726-17692 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 16.10. 08:07 Ari-Pekka Lanne  
  Näkyy valkokypärällä olevan sylissään Sr3:n radio-ohjain.
kuva 13.10. 19:58 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Näitä vanhoja Sgn-hakevaunun kontteja näkyi viime talvena lojuvan melkoiset röykkiöt Lahti-Kouvola -radan varressa. Olisiko ollut Lahden Stenalla. Yhteen aikaan (n. v. 2000-2005) näillä ajettiin haketta Teuvan sahalta Rauman tehtaille.
kuva 09.10. 13:42 Ari-Pekka Lanne  
  Se suora tie eli r-303, jolla on nyt ajokielto, näkyy kuvassa lähimpänä; toi jossa on merkattu vihreällä maalilla vaihdettavia pöllöjä. Viereisen 302:n pöllinvaihdot tehtiin jo aiemmin. Kattelin kans et tää on vissiin vaunusomen ensimmäinen kuva, jossa näkyy Rauman veturitallin avoin ovi. Mut kyl siellä päivittäin käydään tankkaamassa, hiekoittamassa ja talvisin tenuttamassa päivystysvetureita. Kuvan tilanteessa tallin ovi oli auki sen kautta, että jakeluautonkuljettaja sai ajettua trukilla noi veturihiekat sinne sisälle.
kuva 22.09. 10:56 Ari-Pekka Lanne  
  Tilannetta helpottaa toki se, kun viime aikoina on asennettu radio-ohjauslaitteistoja (Pieksämäestä) jäljelle jääneisiin Deevereihin; niinkuin viimeksi 2549:een ja 2543:een. Mutta siitä olen 6sen kanssa samaa mieltä, että Kolmoset syrjäyttävät ensin Deeveristöä. Siperian Susien aika koittaa vasta myöhemmin.
kuva 22.09. 08:48 Ari-Pekka Lanne  
  Sellaista hiljaisempien ratapihojen päivystysveturin olo on. Et sää sitä sieltä kuitenkaan ruuhkaisempina aikoina voi pois ottaa. Muuten vaihtotyöt jää tekemättä. Ja jos jossain Dv hajoaa, ei ole ihan hetkeen antaa ehjää tilalle. Sitä sanotaan veturipulaksi.
kuva 20.09. 18:45 Ari-Pekka Lanne  
  Kolmanneksi, veturin hinaamiseen liittyy myös tiettyjä riskejä. https://yle.fi/uutiset/3-10202888
kuva 20.09. 12:02 Ari-Pekka Lanne  
  Eipä tosin Deevereitäkään ole nykyään ylimäärin. Seeproja sen sijaan olisi; Ilmalassakin ihan jouten siirtelemässä keveitä, tyhjiä IC-runkoja. Raumalta voisi vapauttaa pari Dv:tä muualle vaihtamalla ne Dr:ksi, niinkuin sataman ja metsäteollisuuden raskaat vaihtotyöt edellyttäisivätkin. Raumalle ei annettu Dr14:ää enää sen jälkeen, kun mäntä tuli kerran kymmenkunta vuotta sitten ulos MANnin kyljestä Repolan mäessä.
kuva 19.09. 19:54 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno saalis! Luulen että näissä on toki ollut pääkoneet sammuksissa. Apukoneita sen sijaan on ollut tapana pöristellä dieselvetureita hinattaessa, kunnei ulkoliitäntää voi käyttää. Myrkkykontissa näyttää olevan YK-numeron mukaan rikkidioksidia SO₂.
kuva 19.09. 19:33 Ari-Pekka Lanne  
  (Ehyitä) Siperian Susia ei välttämättä vielä ‒ tässä vaiheessa Kolmosten valmistusta ‒ tahdo niin vain riittää näihin. Vrt. https://juliadata.fi/timetables?s=58803&​d=19.9.2019 ‒, lähdön viivästymisen syy: »V1, Vetokalusto: Veturipula»; lisämyöhästymisen syy: »V2, Vetokalusto: Veturivika».
kuva 17.09. 19:26 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman ja Repolan välillä olevassa mäessä (http://www.vaunut.org/kuva/1594) on 28 ‰ ‒, jyrkimmässä kohdassa 42 ‰. Päivystäjä vie 24-vaunuiset, 1800-tonniset puutavarajunat mäkeen yhdellä Dv12:lla.
kuva 09.09. 23:15 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautatiet elää erilaisista teknillismystillisistä lyhenteistä. Miten pärjäisimme ilman liikennepaikkojen »lennätinhuutoja», veturisarjojen tyyppitunnuksia tai vaunujen »litteroita» (A:sta Taimnss-tw:een)? Junatyypeillä on omat tutut kirjaimensa, ammattinimikkeillä mainiot lyhenteensä: vek (veturinkuljettaja), vhtj tai vtj (vaihtotyönjohtaja), jnm (junamies), jjm (järjestelymestari), rpgr (rautatieaspergeri). Toinen toistaan järeämmät kiskoprofiilit tunnetaan standardimerkintöjensä mukaan (esim. K43, UIC54 eli 54E1, UIC60 eli 60E1 ja 60E2), samoin radan päällysrakenneluokat (A, B₁, B₂, C₁, C₂, D). Kuvassa juna kurvailee Sn80-vaihteissa LLH V0705 ja LLH V0707, jotka muuten taitavat olla tyyppiä YV60-900-1:18-V. Riittäähän näitä salakoodeja. On VAK:kia, JKV:tä ja VR:ää.

Eivätkös KULTU-, Caravan- ja RCS-vaunustatukset mene sittenkin samaan sekalaiseen läjään edellä mainittujen pinttyneiden pakkopräntinpätkien kanssa? Rautateihin termiittihitsaantuneita kirjainlyhenteitä korvaamattomampia ovat oikeastaan vain erilaiset ‒ rautatieliikenteelle paineilmaakin vitaalimmat ‒, omiin pettämättömiin logiikkoihinsa nojaavat numerot, joista tässäkin erittäin hienossa kuvassa näkyy heti muutama esimerkki. On veturin, vaihteen, opastimen ja portaalin yksilöivää numeroa.

Mutta mitä tulee »saviin» eli erilaatuisiin kaoliineihin, olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, jos jämsäläiset olisivat junaa Jämsänkoskella keräillessään vekslanneet kolmantena olevan »alttarivaunu» Tau:n keulaan, niin raumalaisen RO:n olisi mukavampi painaa junaa kohti Ulko-Petäjäksessä eli Kolmannessa Petäjäksessä sijaitsevaa »Savimaailmaa» (https://tinyurl.com/y42h7ge9). Matkaa tulee kuitenkin ratapihan alapäästä sataman perukoille 2½ km ‒ tai kokonaiset kolmekin, jos matkakuljettaja ei saa tullessaan savivaunuja punnituksi.
kuva 04.09. 19:06 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvaajaa lähinnä olevien portaiden vasemmalla puolella näkyy myös radio-ohjaukseen liittyvä hätäpysäytyspainike. Mulla se tahtoo sekoittua portaiden oikealla puolella näkyvään perinteiseen kytkijännappiin. Siinä onkin ratapihakonduktööri ja veturinkuljettaja käärmeissään, kun kesken kaikkein hektisimmän vaihtotyötilanteen ja kiivaimman junanhajotuksen Tampella-MGO sammuu kuin saunalyhty. Minkäs teet kun ne on niin samankaltaiset.
kuva 25.08. 23:38 Ari-Pekka Lanne  
  On siinä ollut kardaanit kovilla. Tyhjän pankkojunan kerrotaan olevan aerodynaamisesti pahin.
kuva 10.07. 09:45 Ari-Pekka Lanne  
  Niin ja tässä mentiin Edo edellä. Jospa kuljettaja on hakemassa veturista infrapunamittaria, ja sen takia on ovi auki.
kuva 10.07. 09:28 Ari-Pekka Lanne  
  Kulkutiedoissa sanotaan myöhästymisen syyksi »Kalusto, moottorijunat ja vaunut: Kalustovika». Edellinen kuumakäynti-ilmaisin oli Hiekkaharjussa. En tiedä, kuinka nopeasti suorittajat tavallisesti ehtivät määrätä junia pysähtymään kuumakäyntihälytysten tultua. Tässä vasteaika ilmaisimen sivuuttamisesta kuvassa näkyvään pysähtymiseen johtavan jarrutuksen aloittamiseen olisi ollut noin kahdeksan minuuttia. Toisaalta notkopaikkaan, pohjoisen suunnasta lähestyttäessä heti vajaan kilometrin mittaisen ‒ alkuosaltaan 5,7 ‰:n ja loppuosaltaan 1,9 ‰:n ‒ alamäen päätteeksi, sijoitettu Hiekkaharjun kuumkäynti-ilmaisin on jossain määrin altis väärille hälytyksille; vrt. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526​211244.pdf s. 20. Tätä veikkausta puoltaisi sekin, että Hiekkaharjua sivuuttaessaan juna oli sen lisäksi hiljentämässä vauhtejaan Tikkurilan yleisönpalvelupysähdystä varten.
kuva 09.07. 19:34 Ari-Pekka Lanne  
  https://www.youtube.com/watch?v=A2QK3i7g​OSc
kuva 04.07. 14:38 Ari-Pekka Lanne  
  Hienoja kuvia T 3645:a keräilevän Pv 6299:n vaihtotöistä keskikesän aamussa.
kuva 16.06. 22:46 Ari-Pekka Lanne  
  Höh. Apulenkkikin on läntätty pidikkeeseensä millai sattuu.
kuva 14.06. 13:33 Ari-Pekka Lanne  
  Ei kai (ajovalmiudessa pidettävän) dieselveturinkaan seisontakulutus sentään pyöreä nolla ole? Lyhyempien seisontojen ‒ kuin myös hinausten ‒ ajaksi esim. Dv12 jätetään yleensä »kompuran varaan» sillä viisiin, että pääkone on kyllä sammuksissa, mutta apukone pörisee lataillen »paristoa» ja pääsäiliötä. Pidemmän seisonnan ajaksi pää- ja apukone pysäytetään, mutta sen sijaan veturi liitetään 32 ampeerin voimavirtaroikalla ulkoiseen syöttöön. Tavallisesti aina samalla kytketään myös sähkölämmitys pitämään koneita lämpiminä. Vettä lämmittävän vastuksen teho on 12 kW, pääkoneen öljypohjaa lämmittävän vastuksen 1 kW sekä apukoneen lohkolämmittimen 580 W. Jos webastoa pöhistellään, on sen lämmitysteho 46½ kW.
kuva 12.06. 08:27 Ari-Pekka Lanne  
  Harjavallasta Raumalle kulki rikkidioksidia Sos-vaunulla. Vaunu matkusti ensin Valloista Tampere tavaraan lajiteltavaksi ja palasi sitten samaa latua maakuntaan Viinikasta Raumalle kulkevan junan hännässä keikkuen. Raumalla Sossia pruukattiin makuuttaa Helvetinportin alla.
kuva 07.06. 13:37 Ari-Pekka Lanne  
  RO+. Se on, niin pitkälle kuin tekstiileistä voi päätellä, sitä kun Prisman kassasta kuoriutuu raksamies. :op
kuva 06.06. 13:16 Ari-Pekka Lanne  
  Sittenhän Vektori onkin täysin ehdoton tuohon pestiin. Onkohan ne kuormaus- ja purkupaikkojen vaihtotyöt tehty paikallisten vaihtotyönjohtajien toimesta vaiko RO+:lla?
kuva 06.06. 12:36 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman radalla tähän asti satunnaisesti nähdyt Kolmoset ovat vetäneet Äänekosken biosellujunia, joiden määräasema on tavallisesti Vuosaari. »Joskus ja jouluna» ne ovat kuitenkin harhautuneet väistösatamaansa Raumalle. Vakiokokoonpanoiset ‒ 22:sta Sr3:n vetämästä Hains-rätistä koostuvat ‒ äänekoskelaisvuosaarelaiset sellupendelit ovat kieltämättä liikennealueen veto- ja valovoimainen mainoskuvajuna, mikä oli jo itsessään luonnollinen peruste sijoittaa niihin Tampereen konejakson tehdasuudet Vektorit. Erittäinkin lyhytkiertoisena pendelijuna on myös logistisessa mielessä asiakasjunan jaloin muoto, mikä osaltaan ankkuroi tuon kiiltokuvan taakse kätkeytyvän tehokkuusargumentin. Vihreään kuvaan natsaa tietenkin myös sävy sävyyn se, kun kuljetettavana tuotteena on ekologisesti aiempaa kestävämmällä tavalla tuotettua biosellua. Ja muistanko väärin, vai oliko yhtenä perusteena Kolmosten fiksoimisessa näihin Äänekosken sellutuutteihin sekin, kun vahva ja nopea Sr3 suoriutuisi Siperian Sutta vakuuttavammin pääradan hektisestä ja kiivaasta junaliikenteestä; jäämättä kahtasataa kiitävien, Kakkosten sirkkelöimien Edo-tötteröiden jalkoihin? Se että nuo Hains-runkojen hienot kapellit ovat, kuten Timo edellä havaitsi, sen lisäksi pääosin säästyneet töhryiltä, saattaa olla suurelta osin senkin ansiota, kun ne eivät ‒ raumalaisjämsäläisten, jokapäiväisten junien arkisen harmaista vaunustoista poiketen ‒ altista itseään suurehkon kaupungin vaikutteissa pöhelöityneiden, semiurbaanien sentrumiveikkojen korviketoiminnoille seisahtelemalla öiseen aikaan Tampereen asemaseudulle, vaan kurvaavat sukkana Järvensivun kolmion kautta.
kuva 31.05. 20:49 Ari-Pekka Lanne  
  Toisen luokan alueen raiteistoja ei tuossa kaaviossa tosin näy, niinkuin ei kai Julian kartoissa yleisemminkään...
kuva 31.05. 20:34 Ari-Pekka Lanne  
  Julian kartasta löytyy Kalkun ratapihakaavio osoitteessa https://juliadata.fi/map/view?mode=diagr​am#16.16/61.4975/23.57393 . Siinä erottuvat myös Kalkkua suojaavat valopääopastimet P 199 (199+200) ja E 200 (199+747).
kuva 14.05. 12:36 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän se harmittaa, kun jää työt tekemättä. Mulla oli samankaltaisia teknisiä harmeja tämän saman Dv12 2604:n kanssa muutamaa päivää aiemmin, keskiviikkoillalla 17/4-2019. Olin saanut vedettyä 24-vaunuisen puutavarajunan yhdestä rataverkkomme jyrkimpiin kuuluvista mäistä, kun meno tyssäsi paineilman loppumiseen. Tampella-M.G.O:n huutaessa mäessä »Bertta-15:ttä» en ollut huomannutkaan, että apukone oli sammunut. Turhaan yritin käynnistellä sitä. Pyöritti kyllä, mutta oli kuin ei saisi ainetta. Yläsäiliö vaikutti kopisteltaessa turhankin kumealta, joten pumppailin siihen käsipumpulla löpöä. Siirtopumppu taisi olla poissa pelistä, kunnei siitä kuulunut ääntä. Sen johdonsuoja kuitenkin oli ehjä. Painelin myös apukoneen ilmausnappia. Mutta ei se vaan halunnut lähteä käyntiin. Ei siinä sitten auttanut kun pyytää toinen veturi (Dv12 2647) avuksi, että saatiin vietyä puutavarajuna perille asti. Seuraavana päivänä teknisesti etevämmät, »bensalenkkariset» veturiasentajat olivat korjanneet 2604:n. Vissiin joku johto oli ollut heikossa hapessa.
kuva 10.05. 15:48 Ari-Pekka Lanne  
  Vanhoja kunnon käsin käännettäviä vaihteita tähystäessä vaihteen asentoa voi päätellä peräti neljän eri seikan perusteella: 1) vaihteen vastapainon sijainnista suhteessa opast… (http://vaunut.org/kuva/35127) höö, korjaan a s e t t i m e e n (Raudat ovat siihen suuntaan, kummalla puolella vaihteen asetinta »limppu» on.), 2) vaihteen vastapainon väreistä (Valkoinen väri on ylempänä, kun vaihde on suoralle; punainen ylempänä, kun »käyrälle». [Aukiajettavan vaihteen limppu on keltainen.]) 3) vaihteen opastimena käytettävästä lyhdystä tai levystä, 4) kielistä itsestään.

Sen lisäksi, ettei keltavalkoisten levyjen erottuminen erityisesti suurpainenatriumlampuin kellertäviksi väritettyjen ratapihojemme lumihankien joukosta ainakaan omasta mielestäni ole yhtä selkeää kuin perinteisten mustavalkonuoli- ja pallokuvioisten levyjen ‒ puhumattakaan pimeän aikaan valaistujen, tunnelmallisten vaihdelyhtyjen ‒, on tähystäjänä toimivan kuljettajan tai kipparin epävarmaa olettaa, etteikö putkensa nokassa nököttävä levy tai lyhty ‒ oli se sitten perinteinen mustavalkoinen tai tällainen uudempi värillinen ‒ olisi saattanut syystä tai toisesta tölväistyä osoittamaan väärin.
kuva 29.04. 09:36 Ari-Pekka Lanne  
  Hurut poistuivat keskuudestamme 90-luvulle tultaessa. Samassa rytäkässä Rauman/Porin tielle ilmestyivät niiden sijaan Alstikat. Toki Deeverit jatkoivat linjatehtävissä siinä ohessa entiseen tyyliin.
kuva 29.04. 09:29 Ari-Pekka Lanne  
  Ja dieselissä vielä lämppäri. On ajat muuttuneet.
kuva 28.04. 10:54 Ari-Pekka Lanne  
  Nyt on suuri vaara, että paidan valkeat kaulukset tahreentuvat puskinrasvasta.
kuva 27.04. 15:57 Ari-Pekka Lanne  
  Rautatietä tässä kohtaa vuosikymmenet seuraillut 2 x 20 kV:n voimalinja V-pylväin näyttää kadonneen maisemasta maakaapeloinnin johdosta. Harmi. Sitä paikkaamaan on sentään saatu komea koivujuna. Vaikka sekin on vain hetken hekuma, valokuvassa se säilyy iankaikkisesti.
kuva 24.04. 18:52 Ari-Pekka Lanne  
  Entäs Siilinjärven ja Soklin apatiat? Fosfori on epämetalli, mutta siltikin...
kuva 24.04. 05:00 Ari-Pekka Lanne  
  Loppuiko Nikko-veturista patteri?
kuva 22.04. 15:07 Ari-Pekka Lanne  
  Mää kävin tuolla alun toistakymmentä vuotta sitten. Siinä sattui semmonen pieni selkkaus, kun erehdyin vesiklosettiin pyrkiessäni ovesta. Kolmatta viikkoa taisivat raumalaiset keitellä talousvesiään. Katsoin siinä tilanteessa viisaimmaksi siirtää paperit Turkuun. Alkoi jo torin pystökaffeillakin kuulua sen suuntaisia juttuja. Nyt kun tapauksesta on jo vierähtänyt kotvan aikaa, rohkenin muuttaa jälleen takaisin Raumalle.
kuva 21.04. 16:09 Ari-Pekka Lanne  
  Ei tullut syötyä. Mutta suosittelen kyllä muille! =o) Ei on myös nyt lisätty kuvan tunnisteisiin. Vaikka Ei ei näykään, kyllä se siellä on. Ei se ole uskon asia. Ja tulihan tähän alle juttua siitä. Esan vaunukortisto on kyllä uskomaton. :oD
kuva 21.04. 12:11 Ari-Pekka Lanne  
  Juu. Mut iankaikkisen vanha vaunun alusta.
kuva 21.04. 11:42 Ari-Pekka Lanne  
  Hannu, kuvausalusta selviää kuvauspaikan karttalinkkejä klikkailemalla. ;o) Olisiko vaunu 22157 sitten Ei; ei kai jää muita vaihtoehtoja, jos se kerran on satapaikkainen. Tonni-Ysi Oy:n saiteilla kerrotaan Valtionrautateiden Pasilan konepajan valmistaneen vaunun v. 1898. Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjan s. 312 kerrotaan 90-paikkaisesta vaunusta Ei 22157, joka olisi rakennettu v. 1937, joskin vanhoille aluskehyksille. Vaunu on kirjan mukaan pari metriä uudempien valmistussarjojen puuvaunuja lyhyempi, minkä olen myös filmirullan seuraavasta ruudusta erottavinani. Paikkaluku ei oikein täsmää siihen. Olisiko viimeisimmässä saneerauksessa lisätty tooleja?
kuva 20.04. 22:46 Ari-Pekka Lanne  
  Näköjään näin. Toksia, Jimi!
kuva 20.04. 22:11 Ari-Pekka Lanne  
  No niinhän filmirullan seuraavassa ruudussa näkyy sinertävän, jos mahdollista, hieman muita hienompi vaunu. Mikäs sen littera sitten mahtaa olla? Entä mikä on postivaunun numero?
kuva 13.04. 21:01 Ari-Pekka Lanne  
  Veturikahvit → ratapihakuset.
kuva 13.04. 19:59 Ari-Pekka Lanne  
  Minun silmiini nämä näyttävät kummallisilta aina vaan. Kuitenkin Pohjanlahden vastarannalla tällainen näkyy nököttävän jokaisen itseään kunnioittavan pientilan navetannurkalla. Vastaavat siellä täkäläisiä eteenpäinkulkevia Valmetteja ja Massareita.
kuva 11.04. 23:15 Ari-Pekka Lanne  
  Kaikki tapahtuu syystä. Niin sanotaan. Ajattele, jos veturin lamppu ei olisikaan kärvähtänyt. Silloin emme näkisi, kuinka kuvassa esiintyvä radio-ohjatun veturin kuljettaja on tempaistu osaksi suurta kaanonia. Joskus suuretkin asiat ovat pienestä kiinni.
kuva 11.04. 19:52 Ari-Pekka Lanne  
  Se on juuri näin!
kuva 11.04. 19:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva(sarja)! »Erilaisia tapoja tyyrätä Dv:tä, joko näin ...tai näin»: http://www.vaunut.org/kuva/20613
kuva 14.02. 19:21 Ari-Pekka Lanne  
  Ja neliakseliset Hains-vaunut on tehty Sgm-konttivaunuista. Komeita vaunuja kumpikin muutostyörätti.
Kuvasarja:
Våren i svenskspråkig Österbotten
 
 02.02. 23:19 Ari-Pekka Lanne  
  Niin se maailma muuttuu, Robert. Österbotten on leppoisine väkineen, maaseutumaisine tienoineen ja pienine kaupunkeineen varsin hienoa seutua. Myös tuo sunnuntaipäivä 18/5-2014 oli oikein erikoisen mukava ja iäksi mieleenpainuva. Vietävän nätti kevätpäivä. Sompailin vielä tuohon maailmanaikaan Turku-Oulu -yöpikavuoroa. Oulun-reissu tuppasi olemaan viikoittain. Niinpä seurailin siinä keväällä 2014 Pohjanmaan läpi ajaessa, koska kevät ehtii siellä siihen vaiheeseen, että puut alkavat hennosti ‒ tasan kuvasarjassa nähtävillä olevien lehtipuiden tyyliin ‒ vihertää. Se on mielestäni kaikkein riipaisevin hetki keväässä, ja ylipäätään vuodenkierrossa. Melkein kesäkuuhun asti sitten jouduinkin odottelemaan, että Pietarsaaren kevät eteni siihen vaiheeseen. Ja siihen kohtaan sitten iskin kameralla. Kaiken kukkuraksi sattui vielä niinkin, että kun sunnuntaita 18/5-2014 vasten yöllä matkustin Riksåttanin yöpikavuoron kyydissä Turusta Jeppikseen näitä kuvia räpsimään, oli löylynheittovuorossa Arktiset Bussit -kuvaston takaa tuttu oululainen linja-autoharrastaja/kuljettaja.

Sekin oli tosiaan vallankin näin jälkikäteen ajatellen hyvä, kun sai edes hiukan säilöttyä ja sullottua talteen Jeppiksen-baanan dieselajan lopunaikaa. Tuohon aikaan myös Isot Vaaleet olivat äkänneet Pietarsaaren. Ja sattui olemaan vieläpä niin, että Turku-Oulu -yöpikavuoro seisahtui Jeppiksen rautatie- ja linja-autoasemalla samoihin aikoihin Dr16-vetoisen T 5478:n (Kok-Pts) kanssa. Sillä välin kun yöpikavuoro oli saanut vaihdettua matkustajia ja rahdinpuolta, aidan toiselle puolelle ratapihalle pysähtynyt tavarajuna oli sen sijaan muuttanut itsensä vaihtotyöyksiköksi. Usein kävi sitten niinkin, että kun nämä eri kulkumuodot lähtivät jatkamaan matkojaan, leikkasivat niiden tiet vielä Koulukadun ylikäytävällä. Voi veljet sitä puutavarajunaa ratapihalta Alholman suuntaan nostavan Pielstickin päättäväistä möyryä sekä taajuusmuuttajien aaltoilevaa ja uhmakasta vonkunaa. Kyllä siinä puomien takana odottelevan linja-autonkuljettajan melkein teki mieli avata sivuikkuna, että kuuluisi Iso Vaaleen ääni paremmin korviin. Kabiinin puolella nukkuvien matkustajien tähden tältä toimelta toki kuitenkin aina pidättäydyttiin. Iso Vaaleessa on voimaa. Ja Deeveristä poiketen voiman saa ‒ jopa ylen määrin hiekkaa holvaamatta ‒ myös ulos.
kuva 02.01. 18:20 Ari-Pekka Lanne  
  Paskahousujen hommia.
kuva 30.12.2018 20:46 Ari-Pekka Lanne  
  On Kauttualta Säkylään aikojen saatossa työntämälläkin menty. Eli siinä viiden ja puolen kilometrin painatus luettelon jatkoksi.
kuva 22.12.2018 15:05 Ari-Pekka Lanne  
  Apuveturina näyttäisi olevan sellainen 2600-sarjalainen, jossa ei ole pitkän pään junankeulassa vihertäviä turvallisuusteippauksia, mutta sen sijaan numero teipattuna valonheittimen alle alkuperäiseen tyyliin yhtenäisenä. Pläräsin vaunusomesta tuoreimmat kuvat kustakin 2600-sarjan veturista, joten aineistopohjaisesti tähän muottiin sopivia punakermaisia Dv12-vetureita ovat 2604, 2620, 2631, 2655, 2658 ja 2663. 2655 työskenteli samana päivänä Raumalla ja 2658 meni edellisenä päivänä Joensuusta Kontiomäkeen (http://www.vaunut.org/kuva/129951) ‒ jollei aina Nokelaan asti, jos junaan ei vaihtunutkaan muutaman tunnin Kontiomäessä seisomisen aikana sähkövetäjää ‒ joten nämä veturit voidaan jättää laskuista ilman muuta. Kun vielä huomataan, että 2631 hiihti muutamaa päivää aiemmin samoilla seuduilla (http://www.vaunut.org/kuva/130147) ‒ vieläpä samoin päin kuin kuvassa ‒ vaikuttaisi 2631 jo varsin todennäköiseltä numerolta.
kuva 21.12.2018 17:35 Ari-Pekka Lanne  
  Näinkin tämän Valko-Deeveri -kolmikon äsken Turussa sen erkaannuttua tästä junasta ja harmittelin, kunnei ollut kuvausmahdollisuutta. Kiva huomata, että Sauli sentään sai tästä kuvan. Ja hienon saikin! Kolmoisveturin yhtenäisyyttä ei ole sotkemassa edes jätkänpolkuvaloja minkään yksilön sivustalla.
kuva 08.12.2018 16:13 Ari-Pekka Lanne  
  Ai. SSAB:n Raahen koksaamo lienee Suomen suuriruokaisimpia hiilenkäyttäjiä. Ja hiililogistiikka on varmaankin rakennettu siellä laivojen varaan. Olisiko siperialainen hiili sitten mennyt aiemmin Raaheenkin Baltian satamien kautta.
   >>