503-38362 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 09.09. 05:21 Ari-Pekka Lanne  
  Eräs seikka on epäilemättä myös painanut kaupungin Leikaria kohti kallistaneessa vaakakupissa. Rauman ratapiha on elävä ja vilkas tavararatapiha, ja nykymuodossaan suunniteltu tavaraliikennettä varten. Tavarajunien ja päivystäjien on päästävä liikkumaan. Punnittavat vaunut on saatava punnittua. Siinä mielessä olisi suuria haasteita järjestää matkustajajunien laituri johonkin sopivaan kohtaan ratapihan reunamille. Se, että jollain keskisellä raiteella ― »sivussa» ― makaa vaikka kolmekin matkustajajunarunkoa peräkkäin, on rautatieliikenteen näkökulmasta helpompi järjestää.
kuva 08.09. 20:43 Ari-Pekka Lanne  
  Rautikselta on satoja metrejä sinne Valtakadun päähän. Ja silloinkin ollaan vasta Valtakadun päässä, sivussa keskustasta. Leikari sen sijaan on aivan kirkon vieressä, muutama sata metriä Vanhasta Raumasta. Sairaala on lähempänä Leikaria kuin rautista, eikä kaupungintalollekaan ole Leikarista sen pidempi matka kuin rautikselta.

Jos peilataan mainitun Imatran keskusliikenneasemaan, joka oli aikanaan matkakeskusten pioneereja, Rauman kaukoliikenteen linja-autoasema on ollut lauantaista 17/8-2019 saakka väliaikaisella paikalla kirkkoherranviraston parkkiksella, joka on kirkon ja Leikarin välissä. Aiemmin oli ja ilmeisesti tulevaisuudessakin linis on Leikarin ja kaupungintalon välissä. Myös Savilan paikallisliikenneterminaali on lähempänä Leikaria kuin rautista.

Näistä syistä en ihmettele, miksi kaupunki haluaa uuden rautiksen lähemmäs keskustaa. Ja oletettavasti sen takia kaupunki haluaa vain yhden matkustajarautiksen, kun se yksikin maksaa miljoonia.
kuva 08.09. 16:33 Ari-Pekka Lanne  
  Kuitenkin nykyinen »Imatra tavara» oli vuoteen 1977 asti »Imatra», jolloin otettiin käyttöön nykyinen keskusliikenneasema. Eli siinä mielessä hieman samaa kuviota.
kuva 08.09. 16:07 Ari-Pekka Lanne  
  Eiköhän Leikari lähempänä keskustaa ole, jos kohta rautiskin on lähellä monia asuinalueita. Tästä näyttää tulevan hiukan samanlainen systeemi kuin Imatralla, jossa on keskustaa lähellä oleva matkustajarautis ja sitten Imatra tavara on siellä jossain takapihalla, lähempänä teollisuuslaitoksia.
kuva 08.09. 15:45 Ari-Pekka Lanne  
  Missään ei ole näkynyt ajatustakaan, että rautikselle laitettaisiin matkustajalaituri.
kuva 08.09. 12:10 Ari-Pekka Lanne  
  Siihen allikkoon sitten junttaantuvat meidänkin kunnallis- ja kiinteistöverot sekä tonttivuokra. Sitä sanotaan Smurffin laiksi. Mutta kuuluu tämän Leikarin etuihin kuitenkin sekin, että siitä on lyhyt matka Vanhaan Raumaan. Jos siis joku kesä- tai talvituristikin joskus eksyisi junan kyytiin.
kuva 08.09. 08:30 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl mulla heti, kun ekan kerran näin nuo ripustettuina rouvan korviin, alkoi raksuttamaan, että millaisen rautatiekuvan niitä rekvisiittana käyttäen saisi sorvattua. Kokeilin sitten tällaistakin.

Sivuhuomautuksena kuvatekstin jatkoksi mainittakoon vielä, ettei minulle alkuaikoina asukaskyselyä tehdessäni tullut edes mieleen, että Leikari voisi joskus olla Rauman ainoa rautis. Tarjosin Leikaria ja Isometsää väliseisakkeiksi ja matkojen myyntiä edistäviksi lisäpalveluiksi vähän samaan tyyliin kuin Hangossa on päärautiksen lisäksi Hanko-Pohjoinen, Kotkassa Kotkan satama, Paimenportti ja Hovinsaari, Turussa Turku satama ja Kupittaa sekä Ugissa oli Kalaranta.
kuva 05.09. 17:57 Ari-Pekka Lanne  
  Kas. Muistatko mitä herkkuja autossa seilasi?
kuva 05.09. 13:59 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautatiet luopui idän liikenteestä v. 2022: https://yle.fi/a/3-12394793 . Siihen loppuivat malmipelletit, puutavarat, öljyt, kivihiilet, viljat ja monet kemikaalit ―, mitä kaikkea sieltä lainkaan kulkikaan raaka-aineina ja transitona. Osa »junapuun» virroista ehkä käänsi suuntansa, mutta ei kai idän tilannetta voi suoranaisena rautateidemme rahantekokoneena pitää. ― Se on paremminkin kymmenen askelta taakse, yksi eteen -tyyppinen systeemi.
kuva 05.09. 10:46 Ari-Pekka Lanne  
  Suolaa ajetaan nykyään Mänskästä Äetsään maanteitse mepa-autoilla eli »sekajunilla». Ne ovat kuin Ruokiksen ja Hangonsaaren väliä pendelöivä happojuna ― joka ajaa eri sortin happoja ja lannoitteita eri suuntiin ― pienoiskoossa. Suola-autoja osuu silmiin varsinkin Kakkostien latvoilla. Ajolinja 10/2015 s. 6: »Yhdistelmistä erikoisimmassa on keskellä säiliö, jossa kuljetetaan kloraattia Äetsästä Raumalle, UPM:n sellutehtaalle. Paluukuormana tuodaan perävaunun päissä olevilla lavoilla suolaa Porin Mäntyluodosta Äetsään.» Muistan näitä mepa-suola-autoja hehkutetun jo milleniumilla. Muistini ei tosin jaksa tarkentaa, oliko tätä hypetystä vuonna 2007 tai jo aiemmin »Rauman tekun» (SAMK) kuljetuslinjalla, vaiko v. 2007-2008 Huittisten kurssikeskuksen kuljetuspuolella ―, epäilemättä sivumainintoina kummassakin laitoksessa.
kuva 30.08. 09:10 Ari-Pekka Lanne  
  On joo otettu perjantaiaamulla 29/5. Filmirullan edellisessä ruudussa on Karkussa torstai-illalla 28/5 taltioitu näkymä T 3732:n ja IC 473:n kohtauksesta. (T)yövuoro koostui junista T 3732 ja T 53721 ― erittäin harvinaisesti pääsi kotoa töihin, tekemättä mutkaa pohjoisen kaupunginosamme l. Björniksen kautta.

Tämä puutavarajuna näkyi kuormatun kuusipuulla eli olivat »UMPipuita». UMPpi ottaa kerralla kuorimolleen puolikkaan junan, joten päivystäjä toimittaa nämä kahdessa erässä. Deeveri olikin kuvanottohetkellä jo vekslailemassa junan häntään, mutta en jäänyt seuraamaan, miten tällainen 25-vaunuinen roikka pistettiin puoliksi; käytettiinkö keskimmäiseen vaunuun polttopilliä.
kuva 29.08. 13:13 Ari-Pekka Lanne  
  Jossain kohtaa vuosien 2008 ja 2015 välillä, kun ajoin vakituiseen pääsääntöisesti Turun ja Oulun väliä, yöpikavuorossa matkusti kerran vanhempi patruuna, joka kertoi olevansa eläkkeellä oleva kollegani sekä tehneensä koko työuransa Vankeinhoitolaitoksen leivissä. Vankien linja-autokuljetuksillakin on siis jo pidemmät perinteet.
kuva 29.08. 11:22 Ari-Pekka Lanne  
  Tuolloin nelivuotiaan esikoisemme tokaisu ehkäpä ilmensi molemmiltakin vanhemmiltaan perinnöksi saamaansa määrätietoista, paikoin jopa riippumattomuuteen vivahtavaa, luonnetta.
kuva 29.08. 09:21 Ari-Pekka Lanne  
  Kaksi sateenkaarta ― omansa kummallekin päätyputkalle. Ja sanotaanhan niinkin, että »vanhassa vara parempi». ;o)

Tässä juuri yhtenä iltana pyöreälamppuisen ja -sivuikkunaisen Kaalihäkin ajoelektroniikka tilttasi täysin väärässä paikassa, kuormajunan lähdettyä keskipakoispuhaltimet hoosiannaa huutaen kiipeämään Ratalinnan edessä olevaa »Kauno Saarion mäkeä». Mäessä ei ollut vauhdin alettua romahtaa ja nopeusmittarin viisarin pudotessa lehmän hännän tavoin ylimäärin aikaa ihmetellä yht'äkkistä tehonpuutetta. Vaan eipä tilanteesta selviämiseen ― mäkeenjäänniltä välttymiseen ― muuta tarvittu kuin eräänlaisen »äkkivaihteen» valitseminen eli »Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto» (Gummerus Kirjapaino Oy, 1995) s. 88 mainittuun »käsisäätöohjaukseen» siirtyminen. Ei taida monessa uudemman kaliiberin laitoksessa onnistua tällainen tehonsäädön korkeampien ominaisuuksien ohitus kesken »kiihkeän ajotilanteen»...
kuva 25.08. 05:16 Ari-Pekka Lanne  
  Jollei ole jäänyt VET-siirtoajon jälkeen kääntämättä konehuoneesta aluevaihde M:stä T:hen, eikä ole erikoisia mäkiä, tuollainen letka liikkuu yllättävänkin kevyen tuntuisesti. Tahkoluodossa liikuteltiin yhdellä Deeverillä melkein tuplasti painavampia hiilijunia.
kuva 19.07. 15:24 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva ja nappiajoitus. Ei rautatietä sen kahta puolen reunustama luonnonsuojelualue ainakaan Vehmaan Saarnastoolinkalliossa de-deeveröintiä estänyt: https://vaunut.org/kuva/97255 .
kuva 03.07. 09:22 Ari-Pekka Lanne  
  Osanottoni ja voimia Jimille.
kuva 30.06. 18:45 Ari-Pekka Lanne  
  Herrat Antti ja Esa, olisiko Tampella-MGO:on tehty RVS-käsittely?
kuva 23.06. 18:25 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman satamaan on myös kaiken aikaa tippunut. Milloin enemmän, milloin vähän maltillisempia määriä.
kuva 16.06. 16:50 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva hieman harvinaisemmasta tilanteesta. Eipäs ollutkaan ennen tullut tultua Nokialla kolmoselle Edo-tötteröllä.
kuva 16.06. 16:50 Ari-Pekka Lanne  
  Samaa mietin myös, Roope. Tämä tuli siinä Pispalan mäessä vastaan. Hyvä kun tästäkin saatiin kuva!
kuva 10.06. 18:42 Ari-Pekka Lanne  
  Ai sinne pohjoiseen ja itäänkö ne kaikki uudet Kolmoset ja Kroksut ovat menneetkin. Täällä etelässä ja varsinkin lännessä asioidaan vielä vallan tunnelmallisilla Siperian Susilla ja Deevereillä, mitä nyt joissain pikajunissa saattaa nähdä Kakkostakin.
kuva 26.05. 17:19 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää kolanmakuiselta Deeveriltä. Olisivatko kuvatekstissä mainitut koeajot voineet olla osa ratatyökoneenkuljettajien tyyppikoulutusta? Korttikursseihin on perinteisesti kuulunut konehuoneessa ja kajuutassa kökkimistä, mutta myös pari laitoksen edestakaista liikautusta ratapihan tai varikon kaikkein keveimmin kiskotetulla sivuraiteella.
kuva 25.05. 17:34 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä, ratti on huomattavasti joikkaria miellyttävämpi käsitellä lähdettäessä sompailemaan Deevereillä. Siinä mielessä kävi hyvä tuuri, kun veturit sattuivat olemaan Perkiössä tässä järjestyksessä. Alkujaan oli määrä ottaa »Laitatieltä» yksinäinen Dv12 2742, mutta veturivarkauden hetken jo lähestyessä huomasin papereista, että olisikin kysyntää kahdelle terveelle laitokselle, jollaiset sitten löytyivät »Pesutieltä».
kuva 25.05. 13:05 Ari-Pekka Lanne  
  Vallat-Rauma -rikkidioksidiliikennettä hoidettiin siten, että yksi Sos-vaunu ( https://vaunut.org/kuva/80263 ) teki aina sekuleiden mukana mutkan Tampereen kautta. Vallat-Uki -rikkihappo olisi hyvä alku (T)URHa-radan tavaraliikenteelle.
kuva 25.05. 12:49 Ari-Pekka Lanne  
  Juu, mutta Harjavalloista on ajettu rikkihappoa Ukiin maanteitse. ...Niin ja hyvää lomaa, Riku! ;o)
kuva 25.05. 12:20 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Typpihappoa Ugista on ajettu, mutta näyttäisivät nuo kaksi tummempaa tosiaan piifluorivetyhappovaunuilta. Vai onko Uki alkanut trokata tässä ihan lähivuosina rikkihappoakin myös rautateitse?
kuva 24.05. 21:53 Ari-Pekka Lanne  
  Kulkeuduin perjantaina 22/5 Viinikan laskumäen »lipan» edestä ― kulkulaitoksena Perkiöön huoltoon siirrettävä Porin päivystäjä Dv12 2524 (VET 11818). Ei sitä lippaa ole aiemmin tullut ohikulkiessa vilkuiltua, mutta kyl ai siihen nojasikin melkoinen kattaus poikkiottoseipäitä ja haarukkaseipäitä. Kovassa käytössä olevilta työkaluilta näyttivät.

Sen sijaan tänään sunnuntaina 24/5 sattui Helsingin rautiksen kahveehuoneella käsiin Raideammattilaisten Osasto 51 JHL ry:n kovakantinen ja komea 90-vuotishistoriikki (1927―2017) »Valoa kohti», jonka s. 82 Seppo Paasonen muistelee helsinkiläisen ratapihapalveluksen ja laskumäkijunanhajotuksen ysäriä: »Timo Juutilainen oli jo 80-luvulla ollut meidän työturvallisuusasioiden kouluttajana ja 90-luvun alkaessa tulivat hänen opit sitten jo todelliseen käyttöön. Esimerkiksi laskumäkeen tuli "kankipoikkiotto", enää ei junamies mennyt vauhdissa vaunujen väliin. Vaunujen välistä päältä kytkimen irrottaminen vauhdissa, ns. "heitossa" kiellettiin.»
kuva 18.05. 11:28 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Raumalla on silloin tällöin hetkellisesti neljä päivystyslaitosta, jos molemmat päivystäjät vaihdetaan kertapläjäyksellä.
kuva 16.05. 13:30 Ari-Pekka Lanne  
  On. Wikipediasta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Heiskanen ): »Hän opiskeli 2000-luvun alussa tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.» Po. ohjelma löytyy multa tuoreeltaan eetteristä c-kasetille nauhoitettuna. Jukran pujut sitä ohi ajavien Kaalihäkkien keskipakoispuhalluksien, pyöränlaippojen kirskunoiden ja kaikkien laskumäen melskeiden kakofoniaa, joka ohjelmassa kuuluu taustamattona toimittajaopiskelijoiden haastatellessa opastuskonduktööriä ratapihan reunalla.
kuva 14.05. 15:50 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos kiitos, johtaja Nyman. Täytyyhän tilpehöörien olla aina mukana. Aapeen vaunusomeviesti ilman kulmiksia ja pitkiä ajatusviivoja on kuin Siperian Susi ilman valkearenkaisia puolapyöriä, vaihtotyöt ilman lippuja, lyhtyjä ja vihellyksiä tai rautatieläisen Ysisatku ilman peräspoileria ja takalasin säleikköä.
kuva 14.05. 13:01 Ari-Pekka Lanne  
  Epäilemättä jossain vaunusomen kätköissä luuraa ennestäänkin kuva em. »poikkiottoseipäästä», vaikken nyt ainakaan heti sellaista löydäkään. Tässä kuitenkin ristiinlinkitys: https://vaunut.org/kuva/180576 . Pläräsin samalla hiukan »ammattikirjallisuutta»; huomaten maininnan paitsi poikkiottoseipäästä, myös »haarukkaseipäästä».
Kuvasarja:
Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle!
 
 13.05. 08:25 Ari-Pekka Lanne  
  Herra Jimi, televisioselostaja Aki Kauppinen veisteli viime viikon tiistaina 5/5 Wu Yizen pussitellessa snookerin MM-finaalin katkaisuerän viimeisiä väripalloja: »On tää... Tää on niin... Tää on jotain, mikä monille tippuu varmaan ― monille kiinalaisille nimenomaan ― tippuu vasta sitten ajan kanssa.» Samoin aikaa voittaen etenee Mänttän junamatkakin. Siinä on niin paljon palasteltavaa.
kuva 13.05. 06:33 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautatiet järjesti ainakin vielä v. 2022 täydennyskoulutuksen (ratatyökoneen- tai vaihtotyökuljettaja -> veturinkuljettaja) teoriaosat Kouvolan varikolla. KRAO toimitti kassullaan simulaattoriharjoitukset. Eri kalustojen tyyppikoulutukset olivat hajallaan pitkin rataverkkomme varikoita. Maikat sen sijaan enimmäkseen sompailivat ajotehtävissä Valtionrautateillä, poiketen tarvittaessa luennoimassa tai ajattamassa simuharkkoja »oto» (oman toimen ohessa).
kuva 01.05. 11:08 Ari-Pekka Lanne  
  Pahoittelut ovat kokonaan mun puolella. Ensin tajusin oikein, mutta sitten luulin kuitenkin käsittäneeni väärin. =o) Kun nyt nämä ATU-jutut tulivat puheeksi, mahtaako kukaan enää muistaa, kun Dv12 2563 ei mahtunut tiistaina 5/6-2012 kulkemaan Vuosaaressa sillan ali: https://resiinalehti.fi/artikkeli/82 ? Niin ja löytyyhän ― kun oikein puserretaan ― muistista ja sitä päätä vaunusomesta kuva suoranaisen ovipusunkin jäljistä: https://vaunut.org/kuva/86259 .
kuva 01.05. 07:11 Ari-Pekka Lanne  
  Tosiaan, Vertti tarkoitti tilannetta, jossa suulin ovi on ollut kiinni, ja on liikennöity siihen. Varmaan sellaisiakin on ollut. Mutta viittasin itse näihin, joissa ATU ei ole ollut riittävä. Näistä yleisimpiä ovat ehkä olleet ne läheltäpititilanteet, joissa kapeassa oviaukossa ei ole huomattu kääntää veturin peilejä sisään.
kuva 30.04. 19:55 Ari-Pekka Lanne  
  Olen Vertti myös kuullut ainakin yhdestä vastaavasta tapauksesta, joka tosin ei olisi käynyt Kankaalla, vaan toisen paikkakunnan tehtaalla. Lisäksi eräässä satamassa olisi legendan mukaan saatu joskus työnnettyä korkea kuormasimmari suuliin purettavaksi, mutta ei tyhjänä sieltä ulos.
kuva 30.04. 18:26 Ari-Pekka Lanne  
  Sellaisiakin suuleja rataverkoltamme kuitenkin löytyy, joihin korkeampi simmari ei sovi. Tämä täytyy aina huomioida tietyissä kuljetuksissa.
kuva 27.04. 05:36 Ari-Pekka Lanne  
  Näin on tehnyt. Peltiä ovessa pitäneet liimatruuttailut vain jääneet muistoksi.
kuva 21.04. 19:12 Ari-Pekka Lanne  
  Sillail kai. Olen aina sanonut ― ja sanon nytkin ―, että kahve on sitä polttoainetta, joka pitää Valtionrautatiet käynnissä.
kuva 11.04. 22:02 Ari-Pekka Lanne  
  Taitaa olla. No, mistä niistä kaikista tietää.
kuva 11.04. 09:42 Ari-Pekka Lanne  
  Hienoja routarajoituskuvia Ossilta. Olisiko kuvatekstissä mainittu oudolta vaikuttanut hidastelu voinut ilmentää maastonmyötäistä eli ekologista ja ekonomista ajelua? Olkiluodon kakkosyksikössä oli alkanut revisio muutamaa päivää aiemmin, maanantaina 6/4, niin senkään puoleen sähköä ei välttämättä ollut tavarajunan veturin ajomoottoreissa ja sähköjarruvastuksissa pilanpäiten harakoille puhallettavaksi, vaikka kuvasta päätellen ainakin aurinkovoimalaitokset huusivatkin hoosiannaa.
kuva 09.04. 19:10 Ari-Pekka Lanne  
  Ilkka kirjoittaa yllä: »Lisäksi vanhaan aikaan vaunumiehet kantoivat mukanaa puista tankoa jonka avulla voitiin irrottaa vaunut toisistaan.» En ole seurannut niin tarkkaan nykyaikaista junanhajotusta laskumäessä, mutta eikös sen tapaista kepukkaa mahdettu käyttää milleniumilla Turussakin junia hajotettaessa? En äkkiseltään löydä vaunusomesta kuvaa moisesta työvaiheesta.

Ylen Ykköseltä kuultiin perjantaina 11/5-2001 ― neljän perjantain mittaisen »Radio Vapaa Tampere» -sarjan toisena lähetyksenä ― Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijoiden Heikki Heiskasen, Mirkka Isotalon ja Miia Vatkan harjoitustyönä toimittama ohjelma »Mikä on juna?». Opiskelijat haastattelivat Viinikan ratapihalla opastuskonduktööri Harri Rämää, joka kertoi laskumäkityöstä mm. näin: »...samoin löysärit, jotka niistä väleistä, mitkä sitten laskumäellä tullaan katkasemaan, löysäävät ruuvikytkimen, samoin jarrujohdon. Ja päivystysveturi työntää junan laskumäkeen. Lasikuituisella poikkiottoseipäällä näistä väleistä katkotaan. Painovoiman vaikutuksesta lähtee vaunut vyörymään alespäin nopeudella 3,25 metriä sekunnissa...»

Kirjan »Vauhtia ja voimaa ― Valtionrautatiet 1862―1987» s. 34 löytyy kuva tällaisen saitan käyttämisestä kuvatekstillä »Kaksivartinen vipu on hyvä apu laskumäkityöskentelyssä. Vaunut voidaan irrottaa toisistaan pitkällä kepillä vivuten tarvitsematta mennä vaunujen väliin kytkinlenkkejä päästelemään.»
kuva 08.04. 12:30 Ari-Pekka Lanne  
  Näköjään, siinä Lahen Villähteen puoleisilla rajaseuduilla. Kiitos oikaisusta.

Katsoin hiukan Resiina-arkistoa ja vaunusomen Sgn-kuvia. Sgn-vaunuja muutettiin 25 kpl Occ-vaunuista v. 1997 kesällä. Rauman uusi sellutehdas oli aloittanut toimintansa v. 1996 alkupuolella, joten olisiko sen kautta ilmennyt tarvetta uusille hakevaunuille? Vaunut liikennöivät alkuun ysärillä Vilppulasta Raumalle (ks. Markku Nummelinin »Juna suomalaisessa maisemassa» s. 66), sitten milleniumin puolella Teuvalta Raumalle ja lopuksi Kajaanista Lakritsalaan, kunnes jäivät kymppiluvulla seisoskelemaan Kajaanin ratapihalle; yksi Mäntyluotoonkin: https://vaunut.org/kuva/128613 . V. 2018 ja 2019 taitteen aikoihin muutettiin 25 Sgn-vaunua Sps-vaunuiksi.
kuva 07.04. 12:30 Ari-Pekka Lanne  
  Haketta ajettiin Teuvan sahalta Sgn-konttivaunuilla: https://vaunut.org/kuva/59957 . Hakevaunujen irtokontteja lojui kymppiluvun lopulla Villähteellä romiksella: https://maps.app.goo.gl/FMUwCFECtD57o8Ys8?g_st=aw .
kuva 06.04. 19:07 Ari-Pekka Lanne  
  On ( https://vaunut.org/kuva/80305 ), mutta vanhan kävelysillan kohtalo oli jo sinetöity. Keskiviikon 6/4-1994 Länspaperin etusivulla oli iso otsikko »Puusilta historiaan». Jutussa kerrottiin: »Nykyinen puusilta on paitsi käytössä kulunut ja heikentynyt, myöskin liian matala tuleville sähköjunille.» Ratapihan puisen ylikulkusillan kirjoitettiin korvaantuvan lähivuosina »paremmin liikennöitävällä metalliluomuksella, joka on osa kevyen liikenteen linjastoa».
kuva 06.04. 15:52 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä vain, nämä olivat aikanaan Seeprojen heiniä: https://vaunut.org/kuva/17169 . Raumalla oli vuosituhannen vaihteessa Deeveri, jolla tehtiin pääasiassa sataman vaihtotyöt, Seepra etupäässä metsäteollisuuden kynimisiin ja vielä Nalle varalaitoksena: https://vaunut.org/kuva/54056 .

Kunnes MANnin kiertokanki halusi kerran tulla tässä Repolan mäessä kurkistelemaan merimaisemia: https://vaunut.org/kuva/144180 . Sen jälkeen Raumalle ei enää annettu Seepraa Deeverin kaveriksi, vaan oli kaksi Deeveriä.

Muistan kun Cargon Rauman alueen (Rma, Ukp, Tku, Hva, Pri yms.) aluepäälliköltä kysyttiin muutama vuosi sitten, koska Raumalle saadaan Seepra takaisin, päällikkö tokaisi, että eiköhän ennemmin uusia vetureita (Kroko). Ehkä se oli, kun Deevereillä nämäkin työt kuitenkin hoituivat. Jos se vaihteisto keittää, niin kyllä sen siitä sitten jäähdyteltyäkin saa.
kuva 04.04. 10:01 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös iltapäiväsekuli T 3515 muodostunut usein T 3552:n nakki- ja propsupytyistä (https://vaunut.org/kuva/127527) sekä sekalaisista Turun romppeista, joihin toki Viheriäistenkin pytyt lukeutuivat?
kuva 24.03. 19:07 Ari-Pekka Lanne  
  Tuossa Jimi mainitsi, että tiistaisin ja torstaisin kulkee näitä kamppeita. Asianosaisten rautavaunujen tulosuunnan junakyyti on toisin sanoen »Kolme- ja puolitonninen»: https://juliadata.fi/timetables/history?s=3500 .
kuva 15.03. 15:20 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Siinä ei ole paljon ylimääräistä ajolankaa, eikä varaa valita, kumpaa virroitinta käyttäisi.

Ajoin Kaalihäkki-inssini tiistaina 28/2-2023 näissä Parkanon puutavarajunissa. T 3237 Vka-Pko (Sr1 3021 + 24 Sp(s)), vaihtotyöt Parkanossa tavaraliikennekonduktöörin johdolla, T 3236 Pko-Vka (Sr1 3021 + 24 Sp(s)).
kuva 15.03. 11:28 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Onnittelut sarjan täyttymisestä!
   >>