377-26494 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.01. 22:01 Ari-Pekka Lanne  
  On voinut olla. Gee on vain 14-metrinen tumppi. Ei tuo olisi noilla kokoonpanotiedoilla kuin 586,4-metrinen letka. Sopisi siihen päälle vielä vaikka millainen veturinippu. Kuopiosta pakkasi valumaan alas pitkiä Sorsiksen sellutollojunia, jotka koostuivat usein melkein pelkistä kekkuleista (Gbln/Gbls) ― joitain yksittäisiä matalia simmareita saattoi olla eksynyt sekaan. Toisaalta seudun G-vaunujen kysyntäpainetta lisäsivät toisinaan Ruokiksen apulantatoimitukset, jotka tosin pakattiin puhtaisiin Gbls-pötköihin.
kuva 06.01. 15:09 Ari-Pekka Lanne  
  Yhdysvaltain Jt:stä selattua:

Federal Railroad Administration (FRA) 49 CFR Part 232 — Brake System Safety Standards for Freight and Other Non-Passenger Trains and Equipment; End-of-Train Devices § 232.103(n) Securement of unattended equipment (https://www.ecfr.gov/current/title-49/part-232#p-232.103(n) ):

»(1) A sufficient number of hand brakes, to be not fewer than one, shall be applied to hold the equipment unless an acceptable alternative method of securement is provided pursuant to paragraph (n)(11)(i) of this section.

(2) Except for equipment connected to a source of compressed air (e.g., locomotive or ground air source), or as provided under paragraph (n)(11)(ii) of this section, prior to leaving equipment unattended, the brake pipe shall be reduced to zero at a rate that is no less than a service rate reduction, and the brake pipe vented to atmosphere by leaving the angle cock in the open position on the first unit of the equipment left unattended. A train's air brake shall not be depended upon to hold equipment standing unattended (including a locomotive, a car, or a train whether or not locomotive is attached).»

Eli ― Vallat-Rauma -sanakirjaa Rosettan kivenä käyttäen ― letkaa ei saa jättää valvomattomaksi pelkästään ilmojen varaan, mutta jos se on kytketty paineilmaa tuottavaan veturiin tai ratapihan ilmoihin, ei käsijarrujen ruuvaamisen lisäksi tarvitse päästää jarrujohtoa tyhjäksi.

Lisäksi löytyy pykälä pihailmojen käyttämisestä tavarajunan jarrujen koestuksessa: § 232.217 Train brake tests conducted using yard air (https://www.ecfr.gov/current/title-49/subtitle-B/chapter-II/part-232/subpart-C/section-232.217 ):

»(a) When a train air brake system is tested from a yard air source, an engineer's brake valve or a suitable test device shall be used to provide any increase or reduction of brake pipe air pressure at the same, or slower, rate as an engineer's brake valve.

(b) The yard air test device must be connected to the end of the train or block of cars that will be nearest to the controlling locomotive. However, if the railroad adopts and complies with written procedures to ensure that potential overcharge conditions to the train brake system are avoided, the yard air test device may be connected to other than the end nearest to the controlling locomotive.

(c) Except as provided in this section, when yard air is used the train air brake system must be charged and tested as prescribed by § 232.205(c) and when practicable should be kept charged until road motive power is coupled to train, after which, a Class III brake test shall be performed as prescribed by § 232.211.»

Vaikuttaa toisin sanoen siltä, että kuvassa näkyvät pihailmat on lähinnä tarkoitettu ilman veturia tehtäviä rautatievaunuletkojen jarrujen koestuksia varten. Toisaalta niillä voidaan myös täyttää vaunujen apuilmasäiliöt ennen veturin kytkemistä. Näin jarrujenkoestusletkujen ilmoilla voidaan tehostaa vetureiden käyttöä. Veturi on tehty vetämään junaa, ei puhaltamaan ilmaa ratapihalla seisovaan rautatievaunuletkaan.

Pihailmoista löytyy hieman käytännönläheisempää jutunjuurta esim. tästä railroad.netin ― »Valtain vaunusomen» ― tsätistä: https://railroad.net/yard-air-usage-t151396.html .

Nimim. »Desertdweller» kirjoitti tiistaina 6/8-2013 (https://railroad.net/yard-air-usage-t151396.html#p1204632 ):

»The purpose of yard air is to allow a way cars can be air tested without the use of a locomotive, and to keep cars under continuous air so they can be picked up at any time without a full air test needing to be done. It is not to feed the train line so brakes can be applied and left that way. The cars are required to be secured by hand brakes so they will not roll even if the brakes are fully released.»

Jarrujenkoestusletkujen tarkoitus on todellakin junan jarrujen koestaminen ilman veturia sekä apuilmasäiliöiden lataaminen, jolloin juna pääsee matkaansa nopeammin veturin kytkemisen jälkeen.

»COEN77» lisäsi vielä maanantaina 12/8-2013 (https://railroad.net/yard-air-usage-t151396.html#p1205651 ): »Ground air let the carmen work on the train coupling hoses, looking for leaks ect.»

Pihailmoja käyttäen ratapihatyöntekijät voivat siis etsiä ja tilkitä vuotoja ―, vaikkapa vaihtamalla tiivisteitä tai herkistelemällä kuormajarruja. Sillä viissiin toimittaessa on kuitenkin syytä ottaa vaarin vihkosen »Vaunujen uudet jarrulaitteet ― Käyttöohjeita» (Valtionrautatiet, Helsinki, 1961) s. 8: »Jarrujohdon tiiveys on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyväksi. Tällöin on muistettava, että tiivistystoimenpiteet suoritetaan niin, että ne kestävät junan liikkuessakin, sillä junan liikkeelle lähdön jälkeen suurentunut vuoto on haitallisempi kuin jos vuoto olisi vaikuttanut samansuuruisena latausvaiheesta alkaen.»

Asiaan liittyen, Google tarjoaa tällaista sivua koskien Valtain tavarajunien jarrujen toimintaperiaatetta: http://www.railway-technical.com/trains/rolling-stock-index-l/train-equipment/brakes/north-american-freight.html . Selostuksen perusteella ― sen verran mitä saan raumalaisittain äännetyllä »ralliamerikallani» jutusta selvää ― Valtain rahtijunissa vaikuttaa olevan edelleenkin käytössä vanhanaikaiset amerikkalaiset Westinghousen kaksipainejarrulaitokset englantilaisen Humphreyn niistä edelleen jalostamien kolmipainejarrulaitosten sijaan? Kuvaus veturinkuljettajan käytöksestä jarrutustilanteessa on kuin suoraan kirjasen »Paineilmajarrun selitys ja käyttöohjeet.» (Helsingissä 1912, Keisarillisen senaatin kirjapainossa) sivuilta repäisty. Jenkeillä on toisinaan taipumuksena suosia omintakeisia ― vaikka kuinka ajastaan jääneitä ― teknillisiä ratkaisuja ja standardeja ―, alkaen tuumiin perustuvista muttereiden jengoista eurooppalaisten metristen sijaan.
kuva 03.01. 05:01 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl kyl. Toisen tyylin esimerkki on ainakin Mänskässä, jossa tolpassa on suorienkin kautta kuljettaessa aina vihreä-keltaiset värit. Kaikenlaista.
kuva 01.01. 21:36 Ari-Pekka Lanne  
  Odottelinkin jo tuota täsmennystä. =oD En äkkiseltään muista, missä se näyttäisi vihreää poikkeavalle. Varmasti niitä saattaa olla rataverkollamme muutama. Kytömaalla, Lielahdessa, Pohjois-Loukossa?
kuva 01.01. 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää loogiselta, kun katsoo Juliasta grafiikkaa ja junanjälkiä. 51 on kulkenut läntistä raidetta koko matkan Kokkelsbystä Ylivieskaan. Joskus käy niinkin, että kahdensadan juna ohjataan kahdeksankympin vaihteiden kautta ohittamaan kahdeksankympin junaa ja sitten taas palaamaan kahdeksankympin vaihteiden kautta alkuperäiselle raiteelleen, vaikka sen sijaan kahdeksankympin juna olisi voitu ohjata väistämään sille ohituksessa käytetylle raiteelle, jolloin kummankaan junan ei olisi tarvinnut muutella nopeuksiaan. Tämä ei toki siinä mielessä toimi lätsyjunien liikennöinteihin, kun lätille ei ole olemassa käyrille asetettuja kasikympin vaihteita, mutta ajatuksena, jos tämä esimerkin kasikympin juna olisi vaikka arkiliikenteen tavarajuna. Tässä tapauksessa kuitenkin lätsykin näkyy pysytelleen itäisellä raiteella Kannuksesta Ylivieskaan asti; päästellen Eskolan, Sievin ja Karhukankaan läpi vallan suorien rautojen kautta täyttä häkää. Optimaalisesti ajatettu.
kuva 31.12.2025 23:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kiva jos kelpaa. On täällä ennestään ainakin yksi hiekoituskuva ― jos kohta hieman eri näkökulmasta: https://vaunut.org/kuva/73362 .
kuva 31.12.2025 04:50 Ari-Pekka Lanne  
  Ei tässä sen suurempaa taikuutta ole. Puhelin jäi tuohon sepelille ottamaan ajastetun kuvan, ja sitten vain painamaan samaan aikaan hiekkanappia.
kuva 30.12.2025 10:06 Ari-Pekka Lanne  
  Punainen, punainen pojat! Ettekö näe, miten sivuraiteen toppari lähestyy? Vaunusomen kauko-ohjaaja täpistelee jo sormeaan sillä tietyllä nappulalla. Keskustelu on ollut dynaaminen ja antoisa, mikä ei ole huonosti sataheppaiselta vanhalta autolta. Mutta tätä rataa jokainen kommentti on kuin markka jonka tunkee pajatsoon; niistä jokainen paitsi kartuttaa pelikoneen latausta, saattaa olla se koko potin tyhjentävä. Kiitokset kaikille kirjoittelijoille, ensi vuonna taas toisenlaiset jutut eri kuvien parissa.
kuva 30.12.2025 00:42 Ari-Pekka Lanne  
  Ehkä se on parempi niin, vaikka sivuraiteellehan tämä ysisatkukuvan alle polveillut jutustelu on mennyt jo heti alkuunsa. En tosiaan kuvaa ladatessa osannut arvata, että ajoneuvoni syynättäisiin konehuonetta, hansikaslokeroa ja bensatankkia myöten sekä purettaisiin osiin alkaen rekisterikilvistä. =oD Vaunusomessa käy joskus niin. Toivottavasti ylläpito ei siltikään erehdy deletoimaan näitä tarinointeja. Moni on näidenkin äärellä viettänyt muutaman tovin näppiksellä jakaen pohdintojaan.
kuva 29.12.2025 23:23 Ari-Pekka Lanne  
  Ydinvoiman murheiden ensimmäinen osa on ydinpolttoaineen hankkiminen. Kaivostoiminta tarvitsee valtavasti energiaa, usein fossiilista. Uraanikaivoksiin liittyvät kaikki ne haitat, mitkä kaivostoimintaan yleensä, alkaen vesistöjen pilaantumisesta ja laajoista jäteaineskaatopaikoista. Uraanin rikastaminen ― luonnonuraanissa on 0,7 % energian tuottamiseen tarvittavaa uraani-235:ta ― on oma teollisuudenalansa omine riesoineen ja haittoineen.

Ydinvoimalaan itseensä liittyy riskejä, jotka voivat realisoitua onnettomuuksien, terrori-iskujen tai sotatoimien seurauksena. Viimeisimpänä Fukushiman onnettomuus perjantaina 11/3-2011 sai aikaan sen, että Saksa päätti luopua kokonaan ydinvoimasta; korvaten sitä uusiutuvilla ―, mutta jopa kivihiilelläkin, pitäen sitä vähemmän haitallisena vaihtoehtona.

Reaktorissa ydinpolttoaine muuttuu ydinjätteeksi, jonka koostumus ei olekaan enää kahdensorttisia uraani-isotooppeja ― uraani-235:ta ja uraani-238:ta ―, vaan koko joukko radioaktiivisempia ja puoliintumisajoiltaan pitkäikäisempiä isotooppeja, sellaisia kuin ― äkkiseltään Wikipediasta luntattuina ― cesium-137, strontium-90, plutonium-239 ja teknetium-99. Tällaisten herkkujen cocktail vaatii alkuvaiheessa aktiivista jäähdytystä sekä kymmenien, jollei satojen tuhansien vuosien ajan huolellista eristämistä ympäristöstä. Juku, on siinä perintöä tuleville sukupolville.
kuva 29.12.2025 21:10 Ari-Pekka Lanne  
  Tuolla Kivikukot-kuvasarjan kommenttien lopulla on Jorma Rauhalan sunnuntaina 22/1-2023 laittama, ilmeisesti aihetta koskevaan juttuun johtava, linkki: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=3400098726938050&set=p.3400098726938050&type=3 . Itselläni ei ole tunnuksia Facebookiin, niin en saa linkkiä auki.
kuva 29.12.2025 16:27 Ari-Pekka Lanne  
  Se on hyvä, että tulee uusiutuvista lähteistä. Arvostan. Peilaan sähköautoajatuksissani pallomme yleiseen kehitykseen ja suuriin ― kansakuntia käsittäviin ― kokonaisuuksiin ja suuntauksiin. Yksi vanha, parhaat päivänsä ja kilometritolpanvälinsä nähnyt, kakkosautona pyörivä, 1180 kg painava ysisatku on siinä koneistossa pieni ratas.

Myönnän itsekin joskus miettineeni, että jos tekisikin artolaurit eli täräyttäisi perunamaan reunalla tönöttävän talousrakennuksen auringonpuoleiseen takaseinään ― ehkä saman kattilapuuliiterin katon etelän suuntaan antavalle lappeellekin ― näyttävät piipohjaiset puolijohdekennostot ja ostaisi niiden kuormaksi ja tasausvarastoksi jonkun kevyen akkuauton. Vielä en ole onnistunut vakuuttamaan itseäni tällaisten hankintaerien tarkoituksenmukaisuudesta. Mutta mistä sen tietää, vaikka sekin päivä kerran koittaisi, että kiskoisi ostohousut jalkaan.
kuva 29.12.2025 10:15 Ari-Pekka Lanne  
  Tyypillisessä nykysähköautossa on autoa kiloina punnittuna kahden tai kolmen kasaripeltipurkin verran. Pelkkä maametalliakku painaa sen minkä vanha kauppakassi. Sähköauto saa olla pitkään tehokkaassa ajossa, että sen edullisemmat ajovaikutukset kuittaavat jäätävät valmistusvaikutukset. Pahimmassa tapauksessa ajosähkökin on tehty ydinvoimalla. Oikeasti ekologista autoa sanotaan kinneriksi.
kuva 29.12.2025 00:00 Ari-Pekka Lanne  
  Autoilu on. Nyt kun asia alkoi debatin myötä itseäkin hieman kiinnostamaan, kaivoin autotallista sen kamalan polttoainekuittikasan, joka on kerääntynyt vailla järjellistä ― ennen tätä pohdintaa ― syytä. Olen saanut kuvan ysisatkun polttamaan hieman epäpuhtaassa ― mukana jopa joitain pätkiä pöllikuormaisen peräkärryn vetoa nurkissa ― maantieajossa hieman alle 8 l/100 km. Puhtaassa valtatieajossa saattaisi 7,5 l/100 km hyvinkin olla mahdollinen.
kuva 28.12.2025 18:06 Ari-Pekka Lanne  
  Ei hullumpi. Silloin kun meillä vielä oli kaksi kissaa, ne pakkasivat usein juoksemaan juuri tuohon tyyliin kylki kyljessä ruokakipolle, kun tuli sapuska-aika.
kuva 28.12.2025 12:16 Ari-Pekka Lanne  
  Oirekuvauksen perusteella kyseessä on saattanut olla kuvan kotteron sisarautoja. Turboton Saab 900 C ei ole hätähousun auto. Poliisiautoina ja kiireisten ministereiden kyydityksiin käytetyt turbo-Saabit olivat eri juttu. Sellaisia kaahailuja edellyttäviä akuutteja kiireitä ei rivikansalaisilla tavallisesti ollut.
kuva 27.12.2025 07:29 Ari-Pekka Lanne  
  Ai, enpäs tuotakaan tiennyt. Kaikkea sitä oppii, kun länttää matskuja vaunusomeen. Hyvin on sitten kulkulaitos sompansajatkeen valinnut. Senkään polttimo ei huoli etyyliherkkuja.

En tosiaan ole bensalenkkareita, mutta mitä tulee ruiskumoottoriysisatkuihin, ohjekirjan »Saab 900 1979-1991 1985cc» (Teekkarien autopalvelu, 1991) s. 48 kerrotaan: »Mekaaninen suihkutuslaitteisto on K―Jetronic-tyyppinen. Laitteistosta käytetään joskus myös nimitystä CI, mikä tulee sanoista continuous injection (jatkuva suihkutus).»
kuva 26.12.2025 23:00 Ari-Pekka Lanne  
  Pellin alta löytyy kaasutin. Ja göteborgilaisessa pysytellään. Kulutus on tosiaan varsin kohtuullista, niin ei viitsi tentulla rikkoa ja syövyttää vanhoja osia. Kelahan ei niitä korvaa, niinkuin sanotaan...
kuva 26.12.2025 20:32 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, Heikki. Ei ole tosiaan tullut pidettyä kirjaa polttoaineenkulutuksista, mutta eiköhän se alle kympissä pysyttele valtatieajossa. Senkin kestää, kun miettii millaiset kyydit »Se. Varma. Kotimainen.» antaa. Ja kulutukseen voi vaikuttaa, kun ajaa kohtuudella ― määrällisesti ja laadullisesti.
kuva 26.12.2025 14:41 Ari-Pekka Lanne  
  Huoltiksilla ovat lähinnä pyöritelleet silmiään, kun olen kysynyt, että kai 80-luvun auton polttoaineen voi maksaa markoilla.
kuva 25.12.2025 21:06 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä. Itselläkin on emppiiristä Grammer-Bremsheyn kuluttelua takana sentään parisenkymmentä vuotta, vaikkakaan vanhemmista 60-luvun ajoistuimista ei ole kokemusta. Tuon opin jo heti alussa, että juuri alaselkä tykkää kyttyrää, jos istuinosan ja selkänojan kulma on liian pieni ― tai ainakin jos toolin selkänojaosa on liian pystyssä. Istuinosan kun laittaa ensin kippaamaan aavistuksen eteen, niin jaloissa kiertää hyvin veri. Jos istuinosa kippaisi taakse, jalat roikkuisivat siinä reunalla siten, että se reuna painaisi takareisiä padoten veren virtausta. Sitten vaan selkänoja sopivasti takakenoon, niin ei ala selkä muistuttamaan itsestään, vaikka olisi vähän pidempiäkin ― sellaisia kellon ympäri ja ylikin; toki tauotettuina, mutta kuitenkin ― istuntoja.
kuva 25.12.2025 13:30 Ari-Pekka Lanne  
  Laitosta on kirjoitettu kaiketi 60- ja 70-lukujen taitteessa, joten vertailukohtina voinee pitää höyryvetureitakin. Mutta tosiaan on kuultu kertomuksia kytkintangollisten vetureiden ryskäämisen tuhoisuudesta veturimiesten selkiin pitkäaikaisissa altistuksissa. Eikä toisaalta kaikkein terveellisimpänä pidetä istumatyötä ylipäätään.
kuva 25.12.2025 13:02 Ari-Pekka Lanne  
  Asemapäällikkö (kuvassa oikealla) vastasi: »Kyllä toimii ja päivittäin päällä ja monsterin kautta ääntä tulee».
kuva 25.12.2025 10:38 Ari-Pekka Lanne  
  https://vaunut.org/kuva/105446 =oD
kuva 25.12.2025 10:36 Ari-Pekka Lanne  
  Jo vain, Dieselveturit ja moottorivaunut II -opuksen s. 23 on kuvattu mainittuja Beugniot-vipuja sekä todetaan lopuksi: »Pyöränlaipan kuluminen on näin saatu miltei yhtä edulliseksi kuin teliveturilla, ja veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi.» Voitelupumpusta ja pyöränlaippoja laahaavista voitelulaitteista koostuva laipanvoitelulaitteisto on kuvattu s. 111. Kirjan s. 166 ― Vr11-veturia käsittelevässä osuudessa ― kerrotaan lisäksi: »Keskus- ja pyöränlaipanvoitelulaite on samanlainen kuin Vv 15―16-vetureissa.»

Deevereissäkin oli uutena tällaiset rasva-annostelijat, mutta oletettavasti huollon helpottamiseksi ja edullistamiseksi ne on aikoinaan korvattu grafiittisauvoin: https://vaunut.org/kuva/168605 .

Jos kohta rasva-annostelijoiden kunnossapito syö vaikkapa kymmenien vetureiden deeveristön tapauksessa jo kohtalaisesti pelimerkkejä, kuivana-ajelu vasta syökin. Rautahevon pyöräkertaremontteja ei tehdäkään ihan pikkurahalla. Epäilemättä tästä johtuen muistan joskus joutuneeni tuolla rataverkollamme tekemisiin sellaistenkin telivetureiden kanssa, joissa on ollut jossain vaiheessa kokeiltavana uusia laipanvoitelulaitteistoja. Asia on siis haeskellut uomiaan kautta vetureittemme historian, ja on ehkä vieläkin jonkinlaisessa käymistilassa.
kuva 24.12.2025 11:40 Ari-Pekka Lanne  
  Hienoa Jimi! =oD Sää kans muistat kaikkia noita vorkkinippeleitä. Määkin kyl muistin tuon. Jopa tovin kuvasettiä sorvatessa mietin, että pitäisikö tuo laittaa linkiksi kuvatekstiin. Mutta enpä sitten kuitenkaan tullut edes itse avanneeksi koko keskustelua itselleni luettavaksi. Tää oli kuitenkin hyvä, kun länttäsit sen tähän. =o)
kuva 20.12.2025 21:17 Ari-Pekka Lanne  
  Tällaisiin päivystäjien huollot ja korjaukset mahdollistaviin vaihtoihin on karkeasti kolme tyyliä. On hinaus tavara- tai veturijunassa, mikä säästää löpöä, jos junassa on vetävänä laitoksena sähköveturi. Sitten on tämä kuvankaltainen pelkkänään ajelu VET- tai PAI-junana, mikä ei sekään vie löpöä kuin jonkin osan verrattuna siihen, että laitos vetäisi junaa. Mutta kolmantena konstina sitäkin käytetään, joissain rataverkkomme nurkissa vielä ihan säännöllisesti: https://vaunut.org/kuva/178036 . Neljättä tyyliä ( https://vaunut.org/kuva/131320 ) pyritään kustannussyistä mahdollisuuksien mukaan välttämään.
kuva 07.12.2025 12:14 Ari-Pekka Lanne  
  Tosiaan, en muistanut koko Sr10:ää. Hetken jopa mietin, tarkoittiko Veeti Sv1:tä, mutta kyllä se kymppi-äs-ärräkin näköjään on kuin onkin kerran kuvattu tänne vaunusomeen: https://vaunut.org/kuva/148268 . Laitos näyttää saavan voimansa sähkökaapelin kautta. Valmius ulkoverkkokaapeliteitse syötettävään ajovoimaneuvoon piilee Sr1:ssäkin ajolankavirroituksen ohella hallisiirtojen varalle. Se, onko tätä kaksoisneuvoa käytännössä koskaan käytetty Kaalihäkin liikauttamiseen, olisi mukava kuulla vaunusomea seuraavilta, Valtionrautateitten mustavalkoisen 70-luvun ja värikylläisen 80-luvun kokeneilta konepajareiskoilta.

Kuvatekstissä mainittu »peruuttaminen» sen sijaan kiellettiin perjantai-illalla 2/11-2001 Tampereella sattuneen vaihtotyöonnettomuuden jälkeen. Nykyään tunnetaan vaihtotöissä ― joihin kuvan saatotkin kuuluvat ― »työntäminen» sekä junaliikenteessä »peräyttäminen». Junaliikenne ja vaihtotyöt ovat kuin tammi ja shakki ― niitä pelataan samalla pelilaudalla, mutta eri säännöin. Peruuttaminen, työntäminen ja peräyttäminen sitä vastoin ovat kuin peruna, puolukka ja ohra ― kaikki eri lajin marjoja.

Mutta hieno kuva vauhdikkaalla sommittelulla. Siniset pikajunanvaunut viimeistelevät näkymän. Ja taitaapa siinä vähän lumikin pölistä.
kuva 05.12.2025 01:50 Ari-Pekka Lanne  
  Ainakin Viinikassa on ollut jokseenkin joka raiteella, eikös mahda olla edelleen. Tosin ne on sellaisia nykyaikaisempia miniminikokoisia, mutta muuten ihan samanmuotoisia.
kuva 01.12.2025 17:27 Ari-Pekka Lanne  
  Vallat on etenkin suvisin ― kun on hyvät kelit oikaista Vaaniintien kautta ― monien raumalaisten the päärautis. Muita vaihtoehtoisia rautisseisakkeenpaikkoja ovat ainakin Turku, Björnis ja Kokis.

Vaaniin-Neittamosta puheenollen, ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun niillä tienoilla on nähty erikoinen tapahtumasarja. Se alkaa sillä viissiin, että kaksi autokuntaa ajaa samaan suuntaan; joko tietä 12 Rauman suunnasta kohti Harjavaltoja tai tietä 43 Valtain suunnilta kohti Raumaa. Ärjäkämpi kulkulaitoksista saavuttaa jossain kohtaa hieman maltillisemmin körrööttelevän laitoksen ja ohittaa sen. Sen jälkeen menevämpi kulkupeli päästelee suorempia, leveämpiä, sileämpiä ja nopeampia pikateitä pitkin, tehden mutkan Euran kautta. Sen sijaan muutenkin ehkä kitsaampaan sompailuun tottuneen »hiturin» kuljettaja valitsee polttoaineen- ja renkaidensäästö mielessään Vaaniin-Neittamon kautta mutkittelevan nimismiehenkiharaisen, sorapintaisen oikotien. Vaaniintie oikaisee sen verran, että kun näiden kilpailevien autokuntien reitit ovat taas muuttuneet yhdeksi, onkin sama, äsken ohitettu kottero ilmestynyt kuin taian kautta jälleen maantiekiiturin eteen menemisen tulpaksi! Jos vielä sattuu olemaan niin, ettei ampaisemisiin taipuvaisen hätähousun seurue ole niin tarkkaan selvillä maakuntiemme pikkuteistä, saattaa tämä ihmetellä, mitä hemmettiä täällä oikein tapahtuu.
kuva 30.11.2025 09:15 Ari-Pekka Lanne  
  Meinaat niitä huoltotasoja, jotka ovat kuvaajan selän takana suurinumeroisempien raiteiden puolella? Ne on sitä varten, että työkoneet pääsevät talvisin auraamaan välilaituria ja sirottelemaan siihen hiekoitussepeliä. Ja näyttävät tosiaan olevan aidanporteilla suljetut.
kuva 29.11.2025 21:11 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, en nyt tiedä, olisiko sille aihetta, kunnei Nokialla tosiaan ole laituripolkuja. Juurihan ratapiha rempattiin täydellisesti.

Sen sijaan esim. Valloissa, jossa koko ratapiha on ikäänkuin vääränkätinen ― johtuen siitä, kun aikanaan Outokummun tehdas on katsottu parhaaksi laittaa radan samalle puolelle kauppalan ja rautiksen kanssa ―, on käytetty tällaisia kiertelyjä: https://vaunut.org/kuva/119162 . Valtainkin asiaa auttaisi alikulkutunneli tai ylikulkusilta, mutta tällaisia investointeja on kai ollut kitsasta saada tänne »vauraaseen» Satakuntaan.
kuva 29.11.2025 04:12 Ari-Pekka Lanne  
  Nokia on vieläpä sellainen notkonpohja, ettei sivun kautta kiertely luonaisi tavarajunalta ihan vähäisellä sähkömäärällä. Ylikäytäviäkään ei ole, kun ratapihan alle kaivettiin vast'ikään uusi alikulkutunneli.
kuva 23.11.2025 16:54 Ari-Pekka Lanne  
  Ei tosiaan helposti erota tätä rantasaunaa vanhaksi rautatievaunuksi. En tunnistanut minäkään lauantai-illalla 4/10-2014, kun kävelin tästä pyörätietä pitkin ohi. Löylyhuone ja ranta itsessään jäivät kyllä mieleeni. Olin ollut matkustamassa Savon radalla kiskoautojunilla ( https://vaunut.org/sarja/3102 ) ja jättäytynyt junan H 1959 kyydistä Pieksun rautiksella. Elvis-grillillä poikettuani jatkoin matkaa jalkamiehenä Naarajärven Shellille, jonka yhteydessä olevassa, edellä mainitussa motellissa minulla oli varattuna huone. Tästä ohi kävellessä sauna kiinnitti huomioni. Loppusyksyn ilta oli jo hämärtynyt. Ei ollut vielä ihan täysikuun aika, muttei oltu monen päivän päässä siitä, mikä loi iltaan oman tunnelmansa. Ja sitten tässä, Vangasjärven rannalla, oli tämä puusauna lämmitettynä. Tiilipiipusta levisi ympäristöön mukavaa, leppoisaa savua. Löylyistä oli kömpinyt järvenrantsun puolelle pariskunta vilvoittelemaan, istuskelemaan, höyryämään ja höpöttelemään.
kuva 21.11.2025 10:59 Ari-Pekka Lanne  
  Tänään perjantaina 21/11 juna 466 meni Nokian kolmoselle kohtaamaan muutaman minuutin myöhässä vastaan tullutta 461:ää. Mahtoiko juuri tämä 466 olla välilaiturin korkannut kaukoliikennejuna? Ennen uuden laiturin valmistumista, kun Nokiksessa oli vain yksi matkustajalaituriraide, piti tällaisessa tilanteessa joko 466:n odottaa Siurossa tai 461:n odottaa Lietsussa. Normaalisti 461 ja 466 kohtaavat Siurossa.
kuva 18.11.2025 17:09 Ari-Pekka Lanne  
  Näin on, herra Esa. Mikko Ivalo luettelee junan kulun vastuksia kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (Toinen painos, Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1946) s. 556: »Junan kulkua estäviä vastuksia on kolme: nostovastus, kääntövastus ja kulkuvastus. Kulkuvastus vuorostaan on kolmen vastuksen summa. Nämä ovat: pyörintävastus, laakerivastus ja tuulivastus.»

Ja kyllä, herra Rasmus, muistan kun kippariaikoinani kuljin paljon Turun ja Salon välisissä puutavarajunissa. Usein niissä oli Ugin happo- ja apulantapendelistä iltayöllä joutilaana ollut kolmikko, mutta jos käytiin vain kylvämässä (vrt. https://vaunut.org/kuva/177518 ) tyhjät vaunut kuormattaviksi, saattoi veturina olla yksittäinen Deeveri. Ja kyllä se tuntui ihmeissään olevan Piikkiön jälkeisessä nousussa kakkosnelosen pankkoroikkansa kanssa. Jos juna oli siihen mennessä, ennen Piikkiötä olevan alamäen auttamana, vihdoin saavuttanut kahdeksankympin matkavauhdin MGO:n huudettua Turusta asti B-portaalla, tuntui siinä Piikkiön jälkeisessä ylämäessä, että päästäänkö tyhjällä puutavarajunalla siltikään mäkeä ylös, kun vauhti vain hiipui hiipumistaan. Se oli sellaista vastatuuleenpyöräilyä.
kuva 18.11.2025 05:45 Ari-Pekka Lanne  
  Meinaat herra Esa, että juna on ilmaa täynnä kuin jarruvarjo? Pankkovaunut ovat ilmanvastuksineen siitä hulluja rattaita, että jollei nyt ihan koko matkaa ylämäkeen kuljeta, tyhjiä vaunuja on työläämpi vetää kuin kuormattuja. Ehkäpä muinaislaitos kuitenkin pärjää kaksi kolmasosaa junanmittaisen tötterön kanssa ilmoineenkin.
kuva 05.11.2025 08:00 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, sitä epäilinkin. Hiukan samantyylisiä viestejä käytetään edelleen. »Digivetureidenkin» ohjelmointi sisältää valosymboliikkaa. Kuten että seisonnassa kiiluvat punavalot molempiin suuntiin.
kuva 04.11.2025 22:01 Ari-Pekka Lanne  
  ...Toisaalta vaunusomekuvien perusteella junankeulan eriparisia lamppuja näyttää saattaneen nähdä oletettavissa Sakari-Mattien makuutustilanteissa kasarilta jopa milleniumillekin siinä määrin (kts. esim. https://vaunut.org/kuva/81285 , https://vaunut.org/kuva/81283 , https://vaunut.org/kuva/60417 ), että mieleen hiipii mahdollisuus Jt:n ulkopuolisesta, käytännön rautatieläiselämään kuuluvasta viestinnästä. Eli perimmäinen syy sähköjunien erillisiin lamppukytkimiin veturikuskin ja lämppärin puolille oli tsaarinaikaisissa junaliikenteen valo-ohjesäännöissä, mutta ominaisuutta olisi hyödynnetty myös kirjoittamattomassa varikkoslangissa. Löytyyköhän aikalaisten muistikuvista teilausta tälle?
kuva 04.11.2025 21:16 Ari-Pekka Lanne  
  Viisauttahan meiltä ei sentään löydy, mutta kotikirjastossa on kyllä muuta rautatiesoopaa, jolla päästään jutussa alkuun. Prujun »Suomen valtionrautateiden signaaliohjesääntö.» (Helssingissä 1916 Keisarillisen senaatin kirjapainossa.) 17 § 2. momentissa (s. 50) ohjeistetaan:

»Jos junan poikkeustapauksessa täytyy kulkea kaksiraiteisen radan vasemmanpuolisella raiteella on sen etupuolelle pantava merkiksi: … pimeällä oikeanpuoleinen puskinlyhty näyttämään punasta valoa sekä vasemmanpuolinen puskinlyhty ja savukammionlyhty näyttämään valkosta valoa.

Nämä signaalit osottavat: että asianomainen päällikkyys on oikeuttanut junan kulkemaan vasemmanpuolisella raiteella, että tätä varten tarvittavat varokeinot ovat vaarinotetut sekä ett’ei ratamiehistön pidä pysäyttää junaa.»

Sama neuvo kätkettiin ainakin vielä v. 1969 Junaturvallisuussäännön (Jt) (Helsinki 1969. Valtion painatuskeskus) 75 § 2. momenttiin: »Junan kulkiessa kaksiraiteisen radan vasenta raidetta on veturin etupään oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä oltava punainen ja vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä valkoinen valo.»

Valmetin kierrekansion »Sähköjunat Kuljettajan ohjekirja» (Kaukapaino Oy Tampere 1979) s. 113 selviää, kun katsotaan Sm1- ja Sm2-junayksiköiden ohjaamoiden valaistuskytkentöjä, että kuskin ja lämppärin puoleisille puskinlyhdyille oli em. ohjeistuksien noudattamiseksi olemassa omat erilliset kytkimensä, joista saattoi sytyttää kummallekin puolelle erikseen kiilumaan joko valkoiset valot tai punavalot.
kuva 04.11.2025 10:35 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvassa näkyvien neuvostoliittolaisten sotilasrekvisiittojen muodonmuutosten kannalta sillä ei kai lie suurta eroa, kumman kaliiberin laitoksia on ollut tuloillaan maailmaan.
kuva 04.11.2025 08:30 Ari-Pekka Lanne  
  Jospa vokkipannuista on talvikeleillä irtolastitavaroita purettaessa jouduttu luohimaan muutaman kymmenen tonnin jäisiä kakkuja, jotka on viimein pitkällisen ärjäämisen ja koneurakoinnin päätteeksi saatu suostuteltua ulos Volgan kokoisina palasina.
kuva 31.10.2025 05:57 Ari-Pekka Lanne  
  Noinkohan sitä rohkenisi ihan itekin livauttaa pari kuparikolikkoa kolehtiin. Kurppaisilla roposilla ei Herran huoneita rakenneta, mutta tiedättehän hikisten kuljetustyöläisten parsitut tasku(kamera)npohjat... Uki: https://vaunut.org/kuva/66367 , Turku: https://vaunut.org/kuva/78502 , https://vaunut.org/kuva/85937 , Rovis: https://vaunut.org/kuva/84982 , Kiukainen: https://vaunut.org/kuva/89550 , https://vaunut.org/kuva/89975 , Rauma: https://vaunut.org/kuva/132295 .
kuva 27.10.2025 21:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän pappispeili aina kamerat pesee. Vrt. vaikka Edo, jossa on kamerapeilit. Samaa vääntöä alkaa olla pikitiepuolenkin kulkulaitoksissa, vaikka monissa muissa tiedonsiirtosysteemeissä ollaan päinvastoin siirtymässä optisiin valokuituihin.
kuva 30.09.2025 07:52 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän tuostakin tuon vintin pikkuikkunan ruudut pokineen hävisivät talteen viime hetkillä ennen muun rakennuksen lanaamista. Ehkä se oli säilynyt vähän paremmin tuolla räystään alla. Tiedä sitten mitä kaikkia puhkiruostuneita muurinheloja on kaiken kaikkiaan napsittu talteen. Silloin tällöin tuosta ohi kulkiessa tuli vilkuiltua tätä varsin ratekisessa paikassa sijainnutta perinnerautatieläiskiinteistöä, niin kypsältä kuin se päällisin puolin näyttikin. Sillä ajatuksella, että ostaisiko pois. Nyt ei tartte enää sitä ihmetellä.
kuva 16.09.2025 13:17 Ari-Pekka Lanne  
  Löytyy sieltä sellainenkin rajoitin, jolla saa kategorisesti pudotettua veturinippujen tehoja. Toisaalta samalla erotusjakso-osuudella saattaa olla muutakin liikennettä, mahdollisesti Ykköstä, Kakkosta tai Pendoa. Se on nähty, että »se perinteinen» eli sähköjen putoaminen alas käy mieluiten siellä, missä pelissä on mukana nippuja, tosiaan vaikka Siimenssi-pari raskaine tavarajunineen. Kuvan juna on toki menossa ylöspäin, eli kuorma on kevyempi, niin sen puoleen ei pitäisi olla niin suurta sähkökatkon vaaraa. Mutta tarkkoina saavat siltikin kiihdytysvaiheissa tällaisen ja muiden samoille erotusjakso-osuuksille osuvien junien kuljettajat olla. Toisessa päässä syöttöasemat vahtivat ylijännitettä, joka sekään ei ole täysin tavaton sähköjen alas putoamisen syy. Näissä uudemmissa sähkölaitoksissa riittää potkua myös hyötyjarrutuksiin. Niin ja #hienokuva, Asmo!
kuva 15.09.2025 19:20 Ari-Pekka Lanne  
  Päinvastoin. Jollei tällaisella valjakolla saa ajolankaa kuivaksi, niin millä sitten? ;op
kuva 15.09.2025 13:15 Ari-Pekka Lanne  
  Viimeistään päivystäjän leipoessa tulee vaihto ajankohtaiseksi kiireellisenä. Ja tosiaan kyllä, aivan loistavia nämä Pätärin kuukuvat!
kuva 07.09.2025 12:12 Ari-Pekka Lanne  
  Vai on mun perjantai-illansuun 1/3-2019 pöytisinssideeverinkin ( https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=2749:n%20paapuurin%20kylkiysi ) matka saavuttanut määränsä.

Joukkoliikennefoorumissa tiedettiin v. 2007 julkaistun VRO:n vetureiden hylkäys- ja hankinta-aikataulun perusteella, että koko muinaisdeeveristö hylätään vuosien 2014-2030 aikana: https://share.google/q6zE4ObLNk0qDAxMZ .

Tsätissä nimimerkki »otto s» ihmetteli lauantaina 24/11-2007: »Miten Dv12-sarja voi kestää noin pitkään? Vaikka sitä saneeratteisiinkin, niin eivät kai nuo sentään noin kauaa kestä? Kuitenkin silloin sitä ikää voi olla jo yli 60 vuotta joillakin yksilöillä, mitkä sinne asti selviytyvät.»

Se on jännä nähdä näin menneisyyden »kaukaisesta» tulevaisuudesta ― nuokin joukkistsätit tuoreeltaan ja sen ajan silmin nähneenä ―, miten aika muuttaa monia asioita. Muistelen 2500-sarjaa milleniumilla peruskunnostettaessa uumoillun niille saatavan sillä restaurointi-investoinnilla jopa viisitoista vuotta jatkoaikaa. Toisaalta nyt näemme liikenteessä loppuunajettujen veturisarjojen tilalle tulleita Sr3- ja Dr19-vetureita, joista milleniumilla oli esittää vain kaavailtuja sarjojen kappalemääriä ekselissä.
kuva 31.08.2025 21:07 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös noi mahda, herra Esa J., olla ryhmityseristimiä?
kuva 31.08.2025 02:12 Ari-Pekka Lanne  
  Nukkumisesta en tiedä, mutta lämpimänä päivänä aurinkoon seisontaan tai vaikka ohjausvaunujunan häntään taipaleiden ajaksi takatuuppariksi jäävän laitoksen ikkunat on usein tapana peittää häikäisysuojilla. Kajuutta on sellainen peltinen säilykepurkki ja lasinen akvaario, että se kuumenee ilman varjostustakin hornamaiseksi. Se on kuin käärme.
   >>