Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.06. 18:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman satamaan on myös kaiken aikaa tippunut. Milloin enemmän, milloin vähän maltillisempia määriä. | ||||
|
16.06. 16:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva hieman harvinaisemmasta tilanteesta. Eipäs ollutkaan ennen tullut tultua Nokialla kolmoselle Edo-tötteröllä. | ||||
|
16.06. 16:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaa mietin myös, Roope. Tämä tuli siinä Pispalan mäessä vastaan. Hyvä kun tästäkin saatiin kuva! | ||||
|
10.06. 18:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai sinne pohjoiseen ja itäänkö ne kaikki uudet Kolmoset ja Kroksut ovat menneetkin. Täällä etelässä ja varsinkin lännessä asioidaan vielä vallan tunnelmallisilla Siperian Susilla ja Deevereillä, mitä nyt joissain pikajunissa saattaa nähdä Kakkostakin. | ||||
|
26.05. 17:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää kolanmakuiselta Deeveriltä. Olisivatko kuvatekstissä mainitut koeajot voineet olla osa ratatyökoneenkuljettajien tyyppikoulutusta? Korttikursseihin on perinteisesti kuulunut konehuoneessa ja kajuutassa kökkimistä, mutta myös pari laitoksen edestakaista liikautusta ratapihan tai varikon kaikkein keveimmin kiskotetulla sivuraiteella. | ||||
|
25.05. 17:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä, ratti on huomattavasti joikkaria miellyttävämpi käsitellä lähdettäessä sompailemaan Deevereillä. Siinä mielessä kävi hyvä tuuri, kun veturit sattuivat olemaan Perkiössä tässä järjestyksessä. Alkujaan oli määrä ottaa »Laitatieltä» yksinäinen Dv12 2742, mutta veturivarkauden hetken jo lähestyessä huomasin papereista, että olisikin kysyntää kahdelle terveelle laitokselle, jollaiset sitten löytyivät »Pesutieltä». | ||||
|
25.05. 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vallat-Rauma -rikkidioksidiliikennettä hoidettiin siten, että yksi Sos-vaunu ( https://vaunut.org/kuva/80263 ) teki aina sekuleiden mukana mutkan Tampereen kautta. Vallat-Uki -rikkihappo olisi hyvä alku (T)URHa-radan tavaraliikenteelle. | ||||
|
|
25.05. 12:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, mutta Harjavalloista on ajettu rikkihappoa Ukiin maanteitse. ...Niin ja hyvää lomaa, Riku! ;o) | ||||
|
|
25.05. 12:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Typpihappoa Ugista on ajettu, mutta näyttäisivät nuo kaksi tummempaa tosiaan piifluorivetyhappovaunuilta. Vai onko Uki alkanut trokata tässä ihan lähivuosina rikkihappoakin myös rautateitse? | ||||
|
24.05. 21:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kulkeuduin perjantaina 22/5 Viinikan laskumäen »lipan» edestä ― kulkulaitoksena Perkiöön huoltoon siirrettävä Porin päivystäjä Dv12 2524 (VET 11818). Ei sitä lippaa ole aiemmin tullut ohikulkiessa vilkuiltua, mutta kyl ai siihen nojasikin melkoinen kattaus poikkiottoseipäitä ja haarukkaseipäitä. Kovassa käytössä olevilta työkaluilta näyttivät. Sen sijaan tänään sunnuntaina 24/5 sattui Helsingin rautiksen kahveehuoneella käsiin Raideammattilaisten Osasto 51 JHL ry:n kovakantinen ja komea 90-vuotishistoriikki (1927―2017) »Valoa kohti», jonka s. 82 Seppo Paasonen muistelee helsinkiläisen ratapihapalveluksen ja laskumäkijunanhajotuksen ysäriä: »Timo Juutilainen oli jo 80-luvulla ollut meidän työturvallisuusasioiden kouluttajana ja 90-luvun alkaessa tulivat hänen opit sitten jo todelliseen käyttöön. Esimerkiksi laskumäkeen tuli "kankipoikkiotto", enää ei junamies mennyt vauhdissa vaunujen väliin. Vaunujen välistä päältä kytkimen irrottaminen vauhdissa, ns. "heitossa" kiellettiin.» |
||||
|
18.05. 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Raumalla on silloin tällöin hetkellisesti neljä päivystyslaitosta, jos molemmat päivystäjät vaihdetaan kertapläjäyksellä. | ||||
|
|
16.05. 13:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On. Wikipediasta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Heiskanen ): »Hän opiskeli 2000-luvun alussa tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.» Po. ohjelma löytyy multa tuoreeltaan eetteristä c-kasetille nauhoitettuna. Jukran pujut sitä ohi ajavien Kaalihäkkien keskipakoispuhalluksien, pyöränlaippojen kirskunoiden ja kaikkien laskumäen melskeiden kakofoniaa, joka ohjelmassa kuuluu taustamattona toimittajaopiskelijoiden haastatellessa opastuskonduktööriä ratapihan reunalla. | ||||
|
14.05. 15:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos kiitos, johtaja Nyman. Täytyyhän tilpehöörien olla aina mukana. Aapeen vaunusomeviesti ilman kulmiksia ja pitkiä ajatusviivoja on kuin Siperian Susi ilman valkearenkaisia puolapyöriä, vaihtotyöt ilman lippuja, lyhtyjä ja vihellyksiä tai rautatieläisen Ysisatku ilman peräspoileria ja takalasin säleikköä. | ||||
|
|
14.05. 13:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Epäilemättä jossain vaunusomen kätköissä luuraa ennestäänkin kuva em. »poikkiottoseipäästä», vaikken nyt ainakaan heti sellaista löydäkään. Tässä kuitenkin ristiinlinkitys: https://vaunut.org/kuva/180576 . Pläräsin samalla hiukan »ammattikirjallisuutta»; huomaten maininnan paitsi poikkiottoseipäästä, myös »haarukkaseipäästä». | ||||
|
Kuvasarja: Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle! |
13.05. 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Jimi, televisioselostaja Aki Kauppinen veisteli viime viikon tiistaina 5/5 Wu Yizen pussitellessa snookerin MM-finaalin katkaisuerän viimeisiä väripalloja: »On tää... Tää on niin... Tää on jotain, mikä monille tippuu varmaan ― monille kiinalaisille nimenomaan ― tippuu vasta sitten ajan kanssa.» Samoin aikaa voittaen etenee Mänttän junamatkakin. Siinä on niin paljon palasteltavaa. | ||||
|
13.05. 06:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet järjesti ainakin vielä v. 2022 täydennyskoulutuksen (ratatyökoneen- tai vaihtotyökuljettaja -> veturinkuljettaja) teoriaosat Kouvolan varikolla. KRAO toimitti kassullaan simulaattoriharjoitukset. Eri kalustojen tyyppikoulutukset olivat hajallaan pitkin rataverkkomme varikoita. Maikat sen sijaan enimmäkseen sompailivat ajotehtävissä Valtionrautateillä, poiketen tarvittaessa luennoimassa tai ajattamassa simuharkkoja »oto» (oman toimen ohessa). | ||||
|
01.05. 11:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pahoittelut ovat kokonaan mun puolella. Ensin tajusin oikein, mutta sitten luulin kuitenkin käsittäneeni väärin. =o) Kun nyt nämä ATU-jutut tulivat puheeksi, mahtaako kukaan enää muistaa, kun Dv12 2563 ei mahtunut tiistaina 5/6-2012 kulkemaan Vuosaaressa sillan ali: https://resiinalehti.fi/artikkeli/82 ? Niin ja löytyyhän ― kun oikein puserretaan ― muistista ja sitä päätä vaunusomesta kuva suoranaisen ovipusunkin jäljistä: https://vaunut.org/kuva/86259 . | ||||
|
|
01.05. 07:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan, Vertti tarkoitti tilannetta, jossa suulin ovi on ollut kiinni, ja on liikennöity siihen. Varmaan sellaisiakin on ollut. Mutta viittasin itse näihin, joissa ATU ei ole ollut riittävä. Näistä yleisimpiä ovat ehkä olleet ne läheltäpititilanteet, joissa kapeassa oviaukossa ei ole huomattu kääntää veturin peilejä sisään. | ||||
|
|
30.04. 19:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen Vertti myös kuullut ainakin yhdestä vastaavasta tapauksesta, joka tosin ei olisi käynyt Kankaalla, vaan toisen paikkakunnan tehtaalla. Lisäksi eräässä satamassa olisi legendan mukaan saatu joskus työnnettyä korkea kuormasimmari suuliin purettavaksi, mutta ei tyhjänä sieltä ulos. | ||||
|
|
30.04. 18:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sellaisiakin suuleja rataverkoltamme kuitenkin löytyy, joihin korkeampi simmari ei sovi. Tämä täytyy aina huomioida tietyissä kuljetuksissa. | ||||
|
27.04. 05:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin on tehnyt. Peltiä ovessa pitäneet liimatruuttailut vain jääneet muistoksi. | ||||
|
21.04. 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sillail kai. Olen aina sanonut ― ja sanon nytkin ―, että kahve on sitä polttoainetta, joka pitää Valtionrautatiet käynnissä. | ||||
|
11.04. 22:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taitaa olla. No, mistä niistä kaikista tietää. | ||||
|
|
11.04. 09:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienoja routarajoituskuvia Ossilta. Olisiko kuvatekstissä mainittu oudolta vaikuttanut hidastelu voinut ilmentää maastonmyötäistä eli ekologista ja ekonomista ajelua? Olkiluodon kakkosyksikössä oli alkanut revisio muutamaa päivää aiemmin, maanantaina 6/4, niin senkään puoleen sähköä ei välttämättä ollut tavarajunan veturin ajomoottoreissa ja sähköjarruvastuksissa pilanpäiten harakoille puhallettavaksi, vaikka kuvasta päätellen ainakin aurinkovoimalaitokset huusivatkin hoosiannaa. | ||||
|
|
09.04. 19:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ilkka kirjoittaa yllä: »Lisäksi vanhaan aikaan vaunumiehet kantoivat mukanaa puista tankoa jonka avulla voitiin irrottaa vaunut toisistaan.» En ole seurannut niin tarkkaan nykyaikaista junanhajotusta laskumäessä, mutta eikös sen tapaista kepukkaa mahdettu käyttää milleniumilla Turussakin junia hajotettaessa? En äkkiseltään löydä vaunusomesta kuvaa moisesta työvaiheesta. Ylen Ykköseltä kuultiin perjantaina 11/5-2001 ― neljän perjantain mittaisen »Radio Vapaa Tampere» -sarjan toisena lähetyksenä ― Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijoiden Heikki Heiskasen, Mirkka Isotalon ja Miia Vatkan harjoitustyönä toimittama ohjelma »Mikä on juna?». Opiskelijat haastattelivat Viinikan ratapihalla opastuskonduktööri Harri Rämää, joka kertoi laskumäkityöstä mm. näin: »...samoin löysärit, jotka niistä väleistä, mitkä sitten laskumäellä tullaan katkasemaan, löysäävät ruuvikytkimen, samoin jarrujohdon. Ja päivystysveturi työntää junan laskumäkeen. Lasikuituisella poikkiottoseipäällä näistä väleistä katkotaan. Painovoiman vaikutuksesta lähtee vaunut vyörymään alespäin nopeudella 3,25 metriä sekunnissa...» Kirjan »Vauhtia ja voimaa ― Valtionrautatiet 1862―1987» s. 34 löytyy kuva tällaisen saitan käyttämisestä kuvatekstillä »Kaksivartinen vipu on hyvä apu laskumäkityöskentelyssä. Vaunut voidaan irrottaa toisistaan pitkällä kepillä vivuten tarvitsematta mennä vaunujen väliin kytkinlenkkejä päästelemään.» |
||||
|
08.04. 12:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näköjään, siinä Lahen Villähteen puoleisilla rajaseuduilla. Kiitos oikaisusta. Katsoin hiukan Resiina-arkistoa ja vaunusomen Sgn-kuvia. Sgn-vaunuja muutettiin 25 kpl Occ-vaunuista v. 1997 kesällä. Rauman uusi sellutehdas oli aloittanut toimintansa v. 1996 alkupuolella, joten olisiko sen kautta ilmennyt tarvetta uusille hakevaunuille? Vaunut liikennöivät alkuun ysärillä Vilppulasta Raumalle (ks. Markku Nummelinin »Juna suomalaisessa maisemassa» s. 66), sitten milleniumin puolella Teuvalta Raumalle ja lopuksi Kajaanista Lakritsalaan, kunnes jäivät kymppiluvulla seisoskelemaan Kajaanin ratapihalle; yksi Mäntyluotoonkin: https://vaunut.org/kuva/128613 . V. 2018 ja 2019 taitteen aikoihin muutettiin 25 Sgn-vaunua Sps-vaunuiksi. |
||||
|
|
07.04. 12:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Haketta ajettiin Teuvan sahalta Sgn-konttivaunuilla: https://vaunut.org/kuva/59957 . Hakevaunujen irtokontteja lojui kymppiluvun lopulla Villähteellä romiksella: https://maps.app.goo.gl/FMUwCFECtD57o8Ys8?g_st=aw . | ||||
|
06.04. 19:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On ( https://vaunut.org/kuva/80305 ), mutta vanhan kävelysillan kohtalo oli jo sinetöity. Keskiviikon 6/4-1994 Länspaperin etusivulla oli iso otsikko »Puusilta historiaan». Jutussa kerrottiin: »Nykyinen puusilta on paitsi käytössä kulunut ja heikentynyt, myöskin liian matala tuleville sähköjunille.» Ratapihan puisen ylikulkusillan kirjoitettiin korvaantuvan lähivuosina »paremmin liikennöitävällä metalliluomuksella, joka on osa kevyen liikenteen linjastoa». | ||||
|
|
06.04. 15:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä vain, nämä olivat aikanaan Seeprojen heiniä: https://vaunut.org/kuva/17169 . Raumalla oli vuosituhannen vaihteessa Deeveri, jolla tehtiin pääasiassa sataman vaihtotyöt, Seepra etupäässä metsäteollisuuden kynimisiin ja vielä Nalle varalaitoksena: https://vaunut.org/kuva/54056 . Kunnes MANnin kiertokanki halusi kerran tulla tässä Repolan mäessä kurkistelemaan merimaisemia: https://vaunut.org/kuva/144180 . Sen jälkeen Raumalle ei enää annettu Seepraa Deeverin kaveriksi, vaan oli kaksi Deeveriä. Muistan kun Cargon Rauman alueen (Rma, Ukp, Tku, Hva, Pri yms.) aluepäälliköltä kysyttiin muutama vuosi sitten, koska Raumalle saadaan Seepra takaisin, päällikkö tokaisi, että eiköhän ennemmin uusia vetureita (Kroko). Ehkä se oli, kun Deevereillä nämäkin työt kuitenkin hoituivat. Jos se vaihteisto keittää, niin kyllä sen siitä sitten jäähdyteltyäkin saa. |
||||
|
04.04. 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös iltapäiväsekuli T 3515 muodostunut usein T 3552:n nakki- ja propsupytyistä (https://vaunut.org/kuva/127527) sekä sekalaisista Turun romppeista, joihin toki Viheriäistenkin pytyt lukeutuivat? | ||||
|
|
24.03. 19:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuossa Jimi mainitsi, että tiistaisin ja torstaisin kulkee näitä kamppeita. Asianosaisten rautavaunujen tulosuunnan junakyyti on toisin sanoen »Kolme- ja puolitonninen»: https://juliadata.fi/timetables/history?s=3500 . | ||||
|
15.03. 15:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Siinä ei ole paljon ylimääräistä ajolankaa, eikä varaa valita, kumpaa virroitinta käyttäisi. Ajoin Kaalihäkki-inssini tiistaina 28/2-2023 näissä Parkanon puutavarajunissa. T 3237 Vka-Pko (Sr1 3021 + 24 Sp(s)), vaihtotyöt Parkanossa tavaraliikennekonduktöörin johdolla, T 3236 Pko-Vka (Sr1 3021 + 24 Sp(s)). |
||||
|
15.03. 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Onnittelut sarjan täyttymisestä! | ||||
|
13.03. 23:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) milleniumilla julkaisemaa vetureiden hankinta- ja hylkäysaikataulua: https://resiinalehti.fi/havainnot/2007/11/3707.html | ||||
|
|
12.03. 22:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eipä mennyt, ei. Petri P. Pentikäisen Iso Vaalee -kirjan s. 29: »Suuremmat lukumäärät perustuivat vain VR:n kaavailuihin. Vuonna 1986 niiden arvioitiin olevan sellaisia, että Dr16-vetureita voitaisiin tilata 100-150 kappaletta, joskin 200 kappaleestakin vielä puhuttiin.» Valtionrautateiden veturikysymyksen osalta on tässä kohtaa mainittava, että Iso Vaaleita (Dr16) ennen olivat jossain määrin vireillä Iso-Hurutkin (Dr15). Valtionrautatiet 1962―1987 s. 385: »Kokeiluprojektista vuonna 1978 sovittaessa oli Valtionrautateillä ajatuksia useammankin Dr12-veturin uudistamisesta suurempitehoisiksi vastaavalla tavalla. Rautatiehallituksen v. 1981 asettama työryhmä, joka selvitti veturitarvetta vuoteen 2000 saakka, päätyi raportissaan v. 1982 dieselveturien osalta kuitenkin siihen, että olisi hankittava 1500 kW:n tehoisia uusia yleisvetureita, jotka olisivat keskiohjaamolla varustettuja 4-akselisia telivetureita, painaisivat noin 80 tn ja soveltuisivat paitsi tavara- ja matkustajajunaliikenteeseen myös vaihtotyöhön.» |
||||
|
|
12.03. 10:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Dv12 ei anna kääntää suuntaansa liikkeessä, ei sen paremmin radio-ohjauskäytössäkään. Erityisesti ratskulla työskenneltäessä on kyllä muuten sitä, ettei suunta vain tahdo kääntyä. En tiedä, voisiko näissä olla jotain erityistä yleistä hylkypommiosaa; alkavat olla kaiken kaikkiaan kohtalaisen loppuunajettuja. Deeveristöjen hylkäykset taidettiin suunnitella jo milleniumilla ennen nämä syrjäyttäneiden Kolmosten ja Kroksujen tilaamista. Ollaankohan jopa vähän jäljessä siitä aikataulusta? |
||||
|
02.03. 08:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keittelin eilen sunnuntaina 1/3 rautatiekiisseliä eo. ohjeen mukaan. Tytär (5½ v.) antoi kohteliaan murska-arvostelun: »Mä en kyl tykkää tästä, mutta ihan hyvää.» Vaimo lisäsi, ettei se rauttiävatkuli niin ihmeellistä olekaan ― »lähinnä sellaisille, jotka söisivät kiskoja, jos voisivat». | ||||
|
26.02. 13:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja junakyydin jälkeen viljasiiloilla nähtävä tarinan jatkosaaga on kuin suoraan perjantaina 29/12-1967 ensimmäisen kerran esitetystä Star Trek OG:n »The Trouble with Tribbles» -jaksosta. | ||||
|
|
26.02. 03:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En itse ole farmari, mutta olen käsittänyt, että rotat ovat heille yleisesti ottaen todellinen haaste: https://www.farmit.net/blog/2014/10/29/mita-ainetta-rottasotaan-maatiloille . Asia, joka ei tällaisille kaltaisilleni paremminkin vähintään puoliurbaaneille eläteille tule ehkä ensimmäisenä mieleen, kun pohditaan viljankäsittelyä. | ||||
|
|
25.02. 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Tuoreen kypsän viljan tuoksu on yksi syksyn parhaista puolista. Huomasitkos Robert, menikö jyvien mukana rottia vaunun kyytiin? | ||||
|
22.02. 13:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. On saatu museokalustoakin mukaan. Mulla kävi kerran Kauno Saarion asunnon edessä olevassa mäessä vauhti kakkosessa sen seurauksena, kun käyrien rautojen Sn 20:ta valvova JKV pääsi hieman jarruttamaan luultuaan hetkellistä ympärilyöntiä ylinopeudeksi. Tapauksesta veturimiesten kahveehuoneen hämärimmässä nurkassa höpötellessä selvisi, että jollain oli ollut Rukkamäessä kilometritolkulla 1 km/h. Ja toisella Siuron mäessä EKE:n diginäytön mukaan 0 km/h, mutta niin vain puutavarajunan matka oli verkalleen edennyt. Joskus juna jää mäkeen, toisinaan ei jääkään. | ||||
|
16.02. 23:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikki ne ovat erittäin hyviä työkaluja. Ykkösen hallintalaitteet ovat tunnokkaat ja mukavat. Sillä saa tasaista kyytiä, ja on kiva tehdä töitä. Kakkosessa on panostettu ohjaamon ergonomiaan. Kolmosessa on monenlaista näppärää ominaisuutta, kuten junanmittalaskuri (vrt. https://youtu.be/ZLCA4bDzr5g?t=12m55s ) sekä Pendosta tuttu kiskojarrunappula, jota käyttäen kuljettaja voi vaikka pyyhkäistä matkustajajunan vaunujen kiskojarruista niihin kertyneet jäät. Käy se kangellakin, mutta... Kolmonen voittaa Kakkosen ehkä selvimmin ollessaan Edo-tötterön perässä takatuupparina. Silloin sen suvereeni sähköjarru, parasta lajia oleva hiekoitus ym. tulevat hyvään käyttöön, mutta pienistä ohjaamoergonomian kehityskohteista ei ole haittaa. | ||||
|
09.02. 06:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai. No, syitä voi olla monia. Veikataan sitten vaikka »teknistä pysähdystä». Kulkulaitokset saattavat joskus tilttailla. Muistan kun ajoin aikanaan Turku-Oulu -yöpikavuoroa. Yöauto koiraili perjantain 29/6 ― sunnuntain 1/7-2012 Oulun-reissulla sillä viissiin, että se ei yhtäkkiä antanutkaan tehoja. Muistaakseni diagnostiikka antoi hyvin kitsaasti, jos ollenkaan, vinkkiä vian luonteesta. Akuutisti häiriö kuittaantui sillä, kun pysähtyi hetkeksi. Sitten pääsi taas muutama sata kilometriä niin kuin ei mitään, kunnes sama oire jälleen uusiutui. Lauantai-illalla 30/6-2012 Oulusta lähtiessä »vedonesto» löi päälle heti lähtölaiturista irtauduttua. Kyydissä sattui olemaan lisäksi Turistiauton »pakettimatkustaja» sekä teknillinen eläkeläishenkilö, niin pähkäiltiin hetki kolmeen pekkaan, mistä voisi kiikastaa: https://arktiset.kuvat.fi/kuvat/2012/06/extra/53.jpg . Kun sitten aikanaan vein laitoksen Turun päässä Avantiin raskaskalustokorjaamolle, asentaja törkkäsi auton läppäriinsä, jolloin selvisi hetkessä, että vika on paineanturissa. Ei mennyt aikaakaan, kun hän oli jo avaamassa lattialuukkua Volvon keskiosan kohdalta ja vaihtamassa hyllystä hakemaansa varaosaa rikkinäisen tilalle. |
||||
|
|
08.02. 12:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva ja raina. Mutta eikös tuo ollut ihan hallittu seisahdus? Tuntematta paikallista rataprofiilia, monin paikoin on sellaista mäkisyyttä ja notkonpohjia, ettei raskaalla tavarajunalla kannata ajaa tolpalle tai ekselille asti, kun voi olla, ettei siitä vauhdin loputtua liikutakaan sitten enää sen enempää eteen kuin taaksekaan päin. Tuolla rataverkollamme on esim. sellaisia spotteja, joissa kannattaa vaikkapa pysähtyä esiopastimelle vartoilemaan parempia värejä. | ||||
|
02.02. 10:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä on taas sama juttu kuin taannoin Pösön vipujen kanssa. Määkin muistin tuon kuvan olemassaolon, mutten nytkään ollut tullut avanneeksi sitä. Veturinkuljettaja Kimmo T. Lumirakeen lauantain 8/9-2012 klo 12:39 kommentista selviää, että erotusjaksoon kuuluu myös pätkä maadoitettua ajolankaa, minkä johdosta oletettavasti tulosuunnan jännite putoaisi alas ennen kuin yhtä puuta oleva virroitinkombo ehtisi oikosulkea eri vaiheet. Olin siinä väärässä tiedossa, että erkassa olisi vain eristeosuus eri vaiheiden välillä. Harvemmin tulee tutkittua erkkoja sen tarkemmin. Sehän selittää senkin, miksi vanhat tekijät kertovat juuri tulosuunnan jännitteen tahtovan pudota alas vedettäessä tehot päällä erkkaan. | ||||
|
|
01.02. 21:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onhan tässä viime päivinä ollut rätiseviä virroitinkelejä. Kolmosen erikoisominaisuuksiin kuuluvasta kuuranpoistosta tässäkin on kyse. Etuvirroitin pyyhkii ajolangasta pahimpia härmeitä, jolloin veturia virroittavan takavirroittimen hiilet eivät kulu niin voimakkaasti kuuravalokaaren räiskeessä. Tällöin toki etuvirroitin on kylmänä, erotettuna pois veturin virtapiiristä. Muuten ― jos molemmat virroittimet olisivat vian kautta ylhäällä ja yhteydessä toisiinsa ― erotusjaksossa kävisi »pieni räpsy», kun erotusjakson toisistaan erottamien ajolankaosuuksien eri vaiheessa olevat jännitteet pääsisivät sekaantumaan toisiinsa. | ||||
|
01.02. 20:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno bongaus. Harvoin jos koskaan näin sekalaisia hinuumuodostelmia näkee liikkeellä. Jos kohta nipun kasaaminen on kysynyt lähtöpäässä työtä, on tällaisessa saaliissa sulattelemista vastapelurillakin. Vielä tänään sunnuntaina 1/2 puolenpäivän jälkeen letkan hännän laitokset ― Sr3 3363 ja Dr14 1872 ― näkyivät lojuvan rääppeinä Ilmalan ratapihalla toisissaan kiinni samassa paikkaa, mihin veturijunan junanjäljet Juliassa loppuvat; Kolmosessa virroittimet alhaalla ja Seeprassa perä käynnissä. | ||||
|
31.01. 22:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kyl hieno kuva! Saapunut kuljettaja saattaa tarinoida junavarkaisiin tulleelle vaikkapa: »Siin sul ny o ajamist! Kakkoskeli ja antaa hyvät kyydit. Veivi on tual toises pääs, enkä käyny nyv vääntämäs sitä, jollei sit ol ollu Kouvvolast ast.» | ||||
|
22.01. 14:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi ol. Kuka seuraavaks käy Olk'luaron viarail'keskukses, mitatkoon mötikän speksit! ;o) Brosyyris ol annet, et piräis painaman 10 kg. | ||||
|
|
21.01. 18:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En eilen tiistaina 20/1 saanut paljain käsin selvää edes siitä, mahtaako olla 43- vai 54-kiloista kiskoa. Siinä haarukassa kuitenkin. Kyyditsin heti perään tänään keskiviikkona 21/1 eri linja-autokuorman tuonne vierailukeskukseen, ja hetken mietin töihin lähtiessä, ottaisiko mitan mukaan, muttei sitten tullut otettua. Olisihan sen saanut niinkin, että olisi piirtänyt tuossa johonkin paprulle ― vaikka kahveevarkaissakäynnistä jääneeseen TVO:n servettiin ― kiskon poikkileikkauksen. Ei vaan sitten harrastus riittänyt siihenkään. Kiskoja kierrätetään uutterasti. Täälläkin Rauman radalla, kun 90-luvulla vaihdettiin 43-kiloiset kiskot 54-kiloisiksi, vanhat soirot menivät Suupohjan radalle ja tilalle laitetut raskaammat tulivat pääradalta. (Juttua asiasta löytyy torstain 8/7-1993 Länspaperista.) Sittemmin 2000-luvun alussa 54-kiloisetkin vaihdettiin uusiin 60-kiloisiin. Tällaiset kuvassa näkyvän kaltaiset jämät ovat toki saattaneet kiertää romisten ja kaikenkarvaisten logististen polkujen kautta. |
||||
|
16.01. 17:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Otan osaa. Rankka juttu. | ||||
