Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.09. 07:33 Juhana Nordlund  
  Näyttää kovasti Kristinebergin asemalta. Jos tämä se on, niin nimen voisi laittaa kuvan tietoihin.
kuva 12.09. 18:19 Juhana Nordlund  
  Plootujen väreistä on ollut juttua myös kuvan http://vaunut.org/kuva/80384 kommenteissa. Itse en muuta osaa sanoa kuin että Esslingenin toimittamat vaunut olivat alunperin sillä hopeansävyisellä yläosalla ja koristeraidalla.
kuva 10.09. 09:50 Juhana Nordlund  
  Kuva lienee vuodelta 1963 taaempana näkyvän työmaan perusteella. Lisäksi kuvassa näkyvä TKL 24 on poistettu liikenteestä vuonna 1967, joten nyt näkyvä kuvausvuosi 1970 on liian "uusi" (toki se esiintyy noin-vuotena).

Vaunun 24 kori on toiminut useana kesänä jäätelökioskina tälläkin vuosituhannella, minkä olen tainnut kertoa aiemmin tämän gallerian kommenttiosastolla jonkin 24:sen kuvan yhteydessä.
kuva 10.09. 09:43 Juhana Nordlund  
  Kuvasta erottuu hyvin järjestysnumero 368. Vaunu on siis sarjaa HKL 331 - 375. Niitä on liikkunut omalla kaudellaan jotakuinkin kaikkialla, missä sinä aikakautena raitioliikennettä on ollut.

Eivätkö sitten kaikki raitiovaunut liiku kaikilla linjoilla? VTS-vaunujen ensimmäisen noin 20 vuoden aikana vaunuilla oli lähtökohtaisesti nimikkolinjat ja eräänä aikana jopa nimikkovuorot. Oman lapsuuteni aikana VTS:t olivat vakioita linjoilla 1, 5 ja 7. Lisäksi sarjan vaunuja oli aika lailla varavaunuina, jotka tietenkin liikkuivat kaikenlaisilla linjoilla. Epätyypillisimpiä tämän sarjan vaunut ennen nivelien tuloa olivat linjoilla 3B, 3T ja 8, koska viimeksi mainituilla vedettiin ruuhka-aikana kaksiakselisia perävaunuja, mihin VTS-vaunut eivät soveltuneet. Jos VTS oli sijoitettava joillekin noista linjoista, se ajoi sitten ilman perävaunua ruuhkassakin. Aivan uusina tämän sarjan vaunuilla toki ajettiin multippeliajoa joillakin linjoilla, kuten kolmosilla ja nelosella - ehkä kympilläkin runkolinjan aikaan. Teliperävaunujen tultua käyttöön multippelikäytännöstä luovuttiin.

Nivelvaunujen käyttöönoton jälkeen etenkin 1980-luvulla VTS-vaunuja alkoi näkyä laajasti muuallakin kuin 1:llä, 5:llä ja 7:llä. Lisäksi kuljettajarahastuksen leviäminen muuallekin kuin nivellinjoille vaikutti kalustosijoituksiin: VTS:iähän ei muutettu kuljettajarahastukseen. VTS oli arkipäiväinen näky 2 / 2A:lla jo 1970-luvun puolella (liittymättä kulj.rahastukseen), ja VTS:t tulivat kutoselle peruskalustoksi siinä vaiheessa, kun vaunut 16 - 30 siirtyivät kuljettajarahastuslinjoille. 1980-luvun puolessa välissä VTS:n saattoi nähdä jopa linjalla 8 sellaisessa ruuhkavuorossa, jossa oli kuitenkin vielä rahastaja (kasi siirtyi kulj.rahastukseen sinänsä jo ensimmäisten joukossa).
kuva 07.09. 16:43 Juhana Nordlund  
  Jos tuossa todellakin tehdään jokin hiilikoe junaa hyödyntämällä, niin sittenhän kysymyksessä on yksiselitteisesti hiilikoejuna.
kuva 03.09. 06:30 Juhana Nordlund  
  Joillakin raitioteillä on myös hallireittien käyttämien ratojen varsilla (paikoissa missä ei varsinaista linjaliikennettä kulje) pysäkkejä. Kustaa Vaasan tien varrella Helsingissä on (ollut) pitkät perinteet tällaisesta. Jopa reittiopas antaa kulkuyhteyksiä esimerkiksi Sumatrantien pysäkiltä eri suuntiin hyödyntäen hallireittien raitiovaunuja. Itse kokeilin tätä kommenttia varten kyselyä Sumatrantie - Roineentie, ja hakutuloksiin tuli mm. raitiolinja 4 tälle välille. Kyse on nelosen Koskelan hallista ulosajavasta vuorosta.
kuva 02.09. 18:04 Juhana Nordlund  
  Eivätkö kaikki varsinaisen linjaliikenteen vaunut aja Hervantajärvelle (Makkarajärvenkatu) asti? Hermiankadulle kyllä on merkitty pysäkkivaraus, mutta ei kai sen ole ainakaan ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus palvella mitään laajempaa liikennettä?
kuva 11.08. 10:37 Juhana Nordlund  
  Julius, kuva on Tampereen Hervannasta. Varikolta tulevat vaunut noudattavat tämän opastimen opasteita.

Tuo ylin lyhty on vähän arvoituksellinen, mutta ehkäpä ennen pitkää selviää mikä se on, ja miksi se on juuri tässä paikassa.
kuva 09.08. 14:17 Juhana Nordlund  
  Se mitä tuon lasikuvun takaa häämöttää, sopisi kyllä sellaiselle kuviolle, jossa ilmaistaan vaihteen asento. Tuosta kohdasta Insinöörinkadun risteykseen ei ole todellakaan välitöntä näköyhteyttä. Alunperin ajattelin, että vaihteen opastin olisi lähempänä itse vaihdetta. Ehkäpä etuisuusopastimet ovat samanlaisia verrattuna bussien vastaaviin.
kuva 09.08. 06:29 Juhana Nordlund  
  Teemun teoria on hyvä, mutta kuvan paikassa ei ole vaihdetta. Kuvahan on Hermiankadun ja Hervannan valtaväylän risteyksestä. Mikan näkemys lienee lähempänä totuutta, arvelisin. Tampereen raitiotien suunnitteluperusteisiin on kirjattu mm. "Liikennevalojen yhteyteen tulee etuisuusopastin, joka osoittaa kuljettajalle, että etuisuuden asettamien on käynnistynyt". Tuo voi kyllä olla sellainen etuisuusopastin. Useilla paikkakunnilla etuisuusvalo on kyllä huomattavasti eri näköinen tuohon verrattuna. Kuljettaja voi etuisuusvalon avulla päätellä, milloin ajon salliva opaste on tulossa.
kuva 30.07. 07:30 Juhana Nordlund  
  Taustalla näkyy maamerkkinä Yyterin näkötorni, joka oli aiemmin Kaanaan vesitorni. Se valmistui vuonna 1963. Kahvilatoimintaa tornissa on ollut kuitenkin valmistumisvuodesta saakka. Tornia on käytetty myös rautatiekuvaamiseen, kuten kuva http://vaunut.org/kuva/58102 osoittaa.
Kuvasarja:
Upea kesäpäivä Hämeenlinnassa
 
24.07. 07:49 Juhana Nordlund  
  Huomattavan asiallinen kuvasarja Hannulta, kiitos siitä! Hämeenlinna on minullekin tuttu paikka, olin Hannun ja hänen harrastajakolleegan retken aikana itsekin Hämeenlinnassa (toki eri paikassa siellä), ja paljon muulloinkin (sattuneesta syystä).

Linnanpuiston paikkeilta on erittäin mukavaa ottaa kuvia teemana "Juna suomalaisessa vesistömaisemassa". Tuloksena saadaan mahtavia rautatieaiheisia kuvia.

Arvostan sitä, että otetaan ja julkaistaan kuvia kotimaisista junista. Ulkomaiset kohteet ovat ilman muuta mukava lisä tähän kaikkeen, mutta Suomi-kuvat ovat aina Suomi-kuvia. Ja nämäkin kuvat jäävät aikanaan todisteiksi siitä, millaisia junia on eri aikoina missäkin liikkunut. 10 vuotta sitten samalla paikalla kulki selvästi eri värisiä IC- ja paikallisjunia nykyiseen verrattuna, vaikka itse kalusto oli muuten koko lailla saman henkistä kuin nykyinenkin. Sr3:sia ei silloin vielä ollut. Mitä mahdammekaan nähdä vuonna 2029? Sm7-junia tässä nähtyjen lisäksi?
kuva 23.07. 08:01 Juhana Nordlund  
  Se joka tämän nielee oikeana kuvana, saattaa niellä monta muutakin asiaa vastaavalla tavoin. Minun mielestäni esimerkiksi kuva http://vaunut.org/kuva/23526 on paljon aidomman oloinen manipulaatio.
kuva 22.07. 18:09 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä kerrotaan asiallisesti, että kyseessä on epätodellinen tilanne. En minä sitä kovin suurena syntinä pidä, jos yhden kerran tällaisen julkaisee.

Ehkä suhtaudun Jyrkin kuvamanipulaatioon myönteisesti senkin takia, että minäkin olisi suonut tämän radan säästyvän. Ja laajentuvan kohti Forssaa... Ei säästynyt eikä laajentunut. Eikä Forssassakaan ole enää kapearaiderataa eikä rautatietä muutoinkaan. Jokioisilta Humppilaan päin on, kiitos aktiivisten harrastajien, joiden joukkoon Jyrkikin lukeutuu.
kuva 13.07. 13:12 Juhana Nordlund  
  Kotimäenkatu 11.7.2019: http://dy.fi/iag
kuva 04.07. 09:23 Juhana Nordlund  
  Onkohan tämä joku luonnosvaiheen piirros? Verratkaapa kuvan KDik:n päätypaikkoja kuvan http://vaunut.org/kuva/11415 tilanteeseen. Pikkupoikana pyöriskelin KEi-vaunun vastaavassa kohdassa, eikä se noin 50 vuotta vanhojen muistikuvien mukaan vastaa täysin piirroksen tilannetta. Tosin tässä ajassa on voinut jotkut asiat unohtua. Vai onko sisustusta muutettu jossain vaiheessa?
kuva 03.07. 09:49 Juhana Nordlund  
  Jos nämä alunperinkin väliaikaisiksi tarkoitetut asemat (kuten Tepon esille ottaman linkin parakki) lasketaan mukaan, sitten kai pitää ottaa huomioon tälläkin hetkellä (3.7.2019) käytössä oleva väliaikainen asema, joka näkyy myös tässä kuvassa. Se meinaa jäädä huomaamatta taustalla näkyvän massiivisen rakennuskompleksin (joka ei suinkaan sattumalta näy tässä kuvassa) takia. Kompleksin asemalle kai sitten kuuluu järjestysnumero viisi, kun kerran väliaikaisetkin asemat otetaan laskuissa huomioon.
kuva 02.07. 08:40 Juhana Nordlund  
  Tässä kommenttipalstalla onkin runsaasti erittäin arvokasta tietoa. Sen soisi jossain vaiheessa siirrettävän Resiina-keskustelun puolelle, jotta aineiston löytyminen olisi varmempaa siinä vaiheessa, kun keskustelu jossain vaiheessa taukoaa.
kuva 30.06. 16:18 Juhana Nordlund  
  Kyllä vain. Inkoo ja Raasepori ovat kumpikin enemmistöltään ruotsinkielisiä, mistä syystä Inkoon ja Karjaan asemien nimien olisi asiallista näkyä englanninkielisessä tiedotteessa ruotsinkielisinä. Suositus on tietenkin vain suositus eikä sinällään velvoittava.
kuva 28.06. 16:17 Juhana Nordlund  
  Litteraa on kysytty Kielitohtoriltakin. Suora lainaus palvelun (www.kielitohtori.fi) sivulta: "Sanalla on kaksi merkitystä. Se tarkoittaa yhtäältä todistusta tai lippua, jota käytetään puolustusvoimien henkilö- ja tavarankuljetuksessa, ja toisaalta myös kirjainta, varsinkin tunnus- tai järjestyskirjainta. Se tulee latinan sanasta littera/litera." Täydennän vielä, että käytännössä tunnus- tai järjestyskirjaimen yhteydessä on usein myös numero tai numeroita.
kuva 28.06. 06:31 Juhana Nordlund  
  Jimin kysymys on mielestäni aiheellinen. Kuvan tilanteessahan vaunun ulkoasussa on kaiken kaikkiaan paljon ei-alkuperäistä. Esimerkiksi ajovalolyhdyt eivät vastaa alkuperäistä NrI-vaunua. En muista, ehdittiinkö vaunuun 39 vaihtaa kakkossarjalaista vastaavia lyhtyjä (samoja kuin kuvassa näkyy) jo ennen vihreäksi maalaamista. Joihinkin yksilöihin vaihdettiin. Toisaalta huomattavan usea ykkössarjalainen jatkoi taas vanhoilla lyhdyillä, vaikka vaunu oli jo vihertynyt.

Kaikissa vaunuissa 31 - 70 oli kuitenkin alkuun kultanumerot, monissa vihertymiseen asti. Mutta joistakin yksiöistä kultanumerot väistyivät valkoisten tieltä vaunujen ollessa kuvan vaunun värisiä.

Kolmas näkökohta oli avattavat ikkunat, niiden määrä. Ovien puolelta avattavat ikkunat poistettiin viimeistään 2000-luvun alussa. Ovettomalla puolella avattavien ikkunoiden määrä putosi täyskorjausten yhteydessä. Kaikissa Valmet-nivelvaunuissa oli siis alkujaan yhteensä neljä avattavaa ikkunaa ovien puolella, kuvan vaunussahan ei enää ole yhtään. Vaunu 39 onnistui säilyttämään avattavat ikkunat ovien puolella yllättävänkin pitkään, seuraavan linkin kuva on otettu 5.7.2001: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/raitiovaunut/1996-2003/​031-070/039_1.jpg Itse asiassa vaunussa oli tuolloin vielä alkuperäistä vastaavat linjakilvetkin!
kuva 27.06. 07:44 Juhana Nordlund  
  27.6. klo 0.07 tälle palstalle heitetty tieto "Autoilu tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 10% ja tästä noin puolet on yksityisautojen päästöjä" on mielenkiintoinen ja toivoisin jotain lähdeviitettä sille. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan asia ei ole aivan tuolla tavoin. Itse asiassa www.aut.fi kertoo, että kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 noin 11,5 milj. hiilidioksiditonniekvivalenttia. Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolelle jäävän taakanjakosektorin päästöistä on noin 40 prosenttia.

Saman lähteen mukaan henkilöautojen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on 9 %, tieliikenteen tavarakuljetusten osuus 7 % ja linja-autojen 1 %. Nämä yhdessä muodostavat siis 17 %, joka ylempänä ilmaistiin lukemana "noin viidennes". Viidennes (eli 20 %) sisältänee myös muut liikennemuodot kuin tieliikenteen.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä löytyy tietoa myös https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/p​aastot_ja_energiankulutus

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voi ja tulee vähentää useilla eri keinoilla. Raideliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen on yksi (ja vain yksi) tapa hoitaa tätä asiaa. Jukka ja Petri edustavat sitä ajattelutapaa, että pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa ratainfraa ja sillä kulkevaa kalustoa nykyistä laajemmin (tai edes siinä laajudessa kuin miten toimittiin vielä jokin aika sitten). Ajatus on kannatettava, ja tästä asiasta huolehtiminen ei saisi jäädä vain yhden monopoliasemassa (tai määrävässä markkina-asemassa olevan) toimijan harteille.

EDIT: Kielioppivirhe korjattu
kuva 26.06. 06:49 Juhana Nordlund  
  Jimi näyttäisi olevan oikeassa. Reino on varmasti liikkunut Kyttälässäkin noina aikoina, mutta juuri tämä kuva ei sieltä näytä olevan.
kuva 23.06. 18:06 Juhana Nordlund  
  Express-junista on ollut pohdintaa mm. kuvan http://vaunut.org/kuva/5287 yhteydessä.
kuva 23.06. 11:10 Juhana Nordlund  
  Meidän perhe matkusti tällaisilla junilla erityisesti 1968 - 71, ehkä jonkun kerran ihan vähän aikaisemminkin. Minä, joka tuossa vaiheessa olin aivan pikkupoika, mielsin tällaisen junan hyvinkin tavalliseksi "peruspikajunaksi". Käsitykseni oli toki kovasti erheellinen, toki Porin radalla tällainen kalusto oli varsin "perus".

Oliko muuten niin, että nämä kiitojunavaunustosta (tai pääosin niistä) muodostetut junat olivat joko MK- tai MP-junia siitä riippumatta, oliko vetäjänä Dm4, Hr11, Sr12, Hr12 tai ääritapauksissa jopa Hr1?

Omien muistikuvieni mukaan kärrymyyntiä oli "aina", kun tuollaisella mentiin.

Ja ennen kaikkea, mahtava tilannekuva Reinolta!
kuva 11.06. 19:14 Juhana Nordlund  
  Habis-Railship-vaunut todellakin määräävät sen, mitä vanhempi kuva ei voi olla. Mutta kuinka tuore kuva voi enimmillään olla? Seeproissa näkyi etupään merkkejä eli tikkareita vielä pitkään 1980-luvulla. Sen puolesta ainakaan ei ole helppoa päätellä tätä asiaa. Seeprat ovat kuvassa kohtalaisen siistin oloisia, joten ehkäpä kuva on 1970-luvun loppupuolelta, kuten Hannu heti alkuun arvioi. Silloin ristikkosiltojakin oli tuo määrä tuossa paikassa.
kuva 01.06. 11:13 Juhana Nordlund  
  Myös rollikka nro 2 ehti elämänsä loppuvaiheilla liikkua linjalla 25 - siis tunnelin läpi. M. Alameren toimittamassa kirjassa Suomen Rautatiet on julkaistu kirjoittajan itsensä 15.5.1973 ottama kuva, jossa TKL 2 ajaa linjalla 25.
kuva 31.05. 18:36 Juhana Nordlund  
  Tässä tuli erittäin arvokasta tietoa Erkiltä, isot kiitokset siitä.

Ilmeisesti kaluston sijoittelua muutti linjan 11 muuttaminen dieselille vuonna 1973. Siitä lähtien uudemmat Valmetit (JI eli TKL 23 - 27 sekä JL TKL 28 & 29) sijoitettiin jäljelle jääneille trolleylinjoille 1 ja 25 painottuen linjaan 1. Lähes kaikissa näkemissäni linjan 25 kuvissa esiintyy sarjojen JC tai JD rollikka (TKL 4 - 6 tai 7 - 20). Toisaalta hallussani on varikkokuva, jossa sekä 24 että 25 on kilvitetty linjalle 25. Myös SRS:n kotisivuilla on kuvia, joissa JI-sarjan rollikoita on linjalla 25. Kaiketi aikana, jolloin 11 ei ollut enää johdinbussilinja. Linkki SRS:n tätä koskevaan aineistoon: https://www.raitio.org/suomen-johdinauto​t/tampere/kalusto/tkl-23-27/
kuva 31.05. 18:15 Juhana Nordlund  
  Klo 16 pintaan lähtevän turkulaisen lähtöaika oli 1980-luvulla useina aikataulukausina 16.02. Junan numero oli vuosikymmenen alkuvuosina P 127, mutta jossain vaiheessa tuli uutena junana 14.32 lähtevä juna perinteisien junien väliin, mikä muutti illempana kulkevien junien numeroita. Aivan aluksi 14:32 lähtevä juna oli numerolla P 133. Melko pian tuon jälkeen junat numeroitiin aikajärjestyksen mukaisesti. Suunnassa Turku - Helsinki numerointi olikin varsin "villi" kulkuaikojen suhteen ennen tuota muutosta. Numerointi oli toisaalta silloin kohtalaisen hyvin sidoksissa siihen, mistä junasta kalusto oli peräisin. P 121:n kalusto palasi Helsinkiin junassa P 122 jne. Poikkeuksiakin oli, missäpä ei olisikaan mitään poikkeuksia.
kuva 23.05. 18:15 Juhana Nordlund  
  Kruununhaka on siis Kruununhaka väli-n:llä. Puhekielessä väli-ännä joskus katoaa jonnekin, ellei sitten puhuta stadilaisittain ihan vain Krunikasta. :)
kuva 11.05. 07:13 Juhana Nordlund  
  Tampereen JL:n vastuskotelo oli jonkun verran erilainen kuin tässä. Samoin sivuikkunat olivat erilaiset. Sitä vastoin Helsingin mallissa JK nämä yksityiskohdat vastasivat täysin TKL:n mallia JL. JK:sta on kuva tässä samassa kuvasarjassa: http://vaunut.org/kuva/132375 .

JI:ssä (TKL 23 - 27) oli samanlaiset ikkunat kuin Helsingin JH:ssa (kuva yllä). Korin muotoilu oli myös jotakuinkin sama. Vastuskotelo kuitenkin poikkesi huomattavasti, ja tosiaan kuten ylemmässä kommentissani totesin, JI:ssä ei ollut aurinkolippaa. JH ja JI eivät olleet täysin samanlaisia ulkoiselta ilmeeltään, vaikka samaa aikakautta (1953 - 54) edustivatkin. Toisaalta HKL:n mallit JH ja JK olivat ulkoisilta ilmeiltään niin lähellä toisiaan, että pikkupoikana luulin niitä samaksi malliksi.
kuva 08.05. 18:49 Juhana Nordlund  
  Teemun viimeiseen toteamukseen liittyen, ymmärtääkseni varikoilta / hallipihoilta on mahdollista päästä väärän puolen raiteelle. Mutta väärällä puolella liikennöinti ei ole ihan yksinkertaista, vaikka rataverkko olisi tyhjä muusta raitioliikenteestä. Vaihteet on suunniteltu liikennöitäväksi vain yhteen tiettyyn suuntaan. Väärän puolen vastavaihde on tarkoitettu normaalin liikenteen myötävaihteeksi ja sen "koneisto" on sen mukainen. Eli käsikäännöllä vaihteen saa haluttuun asentoon, mutta tuossa tilanteessa on syytä ajaa hyvin alhaisella nopeudella (no 10 km/h se on toistaiseksi muutenkin).

Viime vuosikymmeninä väärää puolta lienee ajettu lähinnä kiskoilla kulkevilla työkoneilla. Ja saattoi olla niin, että Pasilan konepajan tiloissa toimineelle Variotramien korjauspaikalle mentiin yöaikaan käyttäen väärän puolen raidetta. Kiinteää raideyhteyttä sinne ei Traverssikujalta ollut tuolloinkaan, mutta tilapäisjärjestelyin ne vaunut konepajan pilttuuseen ja sieltä pois saatiin. RAITIO-lehdissä tuosta toimintatavasta on kyllä kirjoitettu.
kuva 07.05. 12:51 Juhana Nordlund  
  22o3:n kerta oli eri. Sitä vastoin kuva http://vaunut.org/kuva/132580 on tältä 24.4.1990 tehdyltä matkalta.
kuva 07.05. 07:49 Juhana Nordlund  
  Kiitoksia kaikille, hyviä vastauksia, suurin osa oikein tai lähes oikein. Petrin vastaus sijainnin osalta meni täysin nappiin eikä ajoituskaan mennyt paljon yhtään väärin. Keljonkankaan tunnelit tuossa näkyvät, ykkösestä pohjoispää ja kakkonen kurkistelee kauempana. Henkisesti oltiin jotakuinkin Petrin mainitsemalla vuosikymmenellä, oikea ajankohta oli kuitenkin 24.4.1990. Petrille arvosana 10- (vaiko IO- ?).

Reinolle vastaan, ettei ollut eka matka tuolla radalla. Ensimmäisen kerran menin tuosta kohtaa junalla heinäkuussa 1986. Kuvan ottamisen ja ensimmäisen reissun välille mahtui useita kymmeniä matkoja tuota rataosaa pitkin, opiskelinhan Jyväskylässä tuohon aikaan ja toisaalta koti oli Helsingissä.
kuva 05.05. 18:22 Juhana Nordlund  
  Kuvaushetkellä Postitalon raitiovaunupysäkki. 1970-luvulta tuttuja linjatunnuksia näkyy pysäkkikilvissä, joskin 10S oli ehtinyt jo loppua. Samoin 10N.
kuva 04.05. 07:51 Juhana Nordlund  
  Centrian historiaan kuuluu kaksi jaksoa. Yllä näkyvässä Maurin listauksessa (lähde Wikipedia) ilmenee vain jälkimmäinen. Centrian vaiheista on maininta mm. kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/17900 kommenttipalstalla.
kuva 01.05. 11:40 Juhana Nordlund  
  600 V, tasavirtaa.
kuva 29.04. 18:46 Juhana Nordlund  
  Ulkonäköön (maalaus, ikkunajako) liittyvää pohdintaa esiintyy ainakin kuvan http://vaunut.org/kuva/21030 kommenttiosastolla.
kuva 29.04. 18:39 Juhana Nordlund  
  Niin, mahtaako tuossa näkyä Dm4:t 1612 ja 1604? Tuossa vaiheessa ei ollut olemassa Dm3:sista muutettuja Dm4:sia, vaan Dm3-sarja oli edelleen oma sarjansa omilla numeroillaan (1500 - 1509).

Noista laseista voi olla juttua joidenkin muiden kuvien kommenttiriveillä. Uusinahan noissa moottorivaunuissa oli kaarevat lasit - lähes kaikissa - mutta ei ilmeisesti aivan viimeisissä nelosissa. Kuvan 1612 (oletan että vasemmanpuoleinen kiitojunan vetäjä on numeroltaan 1612) oli kuvaushetkellä huomattavan tuore.

Mielestäni maalausasuistakin on tekstiä Dm3- ja Dm4-kuvien kommenttiriveillä.
kuva 29.04. 07:49 Juhana Nordlund  
  Munkkiniemen ja Haagan raitioteillä ajettiin HRO:n ja HKL:n kalustolla.

Mutta palataan uutena hankittuihin vaunuihin. Lisäksi pitää miettiä, puhutaanko vaunujen eliniästä eli käyttöönotosta siihen hetkeen, jolloin vaunu poistui liikenteestä ja päätyi odottamaan romutusta (tai muuta kuin liikennekäyttöä), vai puhutaanko vaunun kaupallisesta liikennekäytöstä vain jollain tietyllä liikennöitsijällä. Mutta jos puhutaan ensinmainitusta, Varioiden suhteen ei voi sanoa oikein mitään lopullista, koska seisonnan jälkeenhän ne voivat jatkaa elämäänsä (liikennekäytössä) jossain ihan muualla.

Yksi Helsingin raitioteiden historian lyhytikäisimmistä vaunuryhmistä on Oy Karia Ab:n pula-aikana rakentamat perävaunut HKL 765 - 780. Lähes jokaisella yksilöllä hylkäysvuodeksi tuli 1963 - 68. Kuitenkin kaksi yksilöä säästyi 1970-luvulle toisen jatkaen elämäänsä suunnilleen niihin päiviin asti, jolloin kaksiakselisten käyttö päättyi muutenkin. Samoihin aikoihin valmistuneilla useilla Kaipion toimittamilla perävaunuilla työura jäi liki yhtä lyhyeksi. Mutta isosta sarjasta riitti lukuisia yksilöitä ajoon 1970-luvun puoleenväliinkin asti. Moottorivaunupuolella heikonlaiset käyttöiät saatiin 1950 - 51 valmistuneilla kaksiakselisilla vaunuilla, HKL 203 - 218 (kuvassa) ja HKL 219 - 226 (Kaipion "kassakaappivaunut"). Kaipiolaisilla työt päättyivät keskimäärin aikaisemmin. 203 - 226 ... tuttuja numeroita Varioidenkin kyljissä, tosin mihinkään kiroukseen en tässäkään asiassa suostu uskomaan. Ja ne pula-ajan Karia-moottorivaunut (187 - 202), nekään eivät ehtineet kolmeakymmentä vuotta ajella, ei yksikään yksilö. SRS:n sivujen mukaan usealla yksilöllä matka päättyi 1969, joillakin muutama vuosi myöhemmin ja sitkeimmät sinnittelivät 1970-luvun puoleenväliin saakka. Jos Varioille ei löydy käyttöä enää missään, niin niillä tehdään sitten uusi low score.
Kuvasarja:
Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla
 
28.04. 18:36 Juhana Nordlund  
  Nämä kuvat on otettu sen verran "myöhään" ja minulle tutuissa paikoissa, että kaikki tässä näkyvä kalusto on hyvin tuttua. Yksi vaunumalli noista kaksiakselisista onnistui menemään minulta "ohi", nimittäin Kaipion "kassakaappivaunu", HKL 219 - 226. Näissäkään kuvissa ei esiinny sellaista. Sellaisena aikana, jolloin nyt jotain tajusin vaunumalleista, ilmeisesti vain lähinnä vaunu 226 liikkui aktiivisesti ajossa ajatellen tuota sarjaa.

Hannun tarkoittamia vanhoja telivaunuja näki aikanaan oikeastaan vain linjalla 9 (Kauppatori - Vallila). Suunnilleen vuonna 1974 ne siirtyivät samanarvoiseen käyttöön kaksiakselisten vaunujen kanssa, toisin sanoen linjoille 1/1A, 4S ja 10S. Satunnaisesti niitä liikkui toki muuallakin, ysikautena esimerkiksi viikonloppuna varavaunun ominaisuudessa. Itse olin nk. fiiliksissä, kun pääsin tuollaisen ASEAn kyytiin linjalla 8 eräänä lauantaina, mahdollisesti vuonna 1969 (tai 1970).
kuva 28.04. 18:24 Juhana Nordlund  
  8.5.1978 oli maanantai, joten todennäköisesti keskimmäinen runko jäi Tampereelle. Perjantaista sunnuntaihin se jatkoi porilaisen kanssa Peipohjaan, ja jatkoi Peipohjasta Raumalle etummaisen mennessä tuttuun tapaan Poriin. 1980-luvun alussa käytäntö oli viikonpäivien suhteen nimenomaan tämä, en siis "vanno", että keväällä 1978 käytäntö olisi ollut täsmälleen tämä.
kuva 28.04. 18:16 Juhana Nordlund  
  Ykkössarjan nivelet (kuvassa on siis sellainen) vihertyivät alkaen 1986, koko sarja oli viherretty käsittääkseni jo vuoden 1989 lopulla. Kakkossarjalaisista vaunut 71 - 103 ehtivät olla oransseja muutaman vuoden, vaunut 104 - 112 tulivat jo tehtaalta vihreinä. 71 - 103 viherrettiin 1989 - 95, ensimmäisenä vaunu HKL 95 kolarikorjauksen yhteydessä ja viimeisenä HKL 75.

Vuonna 1985 oli sellaisia viikonloppuja (tai ehkä oikeammin joitakin pyhäpäiviä - ja niitäkin todennäköisesti pikemminkin syyspuolella), jolloin kaikki liikkeellä ollut kalusto oli oranssiharmaata. Kansalaiset heräsivät ja alkoivat vaatia perinteisiä keltavihreitä värejä nivelvaunuihinkin.
kuva 28.04. 17:22 Juhana Nordlund  
  Niin, Valmetin ensimmäisten nivelien (HKL 31 - 70) tultua liikenteeseen 1975 tarvetta Ratti-Kariaa iäkkäämmälle kalustolle ei enää ollut (no keväällä 1977 sellainen tarve yhtäkkiä tuli, kuten kuvasta näkyy). Ratti-Kariat olivat tulleet ajoon 1955, samoin sinä vuonna oli tullut huomattava VTS-vaunuistakin, joista yksi kurkkii tuon ASEAn takana.

Vaunujen 181 - 186 käyttöiäksi olisi jäänyt 34 vuotta, jos niitä ei olisi otettu uudelleen ajoon kuvan esittämässä tilanteessa. Ylempänä mainitut Ratti-Kariat ja VTS:t tekivät suunnilleen samanpituisen työrupeaman, jopa lyhyemmän. Ratti-Karioiden kaupallinen kausi alkoi 1955 ja päättyi 1985. VTS:illä vastaavat vuosiluvut olivat 1955 ja 1987. Mutta sitten joillakin vuonna 1959 valmistuneilla Karia-vaunuilla onkin ajettu kaupallista ajoa jopa 2007, koulutuksellisessa tarkoituksessa yksittäisiä lähtöjä jopa sen jälkeisinäkin vuosina.

Kaluston ikä venyy pitkäksi tai jää lyhyeksi milloin mistäkin syystä. Aina pitkä ikä ei johdu siitä, että kalusto olisi sangen kestävää tai muuten hyvää, ja toisaalta aina lyhyt ikä ei kerro kulkuneuvojen epäonnistuneisuudestakaan. Käyttöikä voi jäädä lyhyeksi siitä syystä, että on päätetty hankkia uutta (ja samalla modernia) kalustoa niin paljon, että työt loppuvat osaksi sellaisiltakin vaunuilta, joilla sinänsä olisi voinut liikennöidä pidempäänkin. Ja toisaalta joskus korvaavan kaluston hankintojen venyminen venyttää vanhenevan kaluston käyttöäkin, ja kohtuu kulunuttakin kalustoa pidetään erilaisen tekohengityksen turvin ajossa.

Vaunut 181 - 186 olivat 1970-luvun mittapuun mukaan varsin pieniä vaunuja. Lisäksi ne vaan edustivat vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa, joskin ilmeisen toimivaa tekniikkaa. Toki nämä olivat "valovuoden" verran modernimman oloisia verrattuna oman aikakautensa kaksiakselisiin vaunuihin, jotka olivat 1970-luvun (ja toki 1960-luvunkin) näkökulmasta auttamattoman antiikkisia. Lisäksi voi olla niin, että kaikkia työsuojelullisia näkökohtia ei tule esille muiden kuin välittömästi asianosaisten suhteen. Maunulassa naapurissamme asunut eläkeläinen rv-kuljettaja (kävimme keskusteluita 1973 - 78) ei kovin paljon ylistänyt ennen 1950-luvun puoltaväliä käyttöön otettuja vaunuja työmukavuuden suhteen.
kuva 28.04. 16:59 Juhana Nordlund  
  Oikein mukava knoppihan tämä oli. Näin positiivisesti asiaa lähestyn, vaikka en paikkaa edes tunnistanut, vaikka nykyään vietän aikaani Kanta-Hämeessä enemmän kuin virallisen osoitteeni mukaisella alueella. Kaiken lisäksi sekä eilen että tänään matkustin tuosta kohdasta junalla, joskin vähän kuvan junaa järeämmillä junilla.
kuva 28.04. 16:43 Juhana Nordlund  
  Trollikka 620 oli vuodelta 1953.

Tuohon aikaan (kuva on siis vuodelta 1974) Kuplia oli valtavasti katukuvassa.
kuva 28.04. 13:05 Juhana Nordlund  
  Kyseisten vaunujen telit olivat Tampellan valmistetta. Tampella valmisti telit myös Turun nk. Aave-vaunuihin (malli Valmet RM2) ja HKL:n tämän kuvan vaunuista seuraavaan malliin RM3. Tampella toimitti tuon jälkeen telit myös Ruotsin X1-sähkömoottorijuniin.

Kuvan VTS-vaunut oli alunperin tarkoitettu multippeliajoon. Ennen vuotta 1958 kaksinajoa toteutettiinkin, kun teliperävaunuja ei vielä HKL:lla ollut. Multippeliajomahdollisuutta oli varmasti toivottu senkin takia, että vaunuja tilattaessa Helsingissä oli suunnitelmia laajasta pikaraitiotieverkostosta. Siltä erää pikaraitiotiesuunnitelmat hautautuivat ja teliperävaunujen tultua käyttöön VTS:ien ja sitä uudempien telimoottorivaunujen etupäiden täydellisesti varustetut etupuskimet riisuttiin ylimääräisistä varustuksista (esim. sähköliitäntä poistettiin). Vuoden 1959 moottorivaunuissahan oli myös alunperin multippeliajomahdollisuus, mutta sitä ei taidettu hyödyntää milloinkaan. Helsinkiläinen 1950-luvun pikaraitiojuna olisi voinut näyttää esimerkiksi tältä: http://dy.fi/7cs Linkin vaunut eivät ole oikeasti yhteenkytketyt. Ja ne ovat mallia Valmet RM3 vuodelta 1959.
kuva 28.04. 11:29 Juhana Nordlund  
  Kuvapalvelussa finna.fi on kuvia tilanteista, joissa koeajetaan HKL:lle toimitettavaa johdinautoa Härmälässä TKL:n silloisen linjan 1 lankojen alla. Äsken tarkistamassani tällaisessa kuvassa näkyy jokin HKL:n sarjan JE trollikka, nämähän saivat järjestysnumerot 604 - 608. Ulkonäöllisesti lähin trollikkamalli Tampereella taas oli JD (TKL 7 - 20) ja miksei JC:kin (TKL 4 - 6), mutta JC:issä oli edellisiä kapeampi raideleveys -> pyörät piiloutuivat osaksi korin ulkolinjojen sisälle joistakin suunnista katsottaessa.

Osoitteessa https://finna.fi/ on erittäin mukava kuvapalvelu, ja sopivia hakusanoja käyttämällä on vaivatonta löytää huomattavan mielenkiintoisia kuvia.
kuva 28.04. 10:40 Juhana Nordlund  
  Tämä paikka on nykyään kovasti eri näköinen. Kympillä pääsee edelleen melko lähelle tätä paikkaa, mutta reitti kääntyy Mannerheimintieltä Pikku Huopalahteen kohdassa, joka jää pienen matkan päähän kuvaajan selän taakse (vasemmalle). Vuoden 1990 aikana raiteet siirrettiin Mannerheimintien itälaidalta kadun keskelle Tilkan pohjoispuolisellakin reitin osuudella. Etelämpänä raiteet olivat valmiiksi ajoratojen välisellä alueella. Vuoden 1991 alkuun mennessä Tilkka - Ruskeasuo -muutos oli saatu valmiiksi, samoin Pikku Huopalahden rata, joten liikennöinti Kuusitien pohjoispuolelle voitiin käynnistää. Kymppi piteni nykyiselle päätepysäkille saakka. Remontin aikana vuonna 1990 kymppi kääntyi siis samassa paikassa, jossa kolmonen kääntyy nykyään.

Kuvan vaunu HKL 33 palveli helsinkiläisiä yli 40 vuotta. SRS:n tietokantojen mukaan se on liikennöinyt viimeisen kerran 23.9.2016. Vuosien ja vuosikymmenien aikana siihen oli tietenkin tehty lukuisia muutoksia, joista näkyvin oli tietenkin värien vaihtaminen keltavihreäksi. Kuvaushetkellä NRV-vaunuilla oli liikennöity kaupallista ajoa vasta muutama viikko (max reilu kuukausi).
kuva 28.04. 10:17 Juhana Nordlund  
  Valmet-johdinauto mallia JH linjalla 14. Kuvan yksilö on HKL 620. Tätä kalustoa esiintyi kokopäivävuoroissa johdinautokauden loppuun saakka. Ja siltä ajaltahan kuva on, liikennöinti päättyi 14.6.1974.
kuva 28.04. 10:03 Juhana Nordlund  
  Kotimainen Suomen Autoteollisuuden (SAT) valmistama moottorivaunu tuo mukanaan ASEAn perävaunua. Moottorivaunu koki melko näkyvät muutokset jo alle 20 vuoden iässä. Näkyvimmät muutokset tapahtuivat ikkunoissa, sekä edessä että sivuilla. Edessä oli alunperin kaksi yhtä suurta ikkunaruutua samalla tavoin kuin noina aikoina Turkuunkin toimitetuissa raitsikoissa oli. Helsingin vaunuissa kuljettaja istui keskellä etuosaa, joten hänen näkökenttäänsä hallitsi ikkunaruutujen välipalkki. Ratkaisu ei ollut mielekäs, joten korikorjauksen yhteydessä ikkunajako muutettiin kuvassa näkyvän mukaiseksi. Näiden vaunujen numerot olivat HKL:n aikana 163 - 180.

Myös pula-aikana valmistuineissa Karian toimittamissa moottorivaunuissa 187 - 202 oli sama ikkunajako. Niidenkin moottorivaunujen etulasit uusittiin kuvan esimerkkiä vastaaviksi. Pula-ajan Karioiden sivulasit jätettiin kuitenkin ennalleen. Esimerkkikuva pula-ajan Kariasta: http://jno.1g.fi/Pulahermanni.jpg Yllä näkyvän Venhon kuvan vaunussa oli siis alunperin linkin kuvan vaunun tyyliset sivuikkunat. Lyhyt yhteenveto: Vaunut 163 - 180 ja 187 - 202 olivat alunperin ulkonäöllisesti keskenään huomattavan samanlaisia. Muutosten jälkeen vaunujen sivuikkunat paljastivat jo kaukaa, kummasta sarjasta on (oli) kysymys. Pula-ajan vaunuissa sisustus oli loppuun saakka "lähes kokonaan puuta".