Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.05. 20:50 Tuukka Ryyppö  
  Jotain osviittaa antaa se, että lähemmäs puolet ER2-junan katosta on sähkövastusta. Ja se kulkee harvoin yli satasta.
kuva 11.05. 18:55 Tuukka Ryyppö  
  On muuten ihan fiksuja laitteita! Kiitos linkistä!
kuva 11.05. 09:52 Tuukka Ryyppö  
  Siis, Suomessa oleviin on laitettu, Italiassa. Ei laitettu Suomessa, paitsi ehkä jonkun tasoristeysonnettomuuden jälkeen, jos keulaa on pitänyt rakentaa osin uusiksi.
kuva 10.05. 14:17 Tuukka Ryyppö  
  No, Suomessa on Sm6-sarja, ja ne ovat myöskin New Pendolino -perhettä, vaikka niihin onkin Suomessa laitettu vanhojen pendolinojen keula.
kuva 08.05. 15:30 Tuukka Ryyppö  
  Kun ei Venäjällä kiskojarruja taida olla, ei normaalia nopeampikaan jarrutus välttämättä hirveästi heiluta.
kuva 08.05. 15:29 Tuukka Ryyppö  
  Tuossa sulle kuvia joihin verrata: http://www.railfaneurope.net/pix/ru/car/​RIC_WLABmz/pix.html . Mutta ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tuollaisia vaunuja on Venäjällä kohtalaisen paljonkin.
kuva 04.05. 23:16 Tuukka Ryyppö  
  Osaisiko joku sanoa tämän vaunun sarjamerkinnän, että voisin lisätä sen tunnisteisiin?
kuva 04.05. 22:58 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan tägeihin voisi lisätä nämä:
Dieselveturi: Ulkomaat: 290
Moottorivaunu: Ulkomaat: 650
Sähkömoottorijuna: Ulkomaat: 423 023

Tuon myötä onnistuu sekä sarjan haku, että yksilön haku.
kuva 04.05. 21:45 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan julkaisuajankohtanaan suhteellinen tuoreus!
kuva 04.05. 21:42 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoisesti koottu juna, kun nuo oranssit vaunut kuuluvat yksityiselle Tverskoj Ekspress -yhtiölle, ja välissä on Lokakuun rautateille kuuluva Severnaja Pal'mira -junan vaunu.
kuva 04.05. 00:23 Tuukka Ryyppö  
  Kai sitä harrastaja uuden kaluston hiekkasäiliöönkin ihan mielellään menisi avuksi?
kuva 30.04. 02:40 Tuukka Ryyppö  
  Eroja on itse asiassa aika paljon. Ilmanottoaukkoja ilmestynyt päädyn laidoille, valonheitin on siirtynyt alemmas ja saanut suojalevyn, tuulilasin alapuoliset pienet lamput (?) ovat saaneet uudet paikat, puskinten edessä on jostain syystä peltihelmat ja näyttää siltä kuin tuonne puskinten tienoille olisi ilmestynyt uusia letkuja.
kuva 24.04. 14:10 Tuukka Ryyppö  
  Onko tämä sitä entisen Pärnun suuntaan vieneen kapearaiteisen ratalinjaa?
kuva 21.04. 10:09 Tuukka Ryyppö  
  Ihan varmasti ei ole tulossa mitään sähkövetoa, vaan ihan lisää Dr18-sarjaa vaan.
kuva 20.04. 20:21 Tuukka Ryyppö  
  Tuo saattaa olla langan korkeus jossain. Eri maissa ajolangat ovat hyvin eri korkeuksilla. USA:ssa junat ovat vielä suurempia kuin Suomessa.
kuva 19.04. 00:47 Tuukka Ryyppö  
  Ihan selvästi tuolla EVR lukee, eli Eesti Raudtee näillä on ollut omistajana. RŽD:n kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.
kuva 19.04. 00:45 Tuukka Ryyppö  
  Mikähän juttu tämä nyt on? Jos tuo ramppi on olemassa, minkä takia mut joskus vuoden 2013 hollilla hälytettiin nostamaan järkyttävän painava sähköpyörätuoli matkustajineen ulos kaksikerrosvaunusta Riihimäellä?
kuva 15.04. 20:06 Tuukka Ryyppö  
  Oula: Siitä ei ole annettu julkisuuteen tietoa, mitä välejä aiotaan ajaa. Operail on sanonut, että asiakkaat ovat jo tiedossa, ja hieman on voinut päätellä, että luultavasti metsä-alan yhtiöitä olisivat, eli että pidemmän päälle aika isokin osa Suomen puukuljetuksista siirrettäisiin Operailin hoidettavaksi. Operail on aloittamassa muistaakseni yhdeksällä veturilla, joten toiminta pamahtaa veturimäärällä laskettuna heti melkein tuplasti niin isoksi kuin Fenniarailin toiminta. Ja kun huomioidaan, että Operailin käyttöön tulevia vetureita on kehuttu "Euroopan vahvimmiksi diiselvetureiksi", vetokapasiteettia löytyy ylikin kaksi kertaa se, mikä Fenniaraililla. Ja toki valtionrautatiellä on hyvä kyky hankkia tarpeen tullen lisääkin kalustoa tilanteen mukaan, kun Fenniarailia on hidastanut se, ettei kovin suurta veturitilausta varten uskalla pienelle firmalle kukaan antaa rahaa lainaksi. Niinpä sen piti aloittaa ihan vaan kolmella veturilla, ja kasvattaa veturimäärää sitä mukaa, kun on saanut osoitettua kykenevänsä aiemman pienen veturimäärän ajamiseen tuottavasti. Operaililla ei tätä rajoitetta ole, joten toiminnalla on mahdollisuus hyvinkin nopeaan kasvuun.

VR:llä oli 2000-luvun alussa hyvin pitkällä projekti rautatieliikenteen aloittamisesta Virossa, mutta se ammuttiin alas, kun VR aloitti nykyisen sisäänpäinkäpertymisensä ja kaikki rautateiden ulkomaanyhteensopivuus nähtiin uhkana Suomalaisten Erityisolosuhteiden säilyttämiselle. Nyt näyttäisi siltä, että sen ekologisen lokeron, jota Suomen valtiollinen rautatieyhtiö ei viitsinyt täyttää, täyttää nyt sitten Viron valtiollinen rautatieyhtiö.

Arvostan, koska on tärkeää että 1520/1524-millisille raiteille saadaan merkittävä kansainvälinen toimija ennen kuin vähitellen useampaan ja useampaan EU-maahan itsensä mahduttanut Saksan valtion rautatieyhtiö DB tunkee tännekin. EU:n leveäraidealueen käytännön monopoli antaa hyvän jalansijan laajentua muuallekin. Ja se tiukentaa kilpailua, mikä tekee rautatieliikenteestä tehokkaampaa. Olisi toki hyvä, että se olisi suomalainen firma, mutta kyllä virolainenkin multa paljon isommat sympatiat saa kuin saksalainen.
kuva 15.04. 19:56 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan DFG7-E veturilla ei ole juuri mitään muuta tekemistä Dr18:n kanssa kuin se, että kyse on pitkäkeulaisesta keskiohjaamoisesta veturista. Wikipediasta kun kaivaa, niin se näemmä perustuu DF7:aan, joka perustuu DF5:een, jne. Niiden juuret ovat pohimmiltaan neuvostoliittolaisessa TE3-veturissa, joka taas on kehittynyt TE1:stä, joka on kehitetty USA:laisten ALCO-tehtaan veturien pohjalta.

Dr18 taas perustuu ČME3-veturiin, jonka Wikipedia kertoo pohjautuvan tšekkoslovakialaiseen 720-sarjaan, joka pohjautuu jotakuinkin moottorivaunusarjaan 830, johon on otettu ideoita linja-automallista Škoda 706, jonka pohjalla on kuorma-automalli, joka myöskin oli nimeltään Škoda 706. Ja se puolestaan Škoda 606:een, joka on vuodesta 1930 asti valmistettu kuorma-automalli, ja perustuu puolestaan mihin lie. En uskalla katsoa pitemmälle, koska kohta vastaan tulee Dr18:n kaukaisimmaksi esi-isäksi luultavasti joku kroatialainen hevosenkenkä.
kuva 15.04. 19:04 Tuukka Ryyppö  
  EVR on lyhenne sanoista Eesti Vabariigi Raudtee (en ole ihan satavarma tuosta V:stä, siitä ei oikein missään hiiskuta). Kyseessä on siis Viron VR. Matkustajaliikenne yksityistettiin vuonna 1997 omaksi puhtaasti voittoa tavoittelevaksi surkeasti hoidetuksi yhtiökseen, ja vuodesta 1997 lähtien EVR on ollut muuten puhdas tavaraliikennefirma, mutta operoi matkustajunia Tallinna–Moskova ja yhteistyössä Latvian ja Liettuan rautateiden kanssa matkustajajunaa Tallinna–Riika–Kaunas–Šeštokai. EVR vaihtoi vähän aikaa sitten nimensä Operailiksi, mutta on yhä Viron valtion hallinnassa. EVR Cargo/Operail on siis Viron valtionrautatiet. Aloittaa liikenteen Suomessa melko pian.
kuva 15.04. 16:23 Tuukka Ryyppö  
  Voisin täydentää: Sana "metro" tarkoittaa eri maissa vähän eri asioita. Saksassa metro on laite, joka periaatteessa muistuttaa lähinnä matkustajajunaa, mutta johon ei sovelleta rautatielainsäädäntöä, vaan raitiotielainsäädäntöä. Vaikka juna olisi täsmälleen samanlainen kuin rautateiden juna, siihen voidaan Saksassa päättää soveltaa raitiovaunujen lainsäädäntöä. Silloin sillä ei saa ajaa rautateillä ja sitä aletaan kutsua metroksi. Ero on siis vain siinä, mitä lainsäädäntöä on _päätetty_ soveltaa kyseisen junan kanssa. Aivan tasan sama laite voi olla sekä metro että juna, ihan vaan iskemällä paperiin uudenlainen leima. Näin tehtiin Berliinissä Saksan jaon aikana: Kun kalustosta oli pulaa, sitä lainailtiin paikallisjunaverkolta metroverkolle ja toisin päin.

Jos matkustajajuna kulkee samalla radalla todella raskaiden tavarajunien kanssa, se täytyy rakentaa niin kestäväksi, että matkustajat pääosin selviävät hengissä vaikka tulisi törmäys tavarajunan kanssa. Metroradalla ei tavarajunia ajeta, joten pahin kolari johon metro voi joutua on paljon kevyempi asia kuin pahin kolari johon matkustajajuna voi joutua. Siksi metrot voidaan rakentaa paljon kevyemmiksi kuin junat, jolloin niihin saadaan helpommin todella nopea kiihtyvyys.

Englannissa taas metrot ovat alunperin olleet ihan vaan junia, jotka vaan kulkevat maan alla. Lontoon metrossa oli alunperin höyryveturit! Siksi mahdollisimman suuri osa radasgta tehtiin niin, radan yläpuolella ei ollut maata, vaan pelkkää taivasta. Maanalainen juna kulki tavallaan "vallihaudassa", eli se kulki paljon maanpintaa alempana, mutta ei silti tunnelissa. Vasemmalla ja oikealla puolella olivat korkeat seinämät, ylhäällä ilmaa. Jos näin ei olisi toimittu, metrotunnelit olisivat olleet täynnä savua ja matkustajat olisivat tukehtuneet heidän keuhkojensa täyttyessä savusta. Se olisi ollut kurjaa.

Saksassa metrot siis ovat alunperin olleet vähän jykevämmin rakennettuja raitiovaunuja, Englannissa taas vähän kevyemmin rakennettuja junia. Sitten niistä on muodostunut lopulta keskenään melko samanlaisia. Englannin maanalaiset ovat keventyneet, Saksan metrot puolestaan saaneet lisää kokoa ja painoa.

Sveitsin lainsäädännössä taas oikeastaan kaikki kiskolla kulkevat ovat junia. Ihan kaikki raitiovaunutkin toimivat Sveitsissä rautatielainsäädännön alaisuudessa.

Suomessakin metron ja junan ero on oikeastaan vain siinä, mitä lainsäädäntöä niiden kanssa noudatetaan. Metrojen ei tarvitse välittää rautatielaista. Ja metron ja raitiovaunun ero taas on siinä, että raitiovaunu on rakennettu sellaiseksi että se pystyy kulkemaan luontevasti kadulla, metro taas kulkee kokonaan omalla radallaan. Tätä varten raitiovaunut tehdään kapeammiksi kuin metrot ja niissä on lyhyemmät vaunut kuin metrossa.
kuva 13.04. 19:41 Tuukka Ryyppö  
  "Matkustajajuna jolla ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia" on lemppari-ilmauksiani suomen kielessä. Tarkoittaa useimmiten yksinään kulkevaa veturia jolla ei ole vaunuja perässään.
kuva 13.04. 19:39 Tuukka Ryyppö  
  Miksi metro eikä ratikka?
kuva 08.04. 02:45 Tuukka Ryyppö  
  Operailin värityksestä on mahdotonta mitään varmaa vielä sanoa. Heidän uusimmat C30-M-veturinsa ovat punavalkoisessa värityksessä, mutta ne näyttävät saaneen värityksensä ennen kuin Operailin nykyinen väritys päätettiin. Tämän kuvan veturi taas on saanut pitää punaisen pohjavärinsä, mikä viittaa siihen, että vain osa sen värityksestä on muutettu Operailin nykyisen brändin mukaiseksi. Tuo sininen ei ainakaan tuon punaisen kanssa sovi kovin hyvin yhteen, joten luultavasti tuo ei tule olemaan Suomessa kulkevien Operail-vetureiden väritys.

Jotain vihjettä voi hakea Operailin nettisivujen värimaailmasta: https://operail.com/ . Koska siellä ei ole juuri muuta kuin sinisen sävyjä ja videoidenkin alut on haluttu vääntää sinisävyisiksi, olettaisi veturin perusväriksi tulevan suunnileen tuon sinisen, joka tämän kuvan veturin raidassa on. Korostuksia sitten ehkä punaisella ja valkoisella?

Vetureista on näkynyt kuvia, joiden mukaan niiden vanhat värit on poistettu, ja kuvissa veturit ovat olleet keltaisessa pohjamaalissa. Kyseisten veturiyksilöiden vanhasta värityksestäkään ei siis voi vetää mitään johtopäätöksiä sen suhteen, mikä uusi väritys tulee olemaan.

Väittäisin, että aika varmasti ei tämä tässä kuvassa näkyvä ainakaan, kun punainen on eri kuin logossa.
kuva 25.03. 13:10 Tuukka Ryyppö  
  Ollaanko tässä siis ihan niiden Eil-tuohoamisraiteiden vieressä?
kuva 24.03. 14:25 Tuukka Ryyppö  
  Tulevaa varten avattakoon, että mainittu "tunnettu syy" on koronavirus, joka alkoi pari viikkoa sitten toden teolla myllätä Euroopassa ja johtanut Suomessa liikkumisen vähentämiseen sun muuhun.
kuva 24.03. 13:40 Tuukka Ryyppö  
  Tero, ei ole.
kuva 21.03. 22:48 Tuukka Ryyppö  
  Mä en ole kyllä ikinä ennen kuullut edes väitettävän, että "mamu" voisi olla jotain muuta kuin loukkaus. Ainoat joiden sitä oikeasti kuulee ikinä käyttävän on vieraspelkoiset eli niinsanotut "maahanmuuttokriittiset".
kuva 20.03. 21:24 Tuukka Ryyppö  
  Tero, no, Perussuomalaiset-puolue nyt on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Mutta, ei tässä ollut edes kyse siitä, että onko Suomessa ollut maahanmuuttajia, vaan siitä, onko heitä kutsuttu tuolla m-sanalla. M-sana on uusi, ja se on ihan selkeästi vihamielistä kielenkäyttöä. Maahanmuuttajat olivat maahanmuuttajia, kunnes niistä haluttiin alkaa käyttää pilkkanimeä "mamu". Jota sinäkin ihan sujuvasti näytät käyttävän.
kuva 20.03. 16:02 Tuukka Ryyppö  
  Jimi, "mamu" on Perussuomalaiset-puolueen käyttöönottama sana. Jo sen itsessään pitäisi riittää osoittamaan, ettei se ole ihan ok. Se on vastaava sana kuin "neekeri". Eli sitä on käytetty niin paljon negatiivisessa sävyssä, että nykyään se on negatiivinen sana. (Tietysti sanan "mamu" käyttö alkoi ylipäänsä negatiivisena sanana, joten tuo "nykyään" on tuossa vähän hassu).
Ei sanaa "mamu" käytä kyllä oikeasti kukaan, joka ajattelee ihmisistä kunnioittavasti.
kuva 19.03. 20:22 Tuukka Ryyppö  
  Hyvin sanottu. Pitäisi jokaisen tietää, että jotkut sanat ovat sopivia ja toiset eivät. Jotkut melko yleisestikin käytetyt sanat saattavat tuntua loukkaavilta, vaikka ne keskellä tekstiä mukamas vähäpätöisiä olisivatkin. Ja se, että ne sanotaan ohimennen, saattaa jopa lisätä niiden loukkaavuutta. Vähän empatiaa nyt peliin, jooko?
kuva 15.03. 23:31 Tuukka Ryyppö  
  Kiehtovaa, miten vanhasta tieverkosta ei ole jäljellä mitään muuta kuin Myllykoskelle vievä tie!
kuva 12.03. 12:59 Tuukka Ryyppö  
  Ei se kyllä pätemätön ole. Sen asentanut, tai asennuksen määrännyt, henkilö on syyllistynyt johonkin virkavirheen sukuiseen, mutta ei se kyllä merkin voimassaoloon mitään vaikuta, jos merkki on silti vaivatta luettavissa. Merkkien vääränlainen asentaminen on liikenneturvallisuutta (hyvin vähäisesti) vaarantava teko, ja siksi kiellettyä.
kuva 12.03. 12:52 Tuukka Ryyppö  
  Kun puhutaan ruplan kurssin pompsahtamisesta, niin käytännössä ruplia vähänkään useammin vaihtavat ajattelevat ruplan kurssin siten, että miten monta ruplaa vastaa yhtä euroa. Kun rupla on nykymittapuulla vahva, kurssi on esim. 68 ruplaa per euro. Ruplan ollessa heikko, kurssi on vaikkapa 75 ruplaa per euro. Luvun vaihtuessa 68:sta 75:een, luku nousee. Ja silloin "pompsahtaa" on itse asiassa ihan oikein.
kuva 12.03. 12:50 Tuukka Ryyppö  
  "pompata" tarkoittaa pitkälti samaa kuin "hypätä", mutta sen maksimikorkeus on rajatumpi kuin hyppääminen. Suomen pääte "-htaa" tekee sanan sisällöstä rennomman, tavallaan kevyemmän oloisen. Esim: "juoksahtaa kauppaan" tarkoittaa sellaista (lähellä olevaan) kauppaan juoksemista, joka tapahtuu lyhyessä ajassa ja joka ei aiheuta hikoilua. "Hypähtää"/"pompsahtaa" tarkoittaa siten ripeää mutta silti fyysistä rasitusta kummemmin aiheuttamatonta hyppyä/pomppua. Eli kyllä, suomessa "pompsahtaa" tarkoittaa siirtymistä nopeasti vähäinen määrä ylöspäin. Hyppääminen voi tapahtua myös alaspäin, mistä esimerkkinä olkoon vaikka uimahyppy. Silloin pitää kuitenkin kontekstista ilmetä yksiselitteisesti, että tarkoitetaan nimenomaan alaspäin hyppäämistä. Koska osakekurssit voivat tehdä nopeita kohtalaisen pieniä liikkeitä sekä ylös- että alaspäin (ja tekevät niin usein), osakkeista puhuvassa uutisessa asiayhteydestä ei voi selkeästi ja vaivattomasti päätellä hypyn suuntautuvan alaspäin. Ja niin ollen se osakkeen pompsahtaminen arvon tarkoittaa osakkeen arvon merkityksellistä mutta silti pienenä pysyvää nousua. Jos todellisuudessa osakkeen arvo onkin pudonnut vähän, pudonnut paljon tai noussut paljon, mutta artikkelissa sanotaan "pompsahti" ilman sanaa "alaspäin", silloin uutisessa on asiavirhe.
kuva 05.03. 23:15 Tuukka Ryyppö  
  Tämähän taitaa siis olla Tallinna–Moskova-junan kalustoa siltä ajalta kun sitä junaa ajoi vielä EVR.
kuva 04.03. 21:02 Tuukka Ryyppö  
  Julius: Jäin vain väliaikaisesti. Rata oli niin huonossa kunnossa, että se olisi pitänyt käytännössä rakentaa uudelleen. Koska Tallinnan ja Pärnun välille ollaan rakentamassa toiselle linjaukselle kokonaan uusi rata, ei katsottu järkeväksi perusparantaa tuota rataa. Samallahan Viljandiin menevä haara pistettiin oikeasti hyvään kuntoon.
kuva 03.03. 20:46 Tuukka Ryyppö  
  Omaan silmääni tuo on enemmänkin graafinen aikataulu.
kuva 02.03. 09:49 Tuukka Ryyppö  
  Mitenkä laivat sitten ovat kulkeneet Trollhättanista? Miten tuohon aikaan on ollut Ruotsissa kanavia? Eikö kanava mene Tukholmasta Göteborgiin? Onko Trollhättanista pitänyt ensin mennä länteen päin merelle asti? Voiko samalla laivalla, joka pärjää Trollhättanin jokisatamassa, kulkea myös Itämeren yli minne laiva sitten onkaan vienyt? (Pietariin asti?)
kuva 27.02. 00:08 Tuukka Ryyppö  
  Mitäs Sweco sitten rautatiekalustolla tekee?
kuva 26.02. 22:09 Tuukka Ryyppö  
  Eikö Sweco ole entinen NRC, eli entinen VR Track?
kuva 24.02. 19:34 Tuukka Ryyppö  
  Jospa yleisin ajettava väli on sellainen, että jos kiskot eivät olisi mutkalla, pitäisi jatkuvasti olla kääntelemässä pöytää?

Lisäksi näyttäisi siltä, että toinen pöydän raiteista on suora ja toinen mutkalla. Eli ehkä tuo toimii samalla vaihteena?
kuva 21.02. 19:53 Tuukka Ryyppö  
  Onko missään ollut veturinvaihtoa sähköstä höyryyn tai toisin päin?
kuva 20.02. 21:52 Tuukka Ryyppö  
  Tässä vaunussa mua kyllä kovasti kiinnostaa, että onko tämä yksi yhteen samanlainen kuin ne kaksi aiemmin vietyä, joissa on kuitenkin siellä täällä eroja HKL:llä nyt käytössä oleviin verrattuna. Luulisi, että huollon kannalta voisi olla kivempaa, että kaikissa kolmessa sporassa olisivat osat samassa järjestyksessä. Mutta toisaalta, muutokset lienee tehty jostain ihan fiksusta syystä?
kuva 17.02. 22:26 Tuukka Ryyppö  
  Osaako joku arvailla, mitä signaalia tällaisella saa kiinni?
kuva 16.02. 19:39 Tuukka Ryyppö  
  Eipä kauaa kestä, niin Oulussa pimeinkin mahdollinen vuorokaudenaika on kokolailla valoisa.
kuva 10.02. 18:31 Tuukka Ryyppö  
  Viidettä tarkoittanit? ;)
kuva 07.02. 16:00 Tuukka Ryyppö  
  Onko se Valmettikin pohjimmiltaan vaan vähän reilummilla toleransseilla tehty lisenssi-Scania niin kuin lättähatuissa?
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
29.01. 23:33 Tuukka Ryyppö  
  Etelällä tarkoitettiin ilmeisesti keski-Eurooppaa. Toisaalla todettiin, että pääosin pyöriensä varaan, mutta edempi tuki on hieman lähempänä perävaunun puoliväliä sijaitsevissa jaloissa, eikä perävaunun etuosassa olevassa tapissa.
kuva 29.01. 19:46 Tuukka Ryyppö  
  Hakusanoina siis kombinierter verkehr sekä hupac.
kuva 29.01. 19:45 Tuukka Ryyppö  
  Teemu: Katselin kuukkelin kuvahaulla, ja aika selvästi kyllä pyörien varassa. Edempänä paino näyttäisi olevan tavallisesti niillä tukijaloilla, joilla puoliperä seisoo ilman nuppia ollessaan, mikä taitaa hieman vähentää pyörille tulevaa kuormaa, kun ne jalat ovat keskemmällä kuin puoliperän kiinnitystappi.