Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	20.06. 23:27	Ari-Pekka Lanne
		Muistelin äkkipäätään, että asianosaisen ajankohdan (v. 2003) vakinaisten tavarajunien luettelossa olisi vielä ollut numero tälle JK-junalle (»jakelu- ja keräilyjuna»), mutta eipäs ollutkaan. Ei kevään eikä syksyn luetteloissa. Eikä edes vuoden 2000 vakkareissa. Toki vaunusomekuvan https://vaunut.org/kuva/107220 alla sentään on jotain juttua näistä. Mutta aivan päällikköä, kun tällaisia eilisen kuvia pulpahtelee. Vuodesta 2003:kin on sentään vierähtänyt jo yli parikymmentä vuotta, vaikka tuntuu kuin se olisi ollut ihan eilen.
	17.06. 16:59	Ari-Pekka Lanne
		Hyvä huomio. Voi olla, että näillä satakuntalaisilla koivuilla korvataan aiemmin rajantakaisen Karjalankin puolelta tuotua ainesta. Muistan kun 90-luvun alussa Juojärven ( https://vaunut.org/kuva/80266 ) ohi ajoi aina iltakympin aikoihin neuvostoliittolaisella koivulla kuormattu puutavarajuna. Ainakin vielä muutama vuosi sitten myös Raumalta ajettiin koivujunia sisämaan metsäteollisuuden käyttöön. Sen sanottiin torin pystökahveepuheissa olevan proomuilla Itämeren toiselta puolelta uitettuja myrskytuhopuita.
	14.06. 22:20	Ari-Pekka Lanne
		Nämä uudenmalliset Deeverin päätysiltojen kaiteet ja rappuset otettiin käyttöön milleniumilla radio-ohjauksen myötä: https://vaunut.org/kuva/13182 . RO-rappuset ovatkin olleet radio-ohjausdeeverin näkyvin tuntomerkki. Kaidekonstruktiosta kuultiin myös kritiikkiä ( https://vaunut.org/kuva/66102 ), mutta kyllähän näillä uusilla portailla on vaihtotyöhenkilöstön aiempia harjateräsritilöitä ( https://vaunut.org/kuva/59495 , https://vaunut.org/kuva/7400 ) mukavampi matkustaa ( https://vaunut.org/kuva/76579 ), saati radio-ohjauskuljettajan portailla matkustaessaan käyttää käkätintä molemmilla käsillään: https://vaunut.org/kuva/153702. Itse muistan silloin tuoreeltaan jopa nykyistäkin nuorempana kamerakaulaisena harrastajana mielessäni mananneeni sitä, mitä nämä tekivät Dv12:n ikiaikaiselle ilmeelle, mutta niin vain kaikkeen on täytynyt tottua.
	12.06. 10:55	Ari-Pekka Lanne
		Sääarkistojen mukaan tienoilla ei ollut perjantaina 16/12-2016 kuin pikkupakkasta. On siellä silti voitu joutua herkistelemään vuotavia kuormajarruja. Jollei jopa hakattu liki suojan puolelta pakastuessa pyöränkehille jäätyneitä tönkkiä. Olisiko ehkä sen takia saattanut kestää jarrujen koettelussa? Mistä näistä kaikista tietää. Kakkosnelonen tyhjä pankkopötkö on kyllä kova jarruvarjo yhdelle Deeverille. Lähdön myöhästymisen kiinni ajaminen on sellaisella kokoonpanolla helposti tekemätön paikka. Toki riippuen kuinka jyrkäksi aikataulu on piirretty. Juliaan on merkkailtu toiseksi myöhästymissyyksi: »Rata: Radan kunnossapito- ja rakennustyöt». Olisiko VET 11793:n ja T 55308:n väliin jäänyt puolen tunnin rako Khi-Jns -välillä hyödynnetty esim. ylikäytävien laippaurien harjailuun? Katselin ja kuuntelin linkkien takaa löytyvältä Saukkosen videolta junan menemistä. Hiukan ennen junan kiihdytysvaiheen alkamista kuuluu jarrutuksen ääntä. Jospa lähtölupa Kontiolahdesta on saatu ratatyön jälkeen siksi viime hetkellä, että on täytynyt jo suorastaan harkita hiljentämistä ekseliä lähestyessä? Aivan kuin Mapsin ilmakuvassa erottuisivat jotkut baliisit suunnilleen kohdassa, jonka jälkeen veturinkuljettaja jälleen aloittaa kiihdytyksen. Olisiko JKV saattanut toeta siinä valvontanopeudestaan? Yhtä kaikki, kuvaajan kohdalla 16. ajoporras oli selkeästi jo törkättynä joikkarista. Sen kuuloisesti Tampella-MGO möyrysi ja puhalsi sakeaa usvaa korsteenista. Veturin pyörät olisivat kirskunasta päätellen halunneet väkisin jyristellä ympäri, mihin vastalääkkeeksi tarjotusta hiekoituksesta kuului omaa naksutteluaan. Mutta hienoja kuvia ja videoita tämä ja Saukkosen!
	11.06. 10:20	Ari-Pekka Lanne
		Kiva jos kelpaa. Tämäntyyppisiä saapunutta tavarajunaa koskevia kirjurintehtäviä tukevia tiettyjen rautatievaunujen numerotsekkiräpsyjä pakkaa kertymään taskujen pohjille jonkun verran työn sivutuotteena. Kuva on nykyään halpa dokumentti ―, sen ottaminen vie sekunnin tai kaksi. Ja numerot ovat sitä ruokaa, jolla rautatiet elää.
	10.06. 22:27	Ari-Pekka Lanne
		Jukra mikä kuva. Ja retki.
	10.06. 12:35	Ari-Pekka Lanne
		Huonompiakin työmaaparakkeja on. Onhan siellä mikro. Oikein Siimenssin mikroaaltouuni.
	06.06. 07:29	Ari-Pekka Lanne
		Julian kulkutietojen perusteella Sm6:ää ei ole ajettu junana sunnuntain 27/3-2022 (AE 785) ja keskiviikon 4/6-2025 (MV 10393/10394) välissä. Siis kukaan ei ole ajanut Allua linjalla yli kolmeen vuoteen. Siinä mielessä ei liene väärin puhua sekä koe- että koulutusajosta. Vaikka pianhan se sieltä lihasmuistista palautuu, kun junalla ajaminen on kuin polkupyörällä ajaisi. Ei-kaupalliset koulujunat ovat aivan olemattoman harvinaisia. Olen eläissäni ajanut tasan yhden sellaisen. Sr3-tyyppikoulutuksessa käytiin pelkällä veturilla Tampere tavarasta Toijalassa Leskirouvassa lounastelemassa. Mulle käskettiin menomatka, paluusuunnassa laitoksen kahvoissa oli vuorostaan kurssikaveri. Taisipa tyyppikurssin kouluttaja silloinkin puhua »koeajosta», vaikkei siis kyseessä ajotentti ollutkaan.
	24.05. 12:19	Ari-Pekka Lanne
		Juku, puhalletaas vähän pölyjä kirjahyllystä. V. 2008 Jtt (Jtt 2008-01, kymmenes muutettu painos; kohta 3.25 Henkilövaunut) tiesi, että (kiskojarrullisista) ravintolavaunuista Rkt:llä ja Rt:llä oli Sn 140, Rbkt:llä, Rk:llä, Rky:llä ja Rx:llä Sn 160. Mutta Veetiltä hyvin huomattu, että kokoonpanoon kuuluva vanhemman kaliiberin vaunu saattaa joskus rajoittaa junan Sn:ää.
	22.05. 07:38	Ari-Pekka Lanne
		Sm3:n esteettömyys on ratkaistu junaan kuuluvalla invanostimella: https://vaunut.org/kuva/79806 .
	17.05. 22:04	Ari-Pekka Lanne
		Nähtävästi, herra Esa J., kaksoismuinaisdeeverin perässä jymisevistä Habbin- ja Hbi-oletetuista sahatavararäteistä päätellen. Julian perusteella Vilppulan sahatavarajunapari T 3327/3314 kulkee nykyisellään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Vielä pari vuotta sitten junapari seilasi periaatteessa maanantaista perjantaihin ― ollen näköjään kuitenkin käytännössä usein peruttu ―, toki osin vaihtoehtoisten viivojen (junanumeron etuviitonen yms.) piirtelemistenkin kautta.
	16.05. 18:42	Ari-Pekka Lanne
		Mikko Ivalo luetteli veturien hylkäämiseen johtavia syitä kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (2. p., 1946) s. 577-578: »Käytännössä oleva veturi vanhenee kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikki veturin nivelet ja muut osat kuten pyöränrenkaat kuluvat. Nämä kulumat poistetaan veturien määräaikaisissa korjauksissa, joten ne tosin vaativat veturin poistamisen työstä korjauksen ajaksi, mutta eivät muuten vaikuta veturin käyttökelpoisuuteen. Toiseksi veturin kattila vähitellen syöpyy tullen lopulta käyttökelvottomaksi, ja kehys rasittuu saaden sattuvissa tilapäisissä ylikuormituksissa vikoja. Kolmanneksi maan talouden kehittyessä liikenne kasvaa, joten veturit vähitellen käyvät liian pienitehoisiksi, ja teknillinen taito edistyy, joten vanhat koneet käyvät uusien rinnalla taloudellisesti kannattamattomiksi. --- Liikenteen kasvu sen sijaan varmasti tekee veturit vähitellen liian pieniksi. Tällöin veturi yhä useammin joutuu suureen rasitukseen ja on lopuksi aina rasitettu ylimpään kestorajaansa saakka. Tämä vaikuttaa vuorostaan veturin yleiseen kuntoon ja kehyksen tilaan, joten veturi, vaikkakin se aluksi siirretään vähempiarvoiseen työhön, on lopuksi kuluneena ja kannattamattomana hylättävä.» Mielenkiintoisia havaintoja kahdeksankymmenen vuoden takaisilta rautateiltämme. Niistä monet ovat jopa kestäneet aikaa.
	04.05. 15:07	Ari-Pekka Lanne
		~318+0250:n kohdalla olevan maantiesillan päällä olleelle itselleni tunnistamattomalle kuvaajalle en tullut kalkutelleeksikaan. Ei niissä kaikissa laitoksissa välttämättä toimi soittokellot, tai ääni on ummehtunut. Olis täytynyt km 3o1+0000:n tilanteen jälkeen raottaa vähän ikkunaa ja kuunnella tarkemmin, toimiiko kalkutin, mutten sitten enää muistanut koko lisävarustetta. Vika on voinut olla käyttäjässäkin, kun jotkut laitokset vaativat kellonappulan kunnollista painamista, kun taas toisissa kello kalkuttaa vielä pitkään nappulan hipaisemisesta herettyä. Se on vähän samanlainen toisaikainen sohlo kuin Sr1:n, Sr2:n ja Dv12:n paineilmatoimiset lasinpyyhkijät. Kolmosesta ja Edosta soittokello puuttuu jo alkujaan ―, mikä on kyllä harmi, kun on sellaisiakin tilanteita, joissa viheltimen tuuttaus on ehkä hieman liian kova kertapaukku.
	04.05. 12:31	Ari-Pekka Lanne
		Kiitos. Nämä ovat valtavoittoisesti hienoja tienestimatkoja Kaalihäkin kyydissä.
	03.05. 14:51	Ari-Pekka Lanne
		Toki aapee itte ―, eihän niistä muista pojista olisi mihinkään ollutkaan. ;o) Ja kuvaaja havaittu kilometritolpan 301 paikkeilla. Soittokellon nappikin kävi siinä hetken pohjassa, mutta mahtoikohan kuulua kalkatusta..? Siinä kun keskipakoispuhaltimet huutavat hoosiannaa ja on sen vastalääkkeeksi vielä tungettu tulpatkin korviin, ei kajuutan puolella aina saa painalluksen vaikutuksesta selvää, vaikka epäilemättä penkalla saattaisikin olla hirvittävät kilikalit.
	29.04. 06:38	Ari-Pekka Lanne
		Höh, täytyyhän talousalueen pienviljelijöiden päästä puimaan maareformitiluksiensa satoja. Eikös rautis ole logistisesti ihan looginen paikka siihen?
	26.04. 10:54	Ari-Pekka Lanne
		Kuvamatskua arkikielessä »Ajoksen-konteista» maantienpäällä: https://vaunut.org/kuva/127588 .
	21.04. 10:09	Ari-Pekka Lanne
		Tai sitten junan kuljettaja vaihtui tässä. Saapunut kuljettaja painui pukkariin vaihtamaan sivareita ja sitä päätä kaupan kautta kotiin, jolloin juna jäi odottamaan jatkavan kuljettajan työvuoron alkamista tai kuoriutumista toisesta suunnasta tulevasta junasta. Mistä näistä tietää.
	19.04. 22:43	Ari-Pekka Lanne
		Mainio kuva ja kuvateksti sekä ilahduttava miljöö.
	19.04. 22:13	Ari-Pekka Lanne
		Kas kas, hienoa kun näitäkin nyt hävinneitä juttuja on taltioitu, ja vielä arkistoidaan tänne vaunusomeen. Mulla on yksi muistikuva 80-luvun lopulta tai 90-luvun alusta, kun Nallen (Dv15/16) työntämä letka keulakoristeinaan sen ajan sinihaalarista vaihtotyöhenkilöstöä tuuppasi tuota raidetta pitkin Anderssonintien yli kohti Wassia. Olin silloin liikkeellä polkupyörällä tien vieressä kulkevalla pyörätiellä. Niihin samoihin aikoihin näin kerran ratapihan toisessa päässä, Valtakadun ylikäytävällä, kun Vuojoen suunnan linjalta heiteltiin vaunuja ja vaunuryhmiä kohti ratapihaa. Kunkin heitettävän palan keula oli miehitetty junamiehellä, joka jarrumiehen tavoin käsijarrua veivaten sitten aikanaan pysäytti pelkkänään rullailevan rautatievaununsa oikeaan kohtaan. Aina vain uutta vaunua ja letkaa pukkasi ylikäytävän takaa. Hiukan samantyylistä junanhajotusta näki vielä milleniumilla Turussa, mutta siellä vetoraiteelta heiteltävien junanpätkien pysäytys taidettiin tehdä määräraiteille sopiviin kohtiin asetelluilla pysäytyskengillä. Tähän ylläolevaan kuvaan kommentoisin lisäksi, että raideopastimien eteen on näköjään ilmestynyt uusien opastimien jalustat. Tuloillaan olevaan digiliikenteenohjaus- ja kulunvalvontasysteemiinhän ei kuulemma kuulu muita valo-opastimia kuin näitä vaihtotöitä helpottavia silmiä. Sen sijaan vaihdelevyt näkyvät Rauman asetteluratapihalla vaihtuneen uusvanhoihin mustavalkoisiin, mikä kyllä läikähtää sydämessä. Ja tuo edessä näkyvä Anderssonintien silta, jonka ali kuljetaan satamaan, on paikallisessa rautatiekielessä »Helvetinportti». Sen takaa löytyy se varsinainen junanhajotuksen, varastojen kääntöjen ja muun kiivaan satamarouhimisen horna.
	19.04. 08:59	Ari-Pekka Lanne
		Jos on vähän juuria jäänyt niin, että niillä saa vielä juopoteltua maaperästä vettä ja kivennäisiä, näkyy kaatunutkin koivu kukkivan ja kasvattavan lehtiä. Vaikka kuolemaahan se puu toki tekee.
	18.04. 12:56	Ari-Pekka Lanne
		Kyllä vain. Hyvälaatuista matskua näyttää tulevan, jos siis olet vaunusomeen laittelemasi kuvat sillä näpsinyt.
	18.04. 11:21	Ari-Pekka Lanne
		Kiva jos kelpaa, vaikka onkin puhelimella napattu ruutu. Sen erikoisempaa kameraa ei töissä ole tullut kannettua. Eilenkin työvuoron piti alkujaan koostua vain arkisesta junaparista 460/461. Tuurin jatkoksi tulikin sitten tällainen harvinaisuus. Siinä tuli samalla luonnostaan kotimatka rautateitse asemapaikalta Porista asuinpaikalle Raumalle. Äärimmäisen harvinaista. Kuvassa näyttää kuin junan hännässä olisi toinen Kaalihäkki, mutta se on viereisellä raiteella (r. 084), jolla valmistui Tampereen suuntaan lähtevä, Kokiksessa lastattu puutavarajuna T 55712.
	18.04. 09:19	Ari-Pekka Lanne
		Myönnän itsekin sortuneeni samaan. Olkluato-3:n alettua Raumanmeren lämmityksen lauhteenajolla kehittyi Rauman edustalle viime marraskuussa Suomen historian ensimmäinen hirmumyrsky. Sen seurauksena maakunnissa kaatui valtavat määrät isoa, priimaakin puuta. Paikoin osa siitä puutavarasta näkyy korjatun metsäautoteiden varsille ihan teollisen mittakaavan puutavara-auton noudettaviksi laaneiksi. Puoliurbaaneissa lähimetsiköissämmekin on kuulunut talven ja kevään kestäessä kiivasta kaksitahtikoneiden pörinää puulämmittäjäkotitalouksien tehtyä kaupungin kanssa soppareita yksittäisten juuripaakullisten tuulenkaatojen ja konkeloiden huseeraamisesta. Muutama pinokuutio tällaista välillisesti Olkluaron tarjoamaa, raumalaittain sanoen »pystömuurin» polttoainetta on metrin haloiksi pilkottuna kuivumassa meilläkin.
	17.04. 15:14	Ari-Pekka Lanne
		Se »joku toinen kerta» saattoi tulla tänään. Jos oikein olin näkevinäni, taisi Jani itse olla maakuntapuutavarajunaa 58444 kuvaamassa Aku Ankan kilometritolpan (313) paikkeilla siinä Porin ja Nakkilan välillä?
	17.04. 07:26	Ari-Pekka Lanne
		Jossain sataman puolella toki, ei tarkempaa tietoa. Tässä rautiksen pihalla saattaisivat ajolangat tehdä haastetta puutavaranlastaukselle. Tai en muista, enkä tästä kuvastakaan erota, että mahtoiko tuo vasemmanpuolimmaisin tie olla langaton...
	16.04. 08:10	Ari-Pekka Lanne
		Veturinkuljettaja Sulo Karpin kokoaman rautatieläiskaskukirjan »Juna lähtee!» (Gummerus, 1979) s. 43: »Buss'n ollessa tiputtajajunassa hän ei muistanut pysähtyä kaikilla niillä seisakkeilla, jotka oli ilmoitettu. Tästä syystä konduktööri meni häntä moittimaan ja sanoi: ― Miksette pysähtynytkään Hakunissa? Hetken vaitiolon jälkeen sanoo Buss: ― No me pysähty joku toinen kerta.» Eli ehkä junan kelloakin kalkutellaan sitten taas joku toinen kerta. ;o)
	09.04. 07:12	Ari-Pekka Lanne
		Sr1 3018 »on löytänyt kuosiinsa sopivan vaunuston»; https://vaunut.org/kuva/58913 .
	03.04. 09:11	Ari-Pekka Lanne
		Kuvamatskuakin löytyy vaunusomesta ainakin yhden ruudun verran: https://vaunut.org/kuva/148580 .
	28.03. 08:30	Ari-Pekka Lanne
		Jukra sentäs, on siinä aapee tarjoillut iltalukemista. Mutta ei siis ollut ihan tavallinen torstai, vaikka ratapihoja nähneen muinaisdeeveristön kanssa oli muutenkin solkenaan pientä renkkaamista ― erityisesti Raumankin kaltaisissa raskaissa vaihtotöissä.
	24.03. 14:59	Ari-Pekka Lanne
		Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ?
	20.03. 21:45	Ari-Pekka Lanne
		Kyllä, rautatieuskottavuutta piisaa!
	20.03. 21:33	Ari-Pekka Lanne
		Aluskehys on ruskea, kuten Sp-vaunuissa. Musta aluskehys olisi varsin varma Sps:n tuntomerkki. Sen sijaan vihreäpankkoisia Sp-vaunuja muistelen tavanneeni, vaikka toki valtaosa niistä onkin harmaa- tai sinipankkoisia.
	19.03. 22:30	Ari-Pekka Lanne
		Työpaikkahumoristisen »menettelyohjeen» on laatinut Mäntyluodon asemapäällikkö perjantaina 19/7-2002. Historian siipien havinaa ja muisto menneiltä rautatieläisajoilta...
	19.03. 22:14	Ari-Pekka Lanne
		Jos onkin, niin ainakin alustan tarvikelaatikon luukku on vaihtanut väriään punaisesta harmaaksi.
	16.03. 07:03	Ari-Pekka Lanne
		Aamulehden tekstaripalstalla maanantaina 31/7-2017: »Kun on 50 vuotta työtä tehnyt ja käteen jäänyt vain ruosteinen Saabi, ei kannata haudalla puheita pitää.»
	27.02. 14:46	Ari-Pekka Lanne
		Näihin aikoihin asti Hämiksen päivystäjänä on toiminut tupla-Deeveri. Viime aikoina pihassa on näkynyt sen sijaan yksinäinen Kroksu. Sitä en tiedä, onko se vielä paikallisten vaihtotyökuljettajien koululaitoksena vai jo pääasiallisena tuotantolaitoksena.
	12.01. 22:38	Ari-Pekka Lanne
		No niin toki, senhän takia se nappula siellä konnarin kaapissa on; tällaisten tilanteiden varalta, kun kuljettaja on estynyt ohjailemasta loppuopastelyhtyjä. Edo paitsi taipuu tietyin edellytyksin junankeulaksi, on muutoin kuin mikä tahansa matkustajavaunu.
	12.01. 11:33	Ari-Pekka Lanne
		Ehkä. Eli kuvan tilanteessa vika olisi kuin olisikin ratin ja penkin välissä...
	12.01. 11:12	Ari-Pekka Lanne
		Jouduin joskus vaihtamaan Edo-tötteröön Sr1:n rikkinäisen Sr2:n tilalle. Kun sitten linjasivun jälkeen ajoin Ykkösen ympäri Edo-päähän, niin siellähän loimottivatkin puskinvalot, samoin kuin tässä. Päättelin siinä, että sen täytyi johtua siitä, kun olin vaihtanut Kakkoseen vaihtotyövalot ennen kuin irrotin veturin vaunuista; eli jos Edossa olisi palanut punavalot ennen Sr2:n irrotusta, niin siinä tapauksessa ne olisivat jääneet sinne kiilumaan. Ja jos vielä konnari olisi prätkyttänyt välissä sitä Q-kaapin nappulaa, niin olisivatko siellä sitten loistaneet kaikki lamput; tuskin sentään...
	11.01. 01:00	Ari-Pekka Lanne
		Nimim. »Tunnus poistettu» viitannee lauantaina 20/4-2019 postaamallaan kommentilla »atomivoimalaohjaamoaktivismin Kauno Saarioon» ― siihen kamraattiimme, joka profeetan kaltaisesti varoittaa aina ikuisen tulen palvonnan kirkoista sekä niiden reaktorihalleissa vaanivasta ydinapatiasta, -apneasta ja -ateismista ( https://youtu.be/MOmWKPNiug0?t=17m21s ). Vaikka valottelinkin kuvan aikanaan mittasuhteita vääristävällä kauko-objektiivilla, laitosten koko on todellisuudessakin tolkuton. Vesitornilta on Olkluaron saarelle matkaa toistakymmentä kilometriä.
	07.01. 07:53	Ari-Pekka Lanne
		Saman viikon lauantaina 8/10-2022 kyseisen laitoksen äskeisessä kommentissa käyttökelvottomaksi arveltu kakkospään suti näytti jo saadunkin Kouvolassa tanaan junaa T 58667 valmisteltaessa: https://vaunut.org/kuva/158540 . Jollei suorastaan laitoksen Tampereelta Kouvolaan kiertymisen taka-ajatuksena juuri ollutkin ollut vaivais(t)en virroittim(i)en restaurointi. (Kylkien pyöreiden pikkuikkunoiden määriä laskeskellen on kätevä arvata jo kaukaa, kummin päin veturi on [»Vinkki vitonen» tällaisille kaltaisilleni harrastajauraansa aloitteleville junabongareille. ;o)].)
	05.01. 21:30	Ari-Pekka Lanne
		Olin joo, ja ajattelinkin asiallisen oloisen kuvaajan siinä nähdessäni, että on varmaankin vaunusomehahmoja. Mut tämä oli hyvä tötterö, meni eteenpäin kuin juna.
	05.01. 21:22	Ari-Pekka Lanne
		Kas kas, hieno kuva. Sää se Hannu sit olitkin kameroines siinä ykköslaiturin Ryttylän puoleisessa päässä.
	04.01. 20:15	Ari-Pekka Lanne
		Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD
	03.01. 17:30	Ari-Pekka Lanne
		Näyttävä kuva! Ja tosiaan Jarno, suunnilleen kulkukäytävänmitan päässä valokaaresta jännätään kuvankaltaisella virroitinkelillä, kuluuko sudin kontaktihiili puhki juuri linjan pahimmassa ylämäessä. Joka tapauksessa tällaisten sutinoiden jälkeen on isot mahikset, että vaunusomeen saadaan kuvamatskua epätavallisin virroitinasetteluin seilaavista sähkölaitoksista.
	31.12.2024 22:43	Ari-Pekka Lanne
		Kas, tuostahan tosiaan löytyykin Timon mainitsema kuva: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=956.msg119730#msg119730 . Mutta voi juku sentään! On kerta kaikkiaan, päättäväinen katse Arskalla. On todella. Siitä ei ole montaa päivää, kun yhtenä iltana kadulla käveli vastaan kolme muidua, ja heistä yksi huudahti kommentin, joka sopii kyllä Arska-kissaankin: »Komea kolli!»
	31.12.2024 17:24	Ari-Pekka Lanne
		Väinö jolkotteli autuaammille hiirestysmaille maanantaina 22/8-2022. Oli silloin n. 15-vuotias, eli ehkä samaa vuosikertaa Arskan kanssa. Väinö tuli meille Turun löytöeläinkodista perjantaina 18/2-2011. Meille samoihin aikoihin ― perjantaina 15/4-2011 ― Porin eläinsuojelun kautta tullut Minttu-kissa ( https://vaunut.org/kuva/108119 ) sen sijaan oleilee vielä meidän elossa olevien keskuudessa. Mutta kiitos ― Väinön tuntien se takuulla vastaanottaa terveiset hyvillä mielin siellä pilvenreunalla ― ja terveiset Arskalle, sekä hyvää uuttavuotta kaikille! Niin ja Lasse, kyllä se junan kissa sitä käymälääkin saattaa kytätä: https://vaunut.org/kuva/109113
	28.12.2024 08:48	Ari-Pekka Lanne
		Se jäi valitettavasti tuolloin merkitsemättä muistiin.
	26.12.2024 13:00	Ari-Pekka Lanne
		Ai paluupostinakin meni Kaalihäkki. No sitten tämä on voinut olla vaikka Ykkösten sorvireissuja tai muita huolto-ohjelmaan kuuluvia vaihtoja, ja samalla yksi Sr2 on siirtynyt em. varastosaldoissa Ilmalaan. Kakkonen ja Kolmonen osaavat höpötellä keskenään, joten niiden sekaparien häntäpuoliskoja ei sen takia jouduta valmistelemaan hinuukuntoon.
	26.12.2024 10:45	Ari-Pekka Lanne
		Tuntematta mitenkään tapauksen taustoja, eivätkös veturikierrolliset ja (päivystäjien) huoltokutsulliset siirtohinailut ole sentään yleisempiä kuin rikkoutuneiden laitosten avustamiset pois linjalta? Mikä ei toki silti tarkoita, että Siperian Sudet tai takuita nauttivat kalut olisivat sen immuunimpia erilaisia vikoja vastaan. Mutta siis veikkaan, että tällä veturijunalla on tasattu Kouvolan ja Helsingin keskinäisiä Ykkös- ja Kakkos-varastojen hyllymääriä.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset