Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.09. 13:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löytyy sieltä sellainenkin rajoitin, jolla saa kategorisesti pudotettua veturinippujen tehoja. Toisaalta samalla erotusjakso-osuudella saattaa olla muutakin liikennettä, mahdollisesti Ykköstä, Kakkosta tai Pendoa. Se on nähty, että »se perinteinen» eli sähköjen putoaminen alas käy mieluiten siellä, missä pelissä on mukana nippuja, tosiaan vaikka Siimenssi-pari raskaine tavarajunineen. Kuvan juna on toki menossa ylöspäin, eli kuorma on kevyempi, niin sen puoleen ei pitäisi olla niin suurta sähkökatkon vaaraa. Mutta tarkkoina saavat siltikin kiihdytysvaiheissa tällaisen ja muiden samoille erotusjakso-osuuksille osuvien junien kuljettajat olla. Toisessa päässä syöttöasemat vahtivat ylijännitettä, joka sekään ei ole täysin tavaton sähköjen alas putoamisen syy. Näissä uudemmissa sähkölaitoksissa riittää potkua myös hyötyjarrutuksiin. | ||||
|
|
15.09. 19:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Päinvastoin. Jollei tällaisella valjakolla saa ajolankaa kuivaksi, niin millä sitten? ;op | ||||
|
15.09. 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viimeistään päivystäjän leipoessa tulee vaihto ajankohtaiseksi kiireellisenä. Ja tosiaan kyllä, aivan loistavia nämä Pätärin kuukuvat! | ||||
|
07.09. 12:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai on mun perjantai-illansuun 1/3-2019 pöytisinssideeverinkin ( https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=2749:n%20paapuurin%20kylkiysi ) matka saavuttanut määränsä. Joukkoliikennefoorumissa tiedettiin v. 2007 julkaistun VRO:n vetureiden hylkäys- ja hankinta-aikataulun perusteella, että koko muinaisdeeveristö hylätään vuosien 2014-2030 aikana: https://share.google/q6zE4ObLNk0qDAxMZ . Tsätissä nimimerkki »otto s» ihmetteli lauantaina 24/11-2007: »Miten Dv12-sarja voi kestää noin pitkään? Vaikka sitä saneeratteisiinkin, niin eivät kai nuo sentään noin kauaa kestä? Kuitenkin silloin sitä ikää voi olla jo yli 60 vuotta joillakin yksilöillä, mitkä sinne asti selviytyvät.» Se on jännä nähdä näin menneisyyden »kaukaisesta» tulevaisuudesta ― nuokin joukkistsätit tuoreeltaan ja sen ajan silmin nähneenä ―, miten aika muuttaa monia asioita. Muistelen 2500-sarjaa milleniumilla peruskunnostettaessa uumoillun niille saatavan sillä restaurointi-investoinnilla jopa viisitoista vuotta jatkoaikaa. Toisaalta nyt näemme liikenteessä loppuunajettujen veturisarjojen tilalle tulleita Sr3- ja Dr19-vetureita, joista milleniumilla oli esittää vain kaavailtuja sarjojen kappalemääriä ekselissä. |
||||
|
31.08. 21:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös noi mahda, herra Esa J., olla ryhmityseristimiä? | ||||
|
31.08. 02:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nukkumisesta en tiedä, mutta lämpimänä päivänä aurinkoon seisontaan tai vaikka ohjausvaunujunan häntään taipaleiden ajaksi takatuuppariksi jäävän laitoksen ikkunat on usein tapana peittää häikäisysuojilla. Kajuutta on sellainen peltinen säilykepurkki ja lasinen akvaario, että se kuumenee ilman varjostustakin hornamaiseksi. Se on kuin käärme. | ||||
|
14.08. 08:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Konetehojen ja vetokyvyn* suhteen Vilppulan sahakeikka olisi looginen tinki Kroksulle. Tässähän pruukasi aiemmin olla vakituiseen 2 x Dv12. Sen sijaan Korkeakosken rättivaunujunassa T 3325 näytti tiistaina 12/8, kun näin sen taittavan Vinksusta (Vka) Järviksen (Jvs) kurviin, puhaltavan vielä perinteiden velvoittama yksittäinen Deeveri. Veturin numerosta ei havaintoetäisyydestä johtuen havaintoa. *Junaliikenteessä; vaihtotöissä ei ole veturityyppikohtaisia junapainorajoituksia, vaan voi vetää eli työntää vaikka koko maailmaa. |
||||
|
12.08. 13:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juliasta kun katsoo Hämiksestä viime päivinä lähteneitä VETtejä, niitä on ollut sekä Riksun että Tampereen suuntiin. Tpe:n suunnan vetit lienevät Hämikseen teräsjunia hinanneita sähkäreitä? Riksun suuntaan näyttäisi olevan esim. päivittäinen VET 11346, joka tosin on usein peruttu; syyskuultakin melkein joka päivältä. En tosiaan tiedä, onko Hämiksen päivystäjä enimmäkseen Hämiksessä vai Riksussa ― epäilemättä käy siellä ainakin tankilla. Toinen virtuaalikonsti tutkailla Hämiksen päivystäjän liikkeitä on pläräillä Juliasta raiteiden varautumisia ja vapautumisia. Hl:n r. 307 ― oletettu pässin seisontaraide ― näkyy käyneen yötä päivää kuin Sokoksen ovi. Sen olen joka tapauksessa huomannut, että aiemmin Hämiksessä oli päivystyslaitoksena aina 2 x Dv12, kun taas keväästä alkaen Dr19. Ja mitä tulee livehavaintoihin, tässä olisi veturi-ilmoitus. Eli junien 150 ja 45 kyydistä tehtyjä tuoreita, tämänpäiväisiä (tiistain 12/8-2025), aiheeseen liittyviä näköhavaintoja. - Tpet:ssä klo 9:05 mäkipäivystäjänä Dr14 1872. - Hl:ssa klo 9:36 Dr19 2837, johon juuri havaintohetkellä marssimassa junatoimiston suunnalta kaksi vaihtotyökuljettajaa junanhajotuslaput käsissään. - Hl:ssa klo 12:09 Dr19 2837 pimeänä, nähtävästi aamupäivän tehdaskähjäyksensä toimittaneena. - Tpet:ssä klo 12:50 ei näkösällä (ehkä jossain vaunujen takana) Seepraa, vaan Dr19 2855, joka tosin luultavimmin tullut tai lähdössä linjalle jossain tavarajunassa. |
||||
|
|
11.08. 18:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tampereen laskumäessä on muistaakseni näkynyt olevan edelleen Dr14. Sen sijaan Hämiksessä on vallan Kroksu, syrjäyttäen siellä aiemmin työskennelleen 2 x Dv12 -nipun. | ||||
|
08.08. 18:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tavaraliikennekonduktööri on junan lastauspaikalle painatettuaan istahtanut moreeniahteen päälle vetämään happea ja odottelemaan lastauksen valmistumista. | ||||
|
08.08. 09:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Parisen viikkoa sitten, kun viimeksi kävin Pieksussa, oli välin raiteenvaihtotyö alkanut Hankasalmen puoleisesta päästä, ja edennyt muutaman kilometrin Lievestuoreen suuntaan. Siinä oli vaihtotyön läpikäyneellä, mutta ilmeisesti vielä kunnolla tukemattomalla osuudella viiskymppistä (Sn) jonkun matkaa. Viime viikon keskiviikkona en päässytkään katsomaan ratatyömaan edistymistä, kun matka tyssäsi sähköratavauriosta johtuen Jyväskylään, mutta nyt kun vakoilee Juliasta junien nopeuksia, näkyy viiskymppinen siirtyneen jo melkein Lievestuoreen päätyyn, ratakilometrien 403 ja 410 välimaastoon. Mitä sekuleihin tulee, kyllähän niitäkin sentään vielä kulkee. Usein ne eivät vain ole harrastajien suuntaan yhtä näyttävän näköisiä kuin tämä mainion kuvan huoltisvaunujuna. Jopa etäämmältä monotoniselta näyttävä puutavarajuna saattaa olla varsinainen keitos. Muistan joskus Salossakin kähjätyn kuin viimeistä päivää, että saatiin lajiteltua muulta liikenteeltä jääneessä kitsaassa vaihtotyöikkunassa eri puulajeilla kuormattuja rautatievaunuja asiakkaan toivomaan, purkupään asioimista helpottavaan järjestykseen. Hyvä tavaton sentään sitä MGOiden huutoa ja jarrutönkkien kirskunaa. Hiililiikenteen aikaan tehtiin joskus pahimpiin juniin Riihimäellä välijärjestelyjä, ettei sekalaisen junan erilaisten kivihiilien ja antrasiittien tilanne olisi ollut Tahkoluodon päässä ihan niin toivoton. Junat olivat kylmästi kasaantuneet itäystävän laskumäissä eri suunnista tulleista vaunuista ja vaunuryhmistä, jolloin tuloksena oli usein täydellinen soppa. Umpivaunujen sisälle ei pääse lähempääkään kurkistelemaan, eikä niihin ole nykyään ripustettu kuormakirjojakaan, joista voisi luntata, miltä paikkakunnalta vaunu on tulossa ja mille paikkakunnalle tai minkä laiturin varastosuuliin satamassa menossa, tai millaista sellua tai paperia sinne on pakattu, onko esim. pikkurullia, pitkin pituuttaan makaavia jumborullia vai jotain siltä väliltä. Mutta sellaisia vaunuja kun sattuu jollekin välille junallinen, näyttää täysin kokojunalta. Se on kyllä valitettava tosiasia, että yksittäisten vaunukuormien ja idyllisten, yhden tai kahden haarukkavaunun kappaletavaramakasiinien mattolaituriaika on jäänyt rautatiehistoriaan. Edes rautateidemme tavaraliikenteen kilpailun vapautuminen ei ole vielä sitä maailmaa silmiemme eteen ennallistanut. |
||||
|
05.08. 09:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juku, lisätty tunnisteisiin. Kiitos. Nyt täytyy sitten keksiä muita valvotuksen aiheita. | ||||
|
05.08. 09:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mieti, nykyään alkaisi olla jo mahdollista tehdä moinen elokuva tekoälyllä. Kun se tehtäisiin hyvin, mm. käyttäen asianmukaisia 80-luvun veturimiesasuja vaaleansinisine paitoineen yms., yms., niin voi jukra sentään... | ||||
|
05.08. 06:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin, niitähän on rautatieläisten taskut täynnä. | ||||
|
19.07. 00:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin hieno kuva. Tosin silloin ennen vanhaan ei tainnut niin vain löytyä noin lupiinin valtaamia radanvarsia... | ||||
|
18.07. 07:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kekkulin (G) kulkuominaisuuksista saa pahan aavistuksen jo vaihtotyövauhdeissa sellaisen päätykulman astimella matkustamaan joutuessaan. Vaunu tuntuu hyppivän, nuljuvan, pomppivan, kiemurtelevan ja nyökkivän joka suuntaan. Toisin kuin vaikka uudemmat telivaunut, joissa on jämäkät telit aivan päädyissä (vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=vaunun%20kiertymist%C3%A4%20edist%C3%A4ville%20voimille%20mahdollisimman%20v%C3%A4h%C3%A4n%20vartta ). Ne menevät eteenpäin »kuin juna». Ajatuksella ajava kuljettaja saa vietyä Sn90-tavarajunan Sn80-sisarjunaansa ekologisemmin ja ekonomisemmin paikasta A paikkaan B. Se johtuu siitä, kun ei tarvitse jarruttaa tönkkiä punaisiksi joka notkonpohjalla. Toki mäenharjoilla ei siltikään ajeta Sn:ää, kaikkein korkeimmissa edelleenkin vain joitain murto-osia siitä. Luulen että suurin hyöty tavarajunan Sn:n nostosta tulee siitä. On hiukan enemmän vapautta päästää juna kulkeutumaan maastonmuodoista omalla painollaan. |
||||
|
20.06. 23:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistelin äkkipäätään, että asianosaisen ajankohdan (v. 2003) vakinaisten tavarajunien luettelossa olisi vielä ollut numero tälle JK-junalle (»jakelu- ja keräilyjuna»), mutta eipäs ollutkaan. Ei kevään eikä syksyn luetteloissa. Eikä edes vuoden 2000 vakkareissa. Toki vaunusomekuvan https://vaunut.org/kuva/107220 alla sentään on jotain juttua näistä. Mutta aivan päällikköä, kun tällaisia eilisen kuvia pulpahtelee. Vuodesta 2003:kin on sentään vierähtänyt jo yli parikymmentä vuotta, vaikka tuntuu kuin se olisi ollut ihan eilen. |
||||
|
17.06. 16:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvä huomio. Voi olla, että näillä satakuntalaisilla koivuilla korvataan aiemmin rajantakaisen Karjalankin puolelta tuotua ainesta. Muistan kun 90-luvun alussa Juojärven ( https://vaunut.org/kuva/80266 ) ohi ajoi aina iltakympin aikoihin neuvostoliittolaisella koivulla kuormattu puutavarajuna. Ainakin vielä muutama vuosi sitten myös Raumalta ajettiin koivujunia sisämaan metsäteollisuuden käyttöön. Sen sanottiin torin pystökahveepuheissa olevan proomuilla Itämeren toiselta puolelta uitettuja myrskytuhopuita. | ||||
|
14.06. 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nämä uudenmalliset Deeverin päätysiltojen kaiteet ja rappuset otettiin käyttöön milleniumilla radio-ohjauksen myötä: https://vaunut.org/kuva/13182 . RO-rappuset ovatkin olleet radio-ohjausdeeverin näkyvin tuntomerkki. Kaidekonstruktiosta kuultiin myös kritiikkiä ( https://vaunut.org/kuva/66102 ), mutta kyllähän näillä uusilla portailla on vaihtotyöhenkilöstön aiempia harjateräsritilöitä ( https://vaunut.org/kuva/59495 , https://vaunut.org/kuva/7400 ) mukavampi matkustaa ( https://vaunut.org/kuva/76579 ), saati radio-ohjauskuljettajan portailla matkustaessaan käyttää käkätintä molemmilla käsillään: https://vaunut.org/kuva/153702. Itse muistan silloin tuoreeltaan jopa nykyistäkin nuorempana kamerakaulaisena harrastajana mielessäni mananneeni sitä, mitä nämä tekivät Dv12:n ikiaikaiselle ilmeelle, mutta niin vain kaikkeen on täytynyt tottua. | ||||
|
12.06. 10:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sääarkistojen mukaan tienoilla ei ollut perjantaina 16/12-2016 kuin pikkupakkasta. On siellä silti voitu joutua herkistelemään vuotavia kuormajarruja. Jollei jopa hakattu liki suojan puolelta pakastuessa pyöränkehille jäätyneitä tönkkiä. Olisiko ehkä sen takia saattanut kestää jarrujen koettelussa? Mistä näistä kaikista tietää. Kakkosnelonen tyhjä pankkopötkö on kyllä kova jarruvarjo yhdelle Deeverille. Lähdön myöhästymisen kiinni ajaminen on sellaisella kokoonpanolla helposti tekemätön paikka. Toki riippuen kuinka jyrkäksi aikataulu on piirretty. Juliaan on merkkailtu toiseksi myöhästymissyyksi: »Rata: Radan kunnossapito- ja rakennustyöt». Olisiko VET 11793:n ja T 55308:n väliin jäänyt puolen tunnin rako Khi-Jns -välillä hyödynnetty esim. ylikäytävien laippaurien harjailuun? Katselin ja kuuntelin linkkien takaa löytyvältä Saukkosen videolta junan menemistä. Hiukan ennen junan kiihdytysvaiheen alkamista kuuluu jarrutuksen ääntä. Jospa lähtölupa Kontiolahdesta on saatu ratatyön jälkeen siksi viime hetkellä, että on täytynyt jo suorastaan harkita hiljentämistä ekseliä lähestyessä? Aivan kuin Mapsin ilmakuvassa erottuisivat jotkut baliisit suunnilleen kohdassa, jonka jälkeen veturinkuljettaja jälleen aloittaa kiihdytyksen. Olisiko JKV saattanut toeta siinä valvontanopeudestaan? Yhtä kaikki, kuvaajan kohdalla 16. ajoporras oli selkeästi jo törkättynä joikkarista. Sen kuuloisesti Tampella-MGO möyrysi ja puhalsi sakeaa usvaa korsteenista. Veturin pyörät olisivat kirskunasta päätellen halunneet väkisin jyristellä ympäri, mihin vastalääkkeeksi tarjotusta hiekoituksesta kuului omaa naksutteluaan. Mutta hienoja kuvia ja videoita tämä ja Saukkosen! |
||||
|
11.06. 10:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva jos kelpaa. Tämäntyyppisiä saapunutta tavarajunaa koskevia kirjurintehtäviä tukevia tiettyjen rautatievaunujen numerotsekkiräpsyjä pakkaa kertymään taskujen pohjille jonkun verran työn sivutuotteena. Kuva on nykyään halpa dokumentti ―, sen ottaminen vie sekunnin tai kaksi. Ja numerot ovat sitä ruokaa, jolla rautatiet elää. | ||||
|
10.06. 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukra mikä kuva. Ja retki. | ||||
|
10.06. 12:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huonompiakin työmaaparakkeja on. Onhan siellä mikro. Oikein Siimenssin mikroaaltouuni. | ||||
|
06.06. 07:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Julian kulkutietojen perusteella Sm6:ää ei ole ajettu junana sunnuntain 27/3-2022 (AE 785) ja keskiviikon 4/6-2025 (MV 10393/10394) välissä. Siis kukaan ei ole ajanut Allua linjalla yli kolmeen vuoteen. Siinä mielessä ei liene väärin puhua sekä koe- että koulutusajosta. Vaikka pianhan se sieltä lihasmuistista palautuu, kun junalla ajaminen on kuin polkupyörällä ajaisi. Ei-kaupalliset koulujunat ovat aivan olemattoman harvinaisia. Olen eläissäni ajanut tasan yhden sellaisen. Sr3-tyyppikoulutuksessa käytiin pelkällä veturilla Tampere tavarasta Toijalassa Leskirouvassa lounastelemassa. Mulle käskettiin menomatka, paluusuunnassa laitoksen kahvoissa oli vuorostaan kurssikaveri. Taisipa tyyppikurssin kouluttaja silloinkin puhua »koeajosta», vaikkei siis kyseessä ajotentti ollutkaan. |
||||
|
24.05. 12:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juku, puhalletaas vähän pölyjä kirjahyllystä. V. 2008 Jtt (Jtt 2008-01, kymmenes muutettu painos; kohta 3.25 Henkilövaunut) tiesi, että (kiskojarrullisista) ravintolavaunuista Rkt:llä ja Rt:llä oli Sn 140, Rbkt:llä, Rk:llä, Rky:llä ja Rx:llä Sn 160. Mutta Veetiltä hyvin huomattu, että kokoonpanoon kuuluva vanhemman kaliiberin vaunu saattaa joskus rajoittaa junan Sn:ää. | ||||
|
22.05. 07:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sm3:n esteettömyys on ratkaistu junaan kuuluvalla invanostimella: https://vaunut.org/kuva/79806 . | ||||
|
17.05. 22:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nähtävästi, herra Esa J., kaksoismuinaisdeeverin perässä jymisevistä Habbin- ja Hbi-oletetuista sahatavararäteistä päätellen. Julian perusteella Vilppulan sahatavarajunapari T 3327/3314 kulkee nykyisellään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Vielä pari vuotta sitten junapari seilasi periaatteessa maanantaista perjantaihin ― ollen näköjään kuitenkin käytännössä usein peruttu ―, toki osin vaihtoehtoisten viivojen (junanumeron etuviitonen yms.) piirtelemistenkin kautta. | ||||
|
16.05. 18:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikko Ivalo luetteli veturien hylkäämiseen johtavia syitä kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (2. p., 1946) s. 577-578: »Käytännössä oleva veturi vanhenee kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikki veturin nivelet ja muut osat kuten pyöränrenkaat kuluvat. Nämä kulumat poistetaan veturien määräaikaisissa korjauksissa, joten ne tosin vaativat veturin poistamisen työstä korjauksen ajaksi, mutta eivät muuten vaikuta veturin käyttökelpoisuuteen. Toiseksi veturin kattila vähitellen syöpyy tullen lopulta käyttökelvottomaksi, ja kehys rasittuu saaden sattuvissa tilapäisissä ylikuormituksissa vikoja. Kolmanneksi maan talouden kehittyessä liikenne kasvaa, joten veturit vähitellen käyvät liian pienitehoisiksi, ja teknillinen taito edistyy, joten vanhat koneet käyvät uusien rinnalla taloudellisesti kannattamattomiksi. --- Liikenteen kasvu sen sijaan varmasti tekee veturit vähitellen liian pieniksi. Tällöin veturi yhä useammin joutuu suureen rasitukseen ja on lopuksi aina rasitettu ylimpään kestorajaansa saakka. Tämä vaikuttaa vuorostaan veturin yleiseen kuntoon ja kehyksen tilaan, joten veturi, vaikkakin se aluksi siirretään vähempiarvoiseen työhön, on lopuksi kuluneena ja kannattamattomana hylättävä.» Mielenkiintoisia havaintoja kahdeksankymmenen vuoden takaisilta rautateiltämme. Niistä monet ovat jopa kestäneet aikaa. |
||||
|
04.05. 15:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ~318+0250:n kohdalla olevan maantiesillan päällä olleelle itselleni tunnistamattomalle kuvaajalle en tullut kalkutelleeksikaan. Ei niissä kaikissa laitoksissa välttämättä toimi soittokellot, tai ääni on ummehtunut. Olis täytynyt km 3o1+0000:n tilanteen jälkeen raottaa vähän ikkunaa ja kuunnella tarkemmin, toimiiko kalkutin, mutten sitten enää muistanut koko lisävarustetta. Vika on voinut olla käyttäjässäkin, kun jotkut laitokset vaativat kellonappulan kunnollista painamista, kun taas toisissa kello kalkuttaa vielä pitkään nappulan hipaisemisesta herettyä. Se on vähän samanlainen toisaikainen sohlo kuin Sr1:n, Sr2:n ja Dv12:n paineilmatoimiset lasinpyyhkijät. Kolmosesta ja Edosta soittokello puuttuu jo alkujaan ―, mikä on kyllä harmi, kun on sellaisiakin tilanteita, joissa viheltimen tuuttaus on ehkä hieman liian kova kertapaukku. | ||||
|
04.05. 12:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos. Nämä ovat valtavoittoisesti hienoja tienestimatkoja Kaalihäkin kyydissä. | ||||
|
|
03.05. 14:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki aapee itte ―, eihän niistä muista pojista olisi mihinkään ollutkaan. ;o) Ja kuvaaja havaittu kilometritolpan 301 paikkeilla. Soittokellon nappikin kävi siinä hetken pohjassa, mutta mahtoikohan kuulua kalkatusta..? Siinä kun keskipakoispuhaltimet huutavat hoosiannaa ja on sen vastalääkkeeksi vielä tungettu tulpatkin korviin, ei kajuutan puolella aina saa painalluksen vaikutuksesta selvää, vaikka epäilemättä penkalla saattaisikin olla hirvittävät kilikalit. | ||||
|
29.04. 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh, täytyyhän talousalueen pienviljelijöiden päästä puimaan maareformitiluksiensa satoja. Eikös rautis ole logistisesti ihan looginen paikka siihen? | ||||
|
26.04. 10:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvamatskua arkikielessä »Ajoksen-konteista» maantienpäällä: https://vaunut.org/kuva/127588 . | ||||
|
21.04. 10:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai sitten junan kuljettaja vaihtui tässä. Saapunut kuljettaja painui pukkariin vaihtamaan sivareita ja sitä päätä kaupan kautta kotiin, jolloin juna jäi odottamaan jatkavan kuljettajan työvuoron alkamista tai kuoriutumista toisesta suunnasta tulevasta junasta. Mistä näistä tietää. | ||||
|
19.04. 22:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mainio kuva ja kuvateksti sekä ilahduttava miljöö. | ||||
|
19.04. 22:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas kas, hienoa kun näitäkin nyt hävinneitä juttuja on taltioitu, ja vielä arkistoidaan tänne vaunusomeen. Mulla on yksi muistikuva 80-luvun lopulta tai 90-luvun alusta, kun Nallen (Dv15/16) työntämä letka keulakoristeinaan sen ajan sinihaalarista vaihtotyöhenkilöstöä tuuppasi tuota raidetta pitkin Anderssonintien yli kohti Wassia. Olin silloin liikkeellä polkupyörällä tien vieressä kulkevalla pyörätiellä. Niihin samoihin aikoihin näin kerran ratapihan toisessa päässä, Valtakadun ylikäytävällä, kun Vuojoen suunnan linjalta heiteltiin vaunuja ja vaunuryhmiä kohti ratapihaa. Kunkin heitettävän palan keula oli miehitetty junamiehellä, joka jarrumiehen tavoin käsijarrua veivaten sitten aikanaan pysäytti pelkkänään rullailevan rautatievaununsa oikeaan kohtaan. Aina vain uutta vaunua ja letkaa pukkasi ylikäytävän takaa. Hiukan samantyylistä junanhajotusta näki vielä milleniumilla Turussa, mutta siellä vetoraiteelta heiteltävien junanpätkien pysäytys taidettiin tehdä määräraiteille sopiviin kohtiin asetelluilla pysäytyskengillä. Tähän ylläolevaan kuvaan kommentoisin lisäksi, että raideopastimien eteen on näköjään ilmestynyt uusien opastimien jalustat. Tuloillaan olevaan digiliikenteenohjaus- ja kulunvalvontasysteemiinhän ei kuulemma kuulu muita valo-opastimia kuin näitä vaihtotöitä helpottavia silmiä. Sen sijaan vaihdelevyt näkyvät Rauman asetteluratapihalla vaihtuneen uusvanhoihin mustavalkoisiin, mikä kyllä läikähtää sydämessä. Ja tuo edessä näkyvä Anderssonintien silta, jonka ali kuljetaan satamaan, on paikallisessa rautatiekielessä »Helvetinportti». Sen takaa löytyy se varsinainen junanhajotuksen, varastojen kääntöjen ja muun kiivaan satamarouhimisen horna. |
||||
|
19.04. 08:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos on vähän juuria jäänyt niin, että niillä saa vielä juopoteltua maaperästä vettä ja kivennäisiä, näkyy kaatunutkin koivu kukkivan ja kasvattavan lehtiä. Vaikka kuolemaahan se puu toki tekee. | ||||
|
18.04. 12:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä vain. Hyvälaatuista matskua näyttää tulevan, jos siis olet vaunusomeen laittelemasi kuvat sillä näpsinyt. | ||||
|
|
18.04. 11:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva jos kelpaa, vaikka onkin puhelimella napattu ruutu. Sen erikoisempaa kameraa ei töissä ole tullut kannettua. Eilenkin työvuoron piti alkujaan koostua vain arkisesta junaparista 460/461. Tuurin jatkoksi tulikin sitten tällainen harvinaisuus. Siinä tuli samalla luonnostaan kotimatka rautateitse asemapaikalta Porista asuinpaikalle Raumalle. Äärimmäisen harvinaista. Kuvassa näyttää kuin junan hännässä olisi toinen Kaalihäkki, mutta se on viereisellä raiteella (r. 084), jolla valmistui Tampereen suuntaan lähtevä, Kokiksessa lastattu puutavarajuna T 55712. |
||||
|
|
18.04. 09:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Myönnän itsekin sortuneeni samaan. Olkluato-3:n alettua Raumanmeren lämmityksen lauhteenajolla kehittyi Rauman edustalle viime marraskuussa Suomen historian ensimmäinen hirmumyrsky. Sen seurauksena maakunnissa kaatui valtavat määrät isoa, priimaakin puuta. Paikoin osa siitä puutavarasta näkyy korjatun metsäautoteiden varsille ihan teollisen mittakaavan puutavara-auton noudettaviksi laaneiksi. Puoliurbaaneissa lähimetsiköissämmekin on kuulunut talven ja kevään kestäessä kiivasta kaksitahtikoneiden pörinää puulämmittäjäkotitalouksien tehtyä kaupungin kanssa soppareita yksittäisten juuripaakullisten tuulenkaatojen ja konkeloiden huseeraamisesta. Muutama pinokuutio tällaista välillisesti Olkluaron tarjoamaa, raumalaittain sanoen »pystömuurin» polttoainetta on metrin haloiksi pilkottuna kuivumassa meilläkin. | ||||
|
17.04. 15:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se »joku toinen kerta» saattoi tulla tänään. Jos oikein olin näkevinäni, taisi Jani itse olla maakuntapuutavarajunaa 58444 kuvaamassa Aku Ankan kilometritolpan (313) paikkeilla siinä Porin ja Nakkilan välillä? | ||||
|
17.04. 07:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jossain sataman puolella toki, ei tarkempaa tietoa. Tässä rautiksen pihalla saattaisivat ajolangat tehdä haastetta puutavaranlastaukselle. Tai en muista, enkä tästä kuvastakaan erota, että mahtoiko tuo vasemmanpuolimmaisin tie olla langaton... | ||||
|
|
16.04. 08:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Sulo Karpin kokoaman rautatieläiskaskukirjan »Juna lähtee!» (Gummerus, 1979) s. 43: »Buss'n ollessa tiputtajajunassa hän ei muistanut pysähtyä kaikilla niillä seisakkeilla, jotka oli ilmoitettu. Tästä syystä konduktööri meni häntä moittimaan ja sanoi: ― Miksette pysähtynytkään Hakunissa? Hetken vaitiolon jälkeen sanoo Buss: ― No me pysähty joku toinen kerta.» Eli ehkä junan kelloakin kalkutellaan sitten taas joku toinen kerta. ;o) |
||||
|
09.04. 07:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sr1 3018 »on löytänyt kuosiinsa sopivan vaunuston»; https://vaunut.org/kuva/58913 . | ||||
|
03.04. 09:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvamatskuakin löytyy vaunusomesta ainakin yhden ruudun verran: https://vaunut.org/kuva/148580 . | ||||
|
28.03. 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukra sentäs, on siinä aapee tarjoillut iltalukemista. Mutta ei siis ollut ihan tavallinen torstai, vaikka ratapihoja nähneen muinaisdeeveristön kanssa oli muutenkin solkenaan pientä renkkaamista ― erityisesti Raumankin kaltaisissa raskaissa vaihtotöissä. | ||||
|
24.03. 14:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ? | ||||
|
20.03. 21:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä, rautatieuskottavuutta piisaa! | ||||
|
20.03. 21:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aluskehys on ruskea, kuten Sp-vaunuissa. Musta aluskehys olisi varsin varma Sps:n tuntomerkki. Sen sijaan vihreäpankkoisia Sp-vaunuja muistelen tavanneeni, vaikka toki valtaosa niistä onkin harmaa- tai sinipankkoisia. | ||||
|
19.03. 22:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Työpaikkahumoristisen »menettelyohjeen» on laatinut Mäntyluodon asemapäällikkö perjantaina 19/7-2002. Historian siipien havinaa ja muisto menneiltä rautatieläisajoilta... | ||||
|
19.03. 22:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos onkin, niin ainakin alustan tarvikelaatikon luukku on vaihtanut väriään punaisesta harmaaksi. | ||||