27.02.2016 / Lindau, Saksa
27.02.2016 Tauruksen vetämä juna saapuu Bodensee-järven rannalle Lindaussa.
Kommentit
| 15.02.2022 12:38 | Tapio Keränen: | Onko tietoa, kuka on säveltänyt Tauruksen liikkeellelähtömusiikin? | |
| 15.02.2022 13:02 | Timo Salo: | Olisko Siemenssin suunnitteluinsinöörit? Kyllä tuolla yhdet euroviisut voittas, sanoitusta vaan kehiin... :-) | |
| 15.02.2022 13:43 | Rainer Silfverberg: | Siis eikö ne äänet tule taajuusmuuttajasta, ihan kuten Helsingin M100 metrojunissa? | |
| 15.02.2022 13:47 | Jukka Ahtiainen: | Taajuusmuuttajista kyllä ja tietoisesti sivutuotteena. | |
| 15.02.2022 14:07 | Tuukka Ryyppö: | ''Tietoisesti sivutuotteena'' tarkoittaa siis, että niistä lähtee joka tapauksessa noin kova ääni, ja kun ääni on kova, siitä on tehty mieluummin miellyttävä kuin ikävän riitasointuinen. Tuo ääni voisi olla myös kirskuva ja rosoinen kirkuna. Paljon mukavampaa, että sieltä tulee kaunis do-re-mi-fa-so-la-ti-dõõõ. (Loppu tosiaan menee vähän nuotin vierestä) Tuosta äänestä on hieno video, kun Tauruksen vetämä juna on lähdössä liikkeelle hyvin liukkailta kiskoilta ja tehonsäätö venkslaa edestakaisin ylös ja alas: https://www.youtube.com/watch?v=Q_bF1Wb_pSE |
|
| 15.02.2022 15:49 | Topi Lajunen: | Äänet tulevat ajomoottorista, sekä Tauruksessa että M100:ssa. Toki se on se taajuusmuuttaja, joka saa sen ajomoottorin värisemään noilla taajuuksilla. Nouseva melodia ei nouse vain oktaavin verran, vaan jonkin verran vajaan kaksi oktaavia. Vahva veikkaukseni on, että tarkoituksella ei ole tehty mitään skaalaa, vaan se tulee luonnostaan: länsimaisen musiikin intervallit kun ovat suhteellisen yksinkertaisia murtolukukerrannaisia, jotka on varmasti helpompi tuottaa digitaalisesti ohjatulla taajuusmuuttajalla, kuin monimutkaisemmat intervallit. Bonuksena tulee sitten korvia miellyttävä melodia. |
|
| 15.02.2022 16:01 | Timo Salo: | Jos moottoreille menevä sähkö olisi puhdasta siniaaltoa, niin ääni olisi aivan toisenmoinen... (tuskin kuultavissa, mutta tuo kun on niin "särmikästä") | |
| 15.02.2022 16:31 | Topi Lajunen: | Varmaankin aika lähellä kanttiaaltoa. | |
| 15.02.2022 21:03 | Jukka Ahtiainen: | Topin täsmennys äänen muodostumisesta hyvä. | |
| 15.02.2022 23:25 | Timo Salo: | Niin, Jukka varmasti tietää mistä se ääni varsinaisesti tulee? Topin manitsemalla kanttiaallolla suoritetaan ns. PWM-modulointi. Kolmivaihesähkön muodostamiseksi hakataan kolmessa/kolmessa eri linjassa tasasähköstä PWM-muotoista vaihtovirtaa. Eli positiivinen puoliaalto tehdään ensin antamalla ensin lyhyitä sitten leveneviä pulsseja ja taas alasajo lyhyemmillä pulsseilla. Seuraavaksi tehdään negatiivinen puoliaalto samalla tavallla. Näitä "hässäköitä" on oltava kolme+kolme, jotta voidaan muodostaa 120:n asteen vaihesiirrolla olevaa kolmivaihejännitettä. Jännitteen taajuutta muutetaan ulkoisen ohjeen mukaan ja siittä syntyy säädettävän moottorin vaihtuva kierrosluku. (do-re-mi-jne) Äänen voima on yleensä virran suuruudesta ja resonoivien osien määrästä/mallista kiinni. Ko. ääni muodostuu ymmärtääkseni siittä, että tuo AC-kanttiaalto muodostaa magneettikentän moottoriin, jolla saadaan haluttu voima ulos. Tällöin kenttä resonoi kaikessa missä on välystä ja on magneettista. Myös tamusta itsestään kuuluu tuo ääni yleensä, jos siellä on yksikin rautasydänkuristin. (jopa tehokomponentit itsessään voivat ääntää, kun ovat yleensä teräskuoren sisällä lämmönjohtamisen takia. Pienempivirtaiset muovikuoriset ei välttämättä tätä tee) Tuon resonoinnin ymmärtää parhaiten koittamalla/kuuntelemalla erityisesti vaikka jotain huonosti tehtyä muuntajaa. Jos E/I-levyt ei ole kunnolla tiiviisti pakattu, niin ääni voimistuu vastaavasti levyjen resonoidessa 100 Hz:n taajuudella. Nuo taajuusmuuttajat (tamut) toimivat yleensä kHz-taajuuksilla. PWM= Pulse Width Modulation Mitä moottoreihin (3*230/400V) tulee, niin periaatteessa nuo ajomoottorit ovat kai samalla periaatteella toimivia. Roottori pyörii magneettikentän mukana. RSTRSTRST jne. Siinä on kuitenkin muutamia ongelmia kuten jättämä (nimelliskierrokset 3000 rpm / todellinen n. 2950 rpm ja laskee kuormituksen mukaan) Mitä isompi jättämä tyhjäkäyntisellä moottorilla, sitä huonompi laite . Jättämä taas riippuu mekaniikasta, eli mikä on ilmaväli roottorin ja staattorin välillä +laakeroinneista jne. Huom. yllä oleva texti on henkilökohtainen käsitykseni asiasta ja saattaa sisältää vähän sitä sun tätä... :-) |
|
| 16.02.2022 03:12 | Tuukka Ryyppö: | Ainakin ulkoisesti asiantuntivammalta vaikuttava selitys Tauruksen lauleskelusta, jonka olen nähnyt. Ehkä sä jotain tiedätkin? :) Onko siitä aiheutunut yhtään mitään tehohäviötä tai muuta, että äänet on väännetty osumaan nuottien kohdalle? |
|
| 16.02.2022 07:11 | Jukka Ahtiainen: | Timolta tulee kuin sähkötekniikan oppikirjasta. Sähkökäytöt ovat mielenkiintoisia, aloitin 1982 tasavirtakäyttöjen ja edelleen myös AC- ja servokäyttöjen suunnittelijana. vrt. kiertovirrattoman vastarinnankytketyn monikvadranttikäytön periaatekaavio (tasavirtakäyttö). http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7840.0 1982 Espoossa tehtiin Simovert A -taajuusmuuttajia. Ensimmäisiä kysymyksiä silloiselta esimieheltäni (Salo), tehdäänkö täällä vetureihin liittyvää. Taurukseen oli muitakin melodia-vaihtoehtoja. Tuukalta hyvä teoreettinen kysymys. Jos olisi käytännön merkitystä, niin tuskin olisi ollut pitkään käytössä. Sähkövetureiden nopeusennätys 357 km/h on voimassa edelleen samalla veturilla https://www.youtube.com/watch?v=KmeWG75YAcU |
|
| 16.02.2022 11:02 | Timo Salo: | Kiitos Jukka mukavasta kommentista! :) Jos Sinulle sanoo nimet Di Eero Rasi, tai Di Martti Mäkeläinen mitään, niin sitten mekin on todennäköisesti tavattu. Nuo kyseiset "herrat" olivat koko Valmetin kunnioittamia ja pidettyjä kavereita. Antoivat itselleni erittäin hyvän pohjan senaikaisiin DC-käyttöihin ja Multiway-8 ohjaukseen. Harva inssi oli tervetullut senaikaisten duunarien kahvirinkiin, mutta nämä kaksi.... | |
| 16.02.2022 12:49 | Jukka Ahtiainen: | Kyllä sanoo varsin paljon, kunnioitus on täällä aivan sama. Jotain tuttua nimessä oli ;) alkaa eläkeläisellä muisti pätkimään. |