Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.12. 17:36 Tuukka Ryyppö  
  Entä mitä tarkoitetaan "Tshekin kaikilla kolmella syöttöjännitteellä"? Onko siinä mukana n. 20 km 1500 voltin rataa vai raja-alueiden 15 kV-ratoja?
kuva 16.12. 16:50 Tuukka Ryyppö  
  Minkä maiden sarjoista näissä 193:issa on kysymys?
kuva 16.12. 16:48 Tuukka Ryyppö  
  Tässähän on juuri kuva siitä, että junia ajetaan myös huonosti tiivistetty ovi edellä.
kuva 14.12. 16:41 Tuukka Ryyppö  
  VagonWeb on Oton kanssa samaa mieltä: http://www.vagonweb.cz/razeni/vlak.php?z​eme=CD&cislo=112&rok=2018
kuva 11.12. 17:39 Tuukka Ryyppö  
  http://www.czloko.com/sales-and-marketin​g.htm
kuva 11.12. 17:38 Tuukka Ryyppö  
  Ja toki parasta tässä on se, että Aleksanteri Suuri oli illyyri. Ja heidän lähin nykyinen sukulaiskansa on... Albaanit. Eli jos jollakulla olisi oikeutta kutsua itseään Makedoniaksi muutenkin kuin perusteella "satutaan sijaitsemaan samassa paikassa", niin Albanialla.
kuva 28.11. 00:08 Tuukka Ryyppö  
  12€.
kuva 28.11. 00:07 Tuukka Ryyppö  
  Neljä junaa päivässä, matka-aika noin 3 tuntia.
kuva 28.11. 00:07 Tuukka Ryyppö  
  Eli, tässäpä arkiaikataulut virallisesta lähteestä: http://rodalies.gencat.cat/en/horaris//c​ercador/?origenCerca=Barcelona-Pla%C3%A7​a+de+Catalunya&origen=78805&destiCerca=L​a+Tor+de+Querol-Enveig&desti=77310&dataV​iatge=29%2F11%2F2017&horaIni=5&lang=en&c​ercaRodalies=true .
kuva 28.11. 00:06 Tuukka Ryyppö  
  Tutkin Rodalies de Catalunyan sivuilta... Ainakin sen verran selvinnyt, että sen aseman nimi on tuolla La Tor de Querol-Enveig.
kuva 27.11. 21:55 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin tämän junan määräasemakilvessä lukee La Tour C., eli juurikin tuo La Tour de Carol.
kuva 26.11. 19:47 Tuukka Ryyppö  
  Tässä ihmetytti, että miten aseman kaksi sisäänkäyntiä on niin todella lähellä toisiaan. Miten tuo on järkevää?
kuva 17.11. 20:23 Tuukka Ryyppö  
  Tuo linkkaamasi kolmashan on hyvin pitkälti sen 562:n korvaaja. Mitkä ne muut ovat? Jokeri 1 ja Jokeri 2? Jokeri 1 tulee ainakin Oulunkylän kohdalta kiinni kantakaupunginverkkoon ainakin hyvin pian jos ei heti. Jokeri 2 taas yhdistyy viimeistään Malmin ratikkaan, josta taas on jo aika lyhyt matka tuon 562:n reitille.
kuva 16.11. 11:20 Tuukka Ryyppö  
  Muurihan nousi vasta 1961. Siihen asti oli esimerkiksi ihan normaalia asua Itä-Berliinissä ja käydä töissä lännessä. Vuonna 1951 oli siis tilanne vielä rauhallinen, joskin idän väestökato suurta (vuosina 45-61 n. kaksi miljoonaa karkasi länteen, kun väkiluku oli n. 15 miljoonaa).
kuva 15.11. 01:35 Tuukka Ryyppö  
  Oliko tämä se harrastajien tilausajo, josta on ollut puhetta?
kuva 07.11. 00:30 Tuukka Ryyppö  
  No sittenpä olisi jo vuoden tarkkuudella ajoitettu.
kuva 06.11. 22:47 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin 90-luvun alkupuolella tällainen Tolstoi oli ihan tavallinen näky. Sitä varhaisemmalta ajalta ei ole muistikuvia.
kuva 06.11. 22:45 Tuukka Ryyppö  
  Kai nyt Moskovankin juna Leningradissa pysähtyi kuten nykyäänkin? Laatokan asema toki on niin uuden näköinen, että sitä ei ainakaan nykymuodossaan liene voinut olla vielä Neuvostoliiton aikaan, mutta kun kuitenkin Leningradin laitakaupungista mennään läpi eikä vain ympäri, niin kai siellä pysähtyäkin on kannattanut? Nykyäänhän Tolstoi pysähtyy Pietarissa Laatokan asemalla keskiyön jälkeen. Vuonna 2007 pysähdysaika oli kello 1:40 paikallista aikaa - ja sitten oli kiire ehtiä Nevan toiselle puolelle sillan yli ennen sen avautumista.
kuva 06.11. 12:17 Tuukka Ryyppö  
  Ei, ihan tavallisia neuvostoliittolaisia vaunuja. Tavalliset matkustajat kyydissään.
Kuvasarja:
M-juna, länsivantaalaisten ja lounaishelsinkiläisten metro
 
24.10. 20:17 Tuukka Ryyppö  
  Miksi tässä ei missään mainita sitä, että Martsarin rata on Kamppi-Meilahti-Haaga-Martinlaakso-metroradan ensimmäinen vaihe? Kun rahat eivät riittäneet koko linjan rakentamiseen, siitä tehtiin vain välttämätön osa sekä Munkkiniemen metroasema. Tuo välttämätön osa, eli luoteen uudisrakennusalueet, annettiin väliaikaisesti VR:n hoidettavaksi - ja tunnetusti mikään ei ole pysyvämpää kuin väliaikainen. Metroratahistoria on merkittävässä osassa Martsarin rataa: Vähemmissä määrin siten, että esim. Kannelmäen asemalla on laiturin reunassa puuparrut laituria raiteiden suuntaan jatkamassa, koska rautateiden junat ovat kummaltakin sivultaan sen parrun leveyden verran kapeampia kuin metrojunat. Ja enemmissä määrin siten, että asemat ovat poikkeuksellisesti olleet Helsingin ja Vantaan kaupunkien omaisuutta, toisin kuin kaikki muut Suomen rautatieasemat ja seisakkeet. Tämä omistussuhteiden ero taas on vaikuttanut sekä asemaratkaisuihin, että asemien tunnetusti häkellyttävän surkeaan ylläpitoon, joka puolestaan on heijastunut myös M-junan matkustajien keskimääräiseen asenteeseen, antaen M-junalle hyvin karun ja rujon maineen.
kuva 17.10. 19:28 Tuukka Ryyppö  
  Viittaakohan linkkaamasi kuvan vaunun kyljessä oleva teksti "južn" sanaan "južnij", eli "eteläinen"? Jostain Odessan tienoilta olisi siis vaunu tullut. Ei ihan lyhyt matka. Vai olisiko aluemäärittely muuttunut Neuvostoliiton myötä?
kuva 17.10. 18:07 Tuukka Ryyppö  
  Nykyäänhän tämän jatkokehitelmä on käytössä VR:llä.
kuva 17.10. 17:55 Tuukka Ryyppö  
  Berliinin alueen rautatiet kuuluivat Itä-Saksaan myös sijaitessaan länsi-Berliinissä. Minkähän maan alueella tuo museo itse asiassa siis sijaitsi? Entä sen takapiha?
kuva 17.10. 17:40 Tuukka Ryyppö  
  Vaiko jonkinlainen resiinan vaunu? Mistä tuo oikein ottaa käyttövoimansa?
kuva 16.10. 10:20 Tuukka Ryyppö  
  Näenkö oikein, että kiskot (tai oikeastaan niiden urat) eivät vielä varsinaisesti risteä, vaan tässä työvaiheessa Manskulta päin tuleva ratikka törmäisi Simonkadun-Kaivokadun kiskoihin sivulta päin? Miten noiden ristikkojen jyrsiminen tms. tapahtuu? Entä miten ristikosta tehdään matalaurainen, kun ilmeisesti risteyksen kohdalla on tässä vaiheessa vielä vaan ihan standardia suoraa urakiskoa?
kuva 11.10. 21:53 Tuukka Ryyppö  
  Hyvä että otat. Vielä parempi, jos voit luottaa voivasi ja muistavasi ottaa sen kuvan kesäkuussa :)
kuva 11.10. 21:48 Tuukka Ryyppö  
  Noinhan tuo kuvatekstistä (kohta A) ilmenee.
kuva 11.10. 21:45 Tuukka Ryyppö  
  Osaako joku linkata kuvaan vaunun sisältä siitä kohdasta, missä nuo tangot ovat? Miten ne on piilotettu?
kuva 10.10. 19:23 Tuukka Ryyppö  
  Kiitos tarkennuksesta, Jonttu! :)
kuva 08.10. 20:03 Tuukka Ryyppö  
  Pendolinon virroitinhan ei kai kallistu. Alusta pysyy paikallaan, olleen samassa kulmassa kuin kiskot sen alla, vain kori kallistuu. Virroitin on käsittääkseni suoraan kiinni alustassa niin, että kori kallistelee katolla olevaa virroitinta kannattelevan rakenteen ympärillä. "Virroittimen vastakallistus" ei siis ole mikään ilmiö. Muistikuvani tästä asiasta on melko vahva ja uskallan väittää sen koskevan juurikin Pendolinoa. Voi toki olla, että olen silti lukenut sen johonkin muuhun kallistuvakoriseen junaan liittyen, mutta pakkohan virroittimen on joka tapauksessa pysyä raiteen keskilinjan yläpuolella aina ja koskettaa ajojohtimeen suoraan alhaalta päin, mikä ei "vastakallistuksella" onnistuisi.
kuva 06.10. 08:42 Tuukka Ryyppö  
  Ei, hankalasti supussa pysyvän suun vain. Tykkäsivät tavastani matkustaa, lisäksi mainitsin työskennelleeni itse rautateillä. Oltiin juteltu joku parikymmentä minuuttia birjania syöden ja tšaita juoden, kun kutsuivat minut sisälle.
kuva 15.09. 23:45 Tuukka Ryyppö  
  Tommi: voisit. Jos sulla on tietokone käytettävissäsi, tuo onnistuu alle vartissa. Eli anna palaa vaan!
Kuvasarja:
ChME-3 Hyrkkäässä
 
13.09. 01:15 Tuukka Ryyppö  
  Ei, mutta se voi pudota kaistalta. Ojaan.
Kuvasarja:
ChME-3 Hyrkkäässä
 
08.09. 21:02 Tuukka Ryyppö  
  Kyllä kai hinata saa poikkeuksellisia asioita ilman erityistä hyväksyntää?
kuva 08.09. 10:45 Tuukka Ryyppö  
  Olen mielestäni aktiivinen rautatieharrastaja, mutta rautatiealan paperikirjallisuutta en ole juuri muuten lukenut kuin kirjastoissa satunnaisesti selaillen ja Resiinaa joskus lukien. Itseäni kun sattuu ensisijaisesti kiinnostamaan rautatiet järjestelmänä sekä rautateiden uudet innovaatiot, mistä molemmista löytyy käytännössä rajattomasti tietoa sähköisistä lähteistä. Täten siis julki tuotakoon: Olen iloinen siitä, että sain nähdä nyt tämän kuvan; lisäksi koen vähäisesti epäkohteliaaksi, että minun puolestani sanotaan, mitkä kuvat jo olen nähnyt.
kuva 05.08. 03:01 Tuukka Ryyppö  
  VR on jo tutustunut tuon kytkimiin. Jo viitisen vuotta sitten Sm3-kaluston kytkimiä alettiin vaihtaa toisiin - juurikin tästä junatyypistä tuttuun malliin. Käsittääkseni kytkinongelmat ovat käytännössä loppuneet sen myötä.
kuva 26.07. 22:26 Tuukka Ryyppö  
  Mikä Ilomantsin tarkastajalla oli vikana? Voinko saada nähdä linkkeröisen aiheeseen?
kuva 24.07. 01:19 Tuukka Ryyppö  
  Joo, Helsingin raitiotiet on kyllä ihan täysi vitsi. Uudetkin radat rakennetaan pitkälti 1920-luvun standardeilla, ryyditettynä 1950-luvun innovaatioilla. Sen uudempia ratkaisuja joukosta ei juuri löydy. Niinsanotun Länsi-Euroopan joukossa Helsinki onkin vanhakantaisten, vaunuja rikkovien ja käyttökustannuksiltaan kalliiden raitioteidensä kanssa aikalailla ainutlaatuinen tapaus. Museoraitiotie.

Silti kiinnostaisi kovasti tietää mikä juuri tässä kuvan aiheena olevassa ratkaisussa on järkenä. Uskon, että jokin, mutta /mikä/?
kuva 23.07. 13:53 Tuukka Ryyppö  
  Millä tavoin tämä on parempi kuin Helsingissä käytetty betonivalun sisään jäävä yksinkertainen metallirakenne? Epäilemättä on, mutta kiinnostaisi tietää hyödyt tarkemmin. Maallikkosilmiini näyttää, että tuossa lopulta betoni pitää kaiken kasassa ja jämptisti paikallaan, eli pölkkykikkailusta ei saisi mitään hyötyä. Häh?
kuva 23.07. 01:05 Tuukka Ryyppö  
  Parkkipaikkojen hävikki ei voi olla ongelma yrityksille, koska parkkipaikkoja on yrityksen edustalla vain muutamia yksittäisiä kappaleita joka tapauksessa. Jos niiden käyttäjien varassa olisi mikään merkittävä osa yrityksen kassavirrasta, niin huonolta näyttäisi. Tämä on vähän kuin Helsinkiin vaadittu 900-paikkainen Hakaniemen Toriparkki, joka vaaditaan Hakaniemen metroasematunnelin kauppojen saamiseksi kannattaviksi. ...vaikka sen kanssa yhteydessä olevan aseman lippuhallin läpi odotetaan tuolloin kulkevan kymmeniä tuhansia metromatkustajia joka päivä. Mutta, jotenkin ne 900 paikkaa palvelevat 50000 ihmistä per päivä niin, että niillä on Paljon Merkitystä ;) Tampereen lukuja en tunne, mutta Helsinginniemelle Oopperan ja Pitkänsillan ohi (jne.) kantakaupungin rajan yli kulkevista ihmisistä n. 70% kulkee joukkoliikenteellä, n. 20% yksityisautoilla. Siitä voi laskeskella, tuoko ratikka enemmän asiakkaita kuin viiden tai kymmenen parkkipaikan häviäminen kaupan edestä on vienyt ;)
kuva 23.07. 01:00 Tuukka Ryyppö  
  Jeps. Voisi ehkä liikkua toinenkin aika helposti: modernisoimatonta ČME3 sinänsä ei taida missään olla UIC-rekisteröitynä, ellei sitten Puolan ja Slovakian leveäraideosuuksilla. Mutta esim. Puolan S200 on, jotenka sellaista saa käyttää Suomessakin. Näemmä myös 1520 mm telein mahdollista.
kuva 19.07. 19:31 Tuukka Ryyppö  
  Freestyler, rock da microphone, in stereo, jne. :)
kuva 07.07. 09:22 Tuukka Ryyppö  
  Yhdessä Saksaan rekisteröinnin kanssa näyttäisi tosiaan, että yhden maan yksityinen firma on vuokrannutkalustoa toisen maan kansalliselle operaattorille.
Kuvasarja:
ChME-3 Hyrkkäässä
 
02.07. 21:37 Tuukka Ryyppö  
  Oskari: periaatteessa saman veturin eri maapaketti. Eli vastaavanlaisia eroja kuin Suomeen toimitettujen Sr2:ien ja Norjaan toimitettujen vastaavien välillä. karkeasti ottaen sama veturimalli.
kuva 17.06. 16:06 Tuukka Ryyppö  
  Kymmenen vuotta vanhaan kommenttiin vastasit. Mutta: "mahdollisesti" tai ehkä paremminkin "todennäköisesti". Tai: "olisivat luultavasti". Olen tuota kirjoittaessani pitänyt uskottavana, että ovat turvallisia, mutta koska en ole asiantuntija ja etenkin tuohon aikaan Vorgissa on ollut porukkaa, joka on tulkinnut tuollaisen harrastelijakirjoittelun täysin varmaksi faktaksi, olen pyrkinyt tekemään selväksi, että kyse on vain rautatieharrastajan (perustellusta) käsityksestä, ei ammattilaistiedosta. Se sana "lienisivät" on siellä siis ohjaamassa ihmisiä harjoittamaan lähdekritiikkiä.
kuva 31.05. 23:53 Tuukka Ryyppö  
  Neuvostoliitossa oikeastaan kaikki sähkö- ja puhelintolpat asennettiin noin. Helpottaa todella paljon niiden vaihtamista, kun vanhat voi kipata suoraan kuorma-auton lavalle ja uudet seuraavan lavalta taas käyttöön. Ei tarvitse käyttää hengenvaarallisia kyllästysmyrkkyjä eikä myöskään tuhlata hyvää betonia.
kuva 23.04. 15:26 Tuukka Ryyppö  
  Mihin perustuu väite, että huollot hoidetaan tehtaalla? Onko tämä vain huoltopaketin olemassaoloon pohjaava arvaus vai onko mukana muutakin tietoa?
kuva 20.04. 00:07 Tuukka Ryyppö  
  Miten tiheästi Jokerille tulee puolenvaihtopaikkoja? Sellaistahan voisi käyttää ihan niin, että luikahtaisi perässä tulevan alta toiselle puolelle ja peruuttelisi takaisin sitten ohituksen tapahduttua. Koska tämän museopömpelin ei tarvitsisi pysähtyä kaikilla pysäkeillä, jokin sunnuntain kellonaika luulisi olevan ihan mahdollinen. Mitenköhän Laajasalon ideassa toimisi esim. sillan ylitys? Mitkä siinä ovat vaunujen nopeudet ja kykeneekö kulosaarivaunu samoihin nopeuksiin? Tarvitseeko kyetä? Mihin tulee mahdollisia väistöpaikkoja, eli mitä tahansa linjasta erkanevia vaihteita?
kuva 18.04. 21:54 Tuukka Ryyppö  
  Tässä tiedetään vaihde-elementtien olevan menossa juuri Pasilaan. Minne sinne? Junahan lienee sen firman hommissa, joka Pasilassa tapahtuvaa vaihteenasennusurakkaa (mitä sellaista?) hoitaa. Oma käsitykseni on, että Helsingin liikennepaikan ylläpidosta olisi vastuussa juurikin VR Track, mutta saatanpa olla väärässäkin. Ja Triplanrumilukseen jos liittyy vaihteidenvaihtelu-urakka, kuljetuksen tilaajana voi olla myös Triplasta vastuussa oleva rakennusliike tai joku sen alihankkija.
kuva 16.04. 15:23 Tuukka Ryyppö  
  Tulikohan kaupat Innotransin aikana viime elokuussa? Siellä tuollaisia oli näytillä.
kuva 13.04. 13:04 Tuukka Ryyppö  
  Näyttää samalta kuin Alvia-junat. Ne ovat varsin erikoisia epeleitä: Pysähtyvät esim. 8800 asukkaan Bembibressä ja 2700 asukkaan Torre del Bierzossa ja toisaalta kykenevät ajamaan suurnopeusrataa GPS:ni mukaan 258 km/h. Ja tosiaan vaihtamaan raideleveyttä lennossa, jos tarvetta tulee. Oma junamme noukki meidät kyytiinsä tuolta pienestä Bembibrestä, pysähdellen taajamajunan tapaan pienillä paikkakunnilla ja kuljettaen ehkä yhteensä kahtakymmentä matkustajaa. Vuoristossa mutkitellen, välillä tunnelissä 360° mutkan tehden, 60-90 km/h kulkien. Leonissa juna täyttyi lähes täyteen ja vauhtia tuli kaikessa hiljaisuudessa pikajunaksi muuntuneelle junallemme rutkasti lisää, mentiin n. 150 km/h. Sitten vähän ennen Zaragozaa kuului lattian alta useampi erikoinen kolahdus ja ikkunasta ulos katsoessani huomasin junamme juuri poistuvan jonkinlaisesta peltihallista. Epäilykseni heräsivät ja katsoessani ajolankojen kiinnityksiä, huomasin kääntöorsien olevan Suomesta tuttua muotoa. Kyllä, suurnopeusradalla oltiin, eli taas oli koettu muodonmuutos. Kolahdukset olivat tulleet raideleveyden muuttamisesta. Ja sitten mentiinkin kovaa. Viimeiset 250 km Barcelonaan veivät osapuilleen saman ajan kuin ensimmäiset 70 km.