poistuivat näiltä junilta Helsingin aseman osalta kokonaan.
kuva 13.01. 19:38 Juhana Nordlund  
  Talvella 1979 - 80 Turusta ajettiin Helsinkiin klo 17.20 - 20.22 pikajuna P 126. Se oli minun havaintojeni mukaan maanantaista torstaihin Dm8 - 9. Perjantaina ja sunnuntaina se oli Dv12-vetoinen. Lauantaina se ei tainnut kulkea? Sunnuntaina siinä oli tupla-Deeveri ja lisävaunuja. Ja sunnuntaina sillä saattoi olla tarvittaessa pysähdykset myös Koski- ja Kuovila-nimisillä seisakkeilla. Kolme tuntia ja kaksi minuuttia Turusta Helsinkiin, nykyään haaveillaan tunnin junasta kun 40 vuotta sitten jouduttiin tyytymään pahimmillaan kolmen tunnin junaan.

Pitkään Helsinkiin saapui iltaporilainen klo 22.00. Jossain vaiheessa se aikaistui saapumaan jo 21.30. Ensin mainittu, myöhemmin kulkenut oli lähtenyt Porista klo 18.00, tämä puoli kymmenen saapunut jo 17.20. 21.30 saapuneen aikana (= aikakaudella jolloin siis P 144 kulki 17.20 - 21.30) Tampereen ja Helsingin välinen osuus vedettiin pääasiassa Sr1:llä. Tosin kesällä 1984 alkaneella aikataulukaudella P 143 - 144 meni koko matkan dieselvedolla. Porin kokoonpanoissa en muista tuollaiseen aikaan nähneeni koskaan Eht-vaunua.
kuva 13.01. 14:41 Juhana Nordlund  
  Konstalle kerron, että Dv12 2757 esiintyy mm. 23.12.2019 otetussa kuvassa http://vaunut.org/kuva/136770 . Luultavasti tämä veturi on edelleen käytössä, tuosta on kulunut vasta jokunen viikko.

Deeverijunassa näkyy myös Eikt-vaunu, heti Eht:n jälkeen. Mutta mistä Dv-juna on tulossa, Turusta? 1970-luvun aivan lopulla Turusta saapui Helsinkiin pikajunia mm. klo 18.27 ja 20.22 (ulkomuistista, noihin aikoihin seurailin innokkaana Turun junia Huopalahdesta käsin). Tuolloin oli toki tavallista, että nuo junat olivat Porkkanoita, mutta aina mahtui kesä jos toinenkin, kun Porkkanasta tuttu juna olikin veturivetoinen juna. Lisäksi jotkut junat ajettiin esim. ma - to Dm8-9:llä, mutta viikonloppuna Deeverivetoisena.

Saapuuko Deeveri-juna muuten raiteelle 9?
kuva 13.01. 10:27 Juhana Nordlund  
  Kuvan talviin soveltuva joululaulu saattaakin olla No onkos tullut kesä...
kuva 23.12.2019 07:16 Juhana Nordlund  
  Liputus voi todellakin johtua jostain satunnaisesta syystä kuten valtiovierailusta. Ei siis ole mitään takeita siitä, että kyseessä olisi esimerkiksi kesäkuun 4. päivä. Mutta ETYK tuo ei varmaankaan ole, koska silloin kaksiakselisia vaunuja ei enää kulkenut aikataulunmukaisessa liikenteessä.

Jokin kunnostus tuolla Seurahuoneen talossa on ollut käynnissä, kuten ylempänä todettiin. Kuvassa näkyvässä julisteessa (aivan vasemmalla) mainitaan sekä Hessun Pankki että heinäkuu. Sana Hessun erottuu (alkuosansa osalta) juuri ja juuri puun takaa. YLEn arkiston filmissä, josta on maininta ylempänä, näkyy myös Jorman mainitsema työmaakilpi, joten senkin puolesta kuva on nimenomaan vuodelta 1973. Filmin kuvauksiin mennessä Hessun Pankki -juliste oli korvautunut jollain toisella mainoksella.
kuva 22.12.2019 19:15 Juhana Nordlund  
  Autoliikenteen valo-opaste tuossa näkyy. Ratikan "punainen" oli tuolloinkin S, aivan kuten se on nykyäänkin. Silloin kun raitiovaunulle ei ole omaa opastinta, se noudattaa ajoneuvoliikenteen liikennevaloja.
kuva 22.12.2019 18:57 Juhana Nordlund  
  Se rinkula-H-kilpi kertoi, että bussi kuuluu yhteistariffin piiriin. Bussissa matkustettiin samoilla lipuilla kuin liikennelaitoksen liikennevälineissä. Näitä nk. hejuli-liikennöitsijöitä olivat Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy, Oy Liikenne Ab, Metsälän Linja Oy, Saaren Auto Oy, Sirolan Liikenne Oy, Suomen Turistiauto Oy ja Tammelundin Liikenne Oy. Keväällä 1975 H-tunnus jäi pois, kun saatiin uusi keltapohjainen merkki, jossa esiintyi HKL:n liikemerkistä tuttu nuolikuvio mustana. Tämä keltataustainen tariffimerkki tuli myös liikennelaitoksen busseihin, myöhemmin myös raitiovaunuihin.
kuva 22.12.2019 16:18 Juhana Nordlund  
  Tuollaisia kahvimainoksia näkyy huomattavan monessa vuonna 1973 otetussa raitiovaunukuvassa. Näkyy niitä parin seuraavan vuoden puolellakin kuvatuissa otoksissa, mutta jotenkin tästäkin kuvasta tulee ensimmäisenä mieleen juuri 1973.

Kauempana näkyvässä suojatie-liikennemerkissä on valkoinen reunus. Se rajaa jostakin vuodesta vanhemman ajan pois.
kuva 22.12.2019 16:13 Juhana Nordlund  
  Kiitos Pasille hyvistä lisätiedoista! Tuo filmi Päivä Helsingissä on muutenkin varsin mainio. Kesä 1973 näyttää tätä taustaa vasten varsin todennäköiseltä (filmi on silloin kuvattu joka tapauksessa). Ja silloin varmasti saattoi kaksiakselinen vaunu päätyä varavaunun ominaisuudessa jopa vuorovaunuksi, kuten Jorma asiantuntevasti muistelee. Kiireistä sijoitusta perustelee takalinjakilven puuttuminen, ennen vanhaa kilvitykset yleensä hoidettiin tip-top, myöhempinä aikoina on saattanut näkyä tiettyä lipsumista. Tosin aivan viime aikoina kilvityskin on sähköistynyt ja sitä ohjaa lippu- ja informaatiojärjestelmä LIJ.

Mutta jos tosiaan kesää 1973 kuvassa eletään, niin on jo aika hyvin että kaikki kolme vasemmalla näkyvää autoa on valkokilpisiä, niitähän oli kuvaustilanteessa ollut vasta reilun vuoden verran jaossa.
kuva 22.12.2019 09:10 Juhana Nordlund  
  Kyllä tuo rahastajan selkänojan kohdalla oleva kilpi tosiaan näyttää enemmän aikansa linjakilveltä kuin joltain muulta. Kuvan täytyy olla paljon vanhempi kuin mitä kuvausajankohdaksi ilmoitetaan (nyt siellä näkyy ??.06.1979). Joku 1974 voisi osua paljon lähemmäs todellisuutta.

Takalinjakilven puuttuminen taas voi johtua siitä, että perävaunu on jouduttu varsin yllättäen jättämään pois matkasta (eli se on hyvin luultavasti jäänyt pois jo ennen ulosajoa hallista). Perävaunun kanssa kuljettaessa takalinjakilpi oli tietenkin perävaunussa. Kaksiakselisia moottorivaunuja kulki ilman perävaunua vielä 1970-luvunkin puolella, vaikkei se mikään erityisen yleinen näky ollut. Mutta ei kyllä ollut täysi harvinaisuuskaan.
kuva 21.12.2019 20:05 Juhana Nordlund  
  Jotain Hessun pankissa on tapahtunut heinäkuussa. Hessun pankki oli Säästöpankki...
kuva 21.12.2019 15:02 Juhana Nordlund  
  Markku kysyi raitiovaunujen mainoksista. Pauligin kahvimainoksia, joita oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä, näki ainakin 1973 ja 1974 otetuissa kuvissa. Sanoma oli "Suomen kansallisjuoma - tietysti Pauligin". Tätä taustaa vasten voisin uskoa, että kuva on otettu jo ennen vuotta 1975. Kuvaan on sattunut sen verran monta valkokilpistä autoa, etten ajoittaisi kuvaa 1970-luvun kovin varhaiseen kohtaan.
kuva 21.12.2019 14:46 Juhana Nordlund  
  Kuinkahan pitkään Lahteen ja Porvooseen opastavat tienviitat ovat tuon näköisinä olleet tuossa kohdassa? Ne näyttävät jollain tapaa huomattavan vanhanaikaisilta. 1970-luvun puolenvälin katu- ja tiekuvaan tuollaiset istuvat toki vielä erinomaisen hyvin.

Kaksiakselinen ASEA-vaunu on päästänyt edelleen Kaivokadulta kääntyneet Ratti-Karian, joita käytettiin kolmosilla 1970-luvun puoleenväliin saakka vakiokalustona. Kääntynyt vaunu voi hyvinkin olla linjalla 3T. Tuosta 3T jatkoi tuohon aikaan Erottajalle ja edelleen Roballe. Kauempana näkyy teliperävaunun takapää. Se voi olla nelosella tai kutosella, näin kaukaa sen tarkemmin en näe. Toki nelonen sai niveliä jo 1974, joten se ei ole todennäköisin vaihtoehto. Kymppi ei tuohon aikaan tuonne ajanut ja se sai nivelet jo ennen nelosta (alkaen joulukuusta 1973). Teliperävaunun kohdalla kuvaajaa kohti on tulossa jokin 1950-luvun telimoottorivaunu, minun silmissäni se näyttää eniten Ratti-Karialta. Se voisi sen puolesta olla linjalla 3B. Yhtä kaukana näkyy myös liikennelaitoksen bussi, hyvin todennäköisesti Sisu BT-69CR / Wiima vm. 1972 - 73. Bussista näkyy siis peräpää.
kuva 21.12.2019 11:16 Juhana Nordlund  
  1975 sopii hyvin ajankohdaksi, HKL:n liikemerkki on jo vaunussa, mutta ei pysäkkikilvessä.
kuva 21.12.2019 11:14 Juhana Nordlund  
  Kesä 1975 sopisi hyvin ajankohdaksi, tuolloin kaksiakselinen kalusto oli jäänyt seisomaan.
kuva 21.12.2019 11:13 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa siis tämän kuvan vuodeksi ilmoitetaan 1976 ja tuon ylempänä näkyvän linkin kuvan 1975.
kuva 21.12.2019 11:12 Juhana Nordlund  
  Uskoisin, että kuvausajankohta on sama kuin kuvalla http://vaunut.org/kuva/136582 . Kumman kohdalla mahtaa olla oikea tieto?
kuva 21.12.2019 11:10 Juhana Nordlund  
  Onko tämä(kin) jokin tilausajo tai muuten järjestetty tilanne? Vuonna 1977 kaksiakselinen kalusto ei enää ollut aikataulunmukaisen liikenteen käytössä.
kuva 21.12.2019 11:09 Juhana Nordlund  
  Onko tämä jokin tilausajo? Muutenhan kaksiakselinen kalusto oli poistunut vakituisesta liikenteestä kesään 1975 mennessä. Kuinka varmaa tietoa kuvausvuosi ylipäänsä on?
kuva 19.12.2019 18:19 Juhana Nordlund  
  Tässäpä ainutkertaisen mainio kuva tuosta vaunusta 2351! Kiitos Tapio.
Kuvasarja:
Länsi-Sveitsin kapearaiteisia
 
12.12.2019 14:53 Juhana Nordlund  
  Olen Hannun kanssa ehdottoman samaa mieltä. Upeita kuvia upeista kohteista. Sveitsi on rautatie- ja joukkoliikennemaana ihan omaa luokkaansa. Aktiivisina toimii niin kapearaiderautateitä kuin johdinautoverkostojakin, useista maista moiset on ajettu alas vuosikymmeniä sitten. Nuo kapearaidejunat, jotka kulkevat kaupunkien keskustojen katuverkossa raitiovaunujen tavoin, ovat todella mainioita.
kuva 12.12.2019 10:25 Juhana Nordlund  
  Tästä voisi jopa uskoa, että ollaan aktiivisessa raitiotiekaupungissa. Aktiivinen Tampere toki onkin, ja ei mene kauaa siihen, kun raitiovaunut siellä oikeasti liikkuvat omin voimin. Ensin testataan ja myöhemmin kuljetetaan matkustajia.
kuva 04.12.2019 18:58 Juhana Nordlund  
  Kuvaajaa lähin bussi eli ylempänä mainittu Wiima M68 Lux on ilmeisesti V. Jyrkilä Oy:n väreissä. Jos näin on, se on sitten mahuri-Volvo eli B58. Jyrkilän M68 Luxit olivat B58:ja kaikki - ainakin bussidatan kalustolistan mukaan. Kuvasta ei oikein saa kunnolla selvää, mikä auton järjestysnumero on, mutta arvelen sen olevan 27. Tuon auton rekisteritunnus oli RBP-235.
kuva 03.12.2019 07:21 Juhana Nordlund  
  Kuvan Wiima on mallia M68 Lux, ja alusta on Volvo. Mutta minun mielestäni se voisi pikemminkin olla mahuri eli B58. Mahuri siksi, että etupyörän jälkeen tulee pari täyttöaukkoa, joista pyöräaukkoa lähempänä oleva sijaitsee samalla alempanakin - ja erottuu melko huonosti. B57:ssä oli vain yksi täyttöaukko - polttoaineen lisäys tapahtui siitä. Se (ja tietenkin polttoainesäiliökin) oli hieman taaempana, jotta painoa saatiin taka-akselillekin, hetkuhan oli kovin etupainoinen - etenkin ilman matkustajia (tai pienellä kuormalla olettaen että vähätkin matkustajat jäivät kovin usein melko eteen istumaan.
kuva 24.11.2019 08:11 Juhana Nordlund  
  Tuossa kuvassa (MK-suurennos) muuten näkyy sellainen linja-auto, joka on valmistunut 1962. Kuva on otettu siis aikaisintaan sinä vuonna. Se ei sinänsä muuta tätä perusasetelmaa oikein mihinkään suuntaan.
kuva 24.11.2019 08:08 Juhana Nordlund  
  Tästä aiheesta on siis käynnissä parhaillaan vastaava keskustelu fb:ssä, jonka linkki tuolla ylempänä näkyykin. Myös siellä on esitetty ajatus siitä, että kuvassa näkyisi Sörnäisten / Suvilahden aluetta. Ajatus on kiehtova, ja minullekin kieltämättä tuli jo ensi vilkaisulla mieleen Kulosaaren raitiotien jämäraide, joskin ensimmäinen mielleyhtymäni Kulosaaren ostarin läheisyyteen on ilmeisen virheellinen. KB-linja ei mennyt - eikä voinut mennä - läheltäkään Kulosaaren ostoskeskusta, siinä kohtaa saarta ei yksinkertaisesti siinä vaiheessa ollut minkäänlaista maankäyttöä. Linjaus meni alempaa.

Mutta ilmeisesti tämä ei ole raitiotien aktiivikautta ajatellen myöhemmin rakennetun Junatienkään paikkeilta? Fb:n puolella Karin Markku linkitti kuvasuurennoksen http://dy.fi/de0 minkä mukaan paikaksi ei oikein Suvilahden tienookaan sovi, ei ainakaan kuvan kohta.

Tässä sulkeutuu pois yksi jos toinenkin vaihtoehto. Onko kuvan raide kuitenkaan ratikkarata miltään aikakaudelta vai onko se jokin muu raiteenpätkä? Raitiovaunuratoja paljon nähneelle ja raitiotiehenkisille ihmisille kuvan (myös puheena olevien fb-kuvien) raide näyttää kovasti 1000-milliseltä ratikkaraiteelta, mutta kuvan muut kohteet eivät äkkiseltään osu oikein mihinkään kohtaan Helsingissä, missä langaton ratikkaraiteen pätkä voisi sijaita tuolla tavoin tuon näköisen siltarakenteen kupeessa. Tämä on oikeasti haasteellinen visa.
kuva 23.11.2019 11:01 Juhana Nordlund  
  Linkitetyissä kuvissa kyllä jo erottuu jonkinlainen laippaura, siksi mieluiten näkisin tuon raitiotienä. Mutta mikä silta tai siltamainen rakenne ja missä, se on oma juttunsa. Lönnrotinkadun sillasta on kuva tässäkin galleriassa: http://vaunut.org/kuvasivu/16265
kuva 22.11.2019 19:12 Juhana Nordlund  
  Hannu on siinä oikeassa, että laippauria ei kuvassa erotu. Johtuuko tämä sitten urien puuttumisesta vai kuvan epäselvyydestä, sitä en osaa sanoa. Ihan hyvin raide voi olla jokin muukin kuin ratikkarata tai sellaisen "jämä".

Ylempänä mainitsemani ostoskeskus on valmistunut 1960 ja sen puolesta sopisi tähän keissiin. En yhtään yllättyisi, jos tämä olisi jostain muualta.
kuva 22.11.2019 18:57 Juhana Nordlund  
  Tämä visa ei ole helpoimmasta päästä. Rata on kyllä sen verran kapea, että olettaisin sen olevan raitiotie tai entisen raitiotien jäänne. Jäänne sikäli että ajolankaa ei näy ja rata on muutenkin osittain maa-aineksen ja erilaisen roinan alla. Olisi mielenkiintoista veikata Kulosaaren ja sen ostoskeskustyömaata. En nyt vain muista, menikö KB:n linjaus missään vaiheessa noin läheltä kyseistä ostaria. Nykyistä katuverkkoa ajatellen ajattelemani ostoskeskus sijaitsee Svinhufvudintien ja Kyösti Kallion tien kulmassa.
kuva 21.11.2019 07:58 Juhana Nordlund  
  Raitiovaunuille tarkoitetun liikennevalon soveltaminen bussiliikenteen suhteen on mietityttänyt liikennesuunnittelijoita ja asiasta kiinnostuneita jo pitkään. Laitan yhden linkin tähän keskusteluun: http://www.liikennevalot.info/tieto/jouk​koliikenneopastin.shtml En ole tähän liittyvään lainsäädäntöön perehtynyt kovin syvällisesti, joten en äkkiseltään osaa sanoa, onko linkin kirjoituksessa vanhentunutta tietoa.
kuva 11.11.2019 18:54 Juhana Nordlund  
  Ajolankojen virta voidaan kytkeä päälle tietenkin vain siellä, missä niitä on. Hervannan päässä niitä kuitenkin on jo aika lailla.
kuva 26.10.2019 16:22 Juhana Nordlund  
  Oikein mukava kuva. Huomion arvoista on sekin, että kaikkien junien kulkusuunta on sama.
kuva 20.10.2019 15:25 Juhana Nordlund  
  Saattoivat päättyäkin, ainakin suurin osa.

Linjaraiteen (Kr - Pku) sn oli tuossa kaarteessa kovin alhainen, muistikuvani mukaan 55 km/h. Kaarre oli kovin pienisäteinen, kuten kuvastakin näkyy.
kuva 08.10.2019 06:28 Juhana Nordlund  
  Sama juna vuonna 1971: http://vaunut.org/kuva/60868