515-17274 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 13.05. 23:19 Rainer Silfverberg  
  Vähän jäi epäselväksi että mitä tässä oikein mainostetaan? Matkoja Aasiaan vai mitä?
kuva 08.05. 22:26 Rainer Silfverberg  
  Jos ymmärrän oikein, niin Romaniaa ei 2. maailmansodassa miehitetty Saksan toimesta vaan oli liittolainen ja kuului akselivaltoihin. Saksalaisperäiset veturit, ellei CFR itse ollut ostanut sellaisia ennen sotaa, tulivat siis sodan loppuvaiheesssa Puna-armeijan "sotasaaliina" , tai tämän yksilön kohdalla Itävallan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeltä.
kuva 07.05. 22:46 Rainer Silfverberg  
  Vr5:n "sisar". Oliko valmistaja Hanomag?
kuva 04.05. 12:25 Rainer Silfverberg  
  Ilmakuva vuodelta 1983 näyttää valitettavasti Karjaan itäosista nykytilanteen. (sähkötolpat näkyvät)
Jos nyt ymmärsin Nummelinin kirjaa oikein, niin 1981 rakennettiin Hangon radan ja rantaradan erkanemiskohtaan puolenvaihtopaikka standardivaihtein, mutta vaihteita käytettiin vain ratatöiden aikana tai poikkeustilanteissa. 1992 asennettiin puolenvaihtopaikalle suurnopeusvaihde ja samassa yhteydessä raiteet sähköistettiin niin että osuus muuttui todellisuudessa 2-raiteiseksi.
kuva 03.05. 18:43 Rainer Silfverberg  
  Se kaksiraiteinen osuus Karjaan itäpuolella avattiin ilmeisesti 1981 tai 1992 (kirja antaa kaksi eri tulkintamahdollisuutta). 1992 asti kulkivat sekä Hangon-Hyvinkään radan että rantaradan junat omalla raiteellaan. Joka tapauksessa niin myöhään että yhteentörmäysvaaraa "villien" ratakuorma-autojen kanssa tuossa kohtaa ei enää ollut?
kuva 03.05. 11:31 Rainer Silfverberg  
  Tuo että lähetettiin ratakuorma-auto pikajunan perään kuulostaa nykyisen turvallisuuskulttuurin vallitessa lähinnä käsittämättömältä, mutta selittänee sillä että pikajunien suurin nopeus Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli n 50 km/h, ehkä Inkoon suorilla 80. Mutta kuitenkin, linjaradion puuttuessa on suorastaan ihme ettei sattunut vahinkoja, jos Karjaalta olisi lähtenyt toinen juna tulemaan vastaan heti pikajunan saavuttua 2-raiteiselle osuudelle Malmkullassa.
kuva 02.05. 12:16 Rainer Silfverberg  
  Millä tavalla veturi sitten siirretiin Hangosta Kirkkonummelle, seisoiko se kauan Hangossa?

Jos nyt en muista väärin, niin Jenbach seisoi Kirkkomummen veturitallilla monta vuotta tyhjän panttina 1980-luvulle asti.

Jossain vaiheessa tallile ilmestyi saksalainen Köf -tyypin pienveturi kanssa, osaako kukaan selittää mikä oli sen tarina?
kuva 01.05. 21:55 Rainer Silfverberg  
  Saalasti , jolla oli konepaja Kirkkonummella, ilmeisesti osti tämän veturin että voisi ottaa mallia omiin valmistamiinsa vetureihinsa.
kuva 01.05. 11:14 Rainer Silfverberg  
  Veikkaan että itärintamalla tai matkalla sinne 2. maailmansodan aikana.
kuva 25.04. 14:34 Rainer Silfverberg  
  Varmaan on.
kuva 21.04. 17:59 Rainer Silfverberg  
  Veturi on Hv3, vaunuista ensimmäinen voisi ikkunajaon perusteella olla CEi eli 1. ja 2. luokan vaunu, toinen Ei 2. lk ja kolmas Fo eli matkatavaravaunu.
kuva 19.04. 11:28 Rainer Silfverberg  
  Porkkanoilla ei ollut normaalioloissa, jos kaikki toimi, vaikeuksia ajaa nopeitakin junia. Yhden lisävaunun lisääminenkin olisi mahdollisesti onnistunut jos ei ole pitkiä mäkiä joita pitää nousta. Sähkövetoisille erikoispikajunille ne ehkä eivät sitten olisi pärjänneet. Kun ne 1980-luvun lopussa siirrettiin ajamaan paikallisjunia Turun seudulle oli ihan luontevaa että välivaunu jossa oli ykkösluokka ja keittiö, otettiin pois. Porkkanoita ei enää tarvittu kaukojunaliikenteeseen koska ne ajettiin Sr1 tai Dr13 veturien vetäminä.

Ei se kolmen tunniin junamatka Helsingin ja Turun välillä houkutellut juuri muita kuin niitä jotka jäivät junasta pois tai nousivat kyytiin Karjaalla tai Kirkkonummella, tai junaharrastajia tai ulkomaisia turisteja. Bussi kulki 2 tunnissa 20 minuutissa.
kuva 18.04. 16:18 Rainer Silfverberg  
  Niin on!
kuva 18.04. 11:10 Rainer Silfverberg  
  Tarkoitat italialaisella junalla varmaan tyyppiä ALn 442/448 joka oli TEE-liikenteeseen tarkoitettu dieselmoottorikiitojuna. Se oli hieman vanhempi konstruktio kuin Dm8/9 ja sille oli kovat vaatimukset että pystyy ajamaan 140 km/h useimmissa olosuhteissa, ottaen huomioon että matka kulki Alppien läpi. Siksi välivaunu oli jätetty pois.

Muttta taitaa olla niin että vaikka porkkanoiden Breda-moottoreissa oli junarunkoa kohden 1010 hv teho niin se saavutettiin vain jollain tietyllä kierroslukualueella. Monessa pikkuautossakin on papereiden mukaan yli 100 hv moottori mutta sitä täytyy rääkätä kunnolla.
Kuvittelisin että sellaiset moottorivaunut jossa moottori on erillisessä konehuoneessa eikä lattian alla, olisi pidemmän päälle luotettavampi, voitiin asentaa isompi moottori ja jäähdytys hoitaa tehokkaammin. Sellaisia kuten länsisaksalainen VT 11.5 , siitä edelleen kehitetty tanskalainen MA tai itäsaksalainen VT 18.16. VR halusi mooottorivaunun joka olisi mahdollisimman kevyt ottaen huomioon ratojen kunto.
kuva 17.04. 20:00 Rainer Silfverberg  
  Minulla on 1980 rakennetussa talossa varaava vesikiertoinen sähkölämmitys, toki ilman mitään lämpöpumppua. Varaava boileri lämpiää yösähköllä joka oli edullista ennen vuoden 2022 sotaa. Sen jälkeen kiinteähintaiset sopimusten hinnat kaksinkertaistuivat, vaihtoehdoksi jäi pörssisähkö joka on sahannut aivan mielivaltaisesti.
Esim viime ja tällä viikolla pörssisähkö on ollut YÖLLÄ kalliimpaa kuin päivällä vaikka ulkona on lämmintä ja tuuleekin. Lähes tammikuun hinnoissa ollaan.
kuva 17.04. 17:06 Rainer Silfverberg  
  Sähköllä lämmitettävät omakoti- ja muut pientalot tulivat kauan ennen datakeskuksia. Suurimpaan osaan niistä on vaikea vaihtaa lämmitysmuotoa, tai jos on niiin asukkailla ei ole rvaraa tai resursseja. Tuulivoimasta ei ole paljon iloa jos ei tuule. Datakeskusten lisäksi sähköä syövät nuo uudet vihreän energian vetytehtaat, joita aiotaan rakentaa ympäri Pohjoismaita.
kuva 16.04. 12:10 Rainer Silfverberg  
  Dm4 + puuvaunut mahtoi kulkea nopeimmillaan 110 km/h, useimmiten 80-100. Matka Helsinki-Tampere, mitä mahtoi kestää, 3 tuntia?
Dm8/9 oli suunniteltu 140 km/h nopeudelle vaikka vasta 1980-luvulla saivat todellisuudessa ajaa pääradoilla sitä vauhtia, käytännössä yhtä nopeasti kuin sähkövetoiset EP-junat.
Elinaikansa lopussa niille tuli teknisiä ongelmia, jouduin kerran kuuntelemaan kun konnari ja kuljettaja keskusradiossa keskustelivat "nestevajauksesta" ja juna joutui hidastamaan vauhtia ja lopulta myöhästyi kunnolla. Joissakin tapauksissa yksi moottori sanoi sopimuksen kesken matkan irti, juna pääsi kyllä perille mutta myöhässä.
kuva 16.04. 10:44 Rainer Silfverberg  
  Vähän epäilen että moottoreiden teho olisi riittänyt. Lisäksi kaikissa välivaunuissa oli 1. luokka + keittiö joten vähän turhaa ruoanlaittokapasiteettia olisi ollut, ellei olisi sisustettu uudelleen.

Yhdessä vaiheessa 1980-luvulla mietin että olisiko porkkanaungoista voitu, ottamalla moottorit pois, tehdä sähkövetureiden vetämiä ruuhkajunia puuvaunujunien tilalle, mutta VR kerkesi tilata Eil-vaunuja siihen käyttöön.
kuva 14.04. 20:54 Rainer Silfverberg  
  Mun ymmärtääkseni jotkut niistä olivat, mutta miksi niillä ei ole kaupallisessa liikenteessä ajettu, en osaa sanoa.
kuva 13.04. 18:59 Rainer Silfverberg  
  Onko kuva otettu normaali- vai leveäraiteiselta rataverkolta?
Paikannimet Missejoki ja Aa-joki eivät sano mitään. Libau (Liepaja) on siis ranniikolla.
kuva 10.04. 22:33 Rainer Silfverberg  
  Ei missään nimessä poistamisen arvoinen kommentti!
kuva 05.04. 10:55 Rainer Silfverberg  
  Saiko yleisö myös matkustaa Em:ssä vai oliko se miehistön käytössä?
kuva 03.04. 10:40 Rainer Silfverberg  
  Tai sitten haettu museosta :D
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 10:32 Rainer Silfverberg  
  Niin, sitä tarkoitin että 1970-80 luvulla Tampereelle jatkaneet "R" -junat eivät olleet virallisesti sellaisia vaan junan numero vaihtui Riihimäellä ja vyöhyketariffia ei noudatettu Riihimäen pohjoispuolella. Mutta reittikilpiä ei otettu pois joten siinä mielessä voi puhua "R"-junasta. Vaunujen kylkien reittikilpiin tuli jossain vaiheessa myös "Tampere" määräasemaksi. Riihimäellä saatettiin myös lyhentää junaa ajamalla vain yksi Sm-runko Tampereele.
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 00:05 Rainer Silfverberg  
  R-junia alkoi kulkea Tampereelle joskus 1970-luvun loppupuoliskolla. Niitä tosin oli vain pari junaa/päivä. Joskus kulkenut jopa Seinäjoelle viikonloppuisin.
H-junista ei ole tietoa, joskus saattanut kulkea niitäkin, tai sitten Lahteen?
kuva 30.03. 11:15 Rainer Silfverberg  
  Edustava kuva "vanhoilta hyviltä ajoilta"!
kuva 26.03. 15:21 Rainer Silfverberg  
  Onnistunut kesäinen kuva!
kuva 24.03. 22:18 Rainer Silfverberg  
  Niin on!
kuva 24.03. 15:07 Rainer Silfverberg  
  Onko porkkanan välivaunu kenties huollossa? En ole onnistunut näkemään kaksivaunuisia porkkanoita ennenkuin ne siirrettiin Uudenkaupungin radalle.
kuva 23.03. 15:30 Rainer Silfverberg  
  Siisti kuva! Jäille ei vissiin ole enää menemistä.
kuva 23.03. 11:05 Rainer Silfverberg  
  Mitä tuo inOui -brändi pitää sisällään? Ovatko ne kotimaan vai Euroopan liikenteen junia?
kuva 23.03. 10:55 Rainer Silfverberg  
  Kuvittelisi että kannattaisi ajaa muutenkin joku Haapamäen taajamajunavuoroista Mäntän kautta vaikka ylimääräinen kierros sivuradalle pidentäisi matkaa yht n 12 km. On Mänttä sen verran isompi taajama kuin Vilppula ja myös isompi kuin Haapamäki, vai miten?
kuva 21.03. 10:51 Rainer Silfverberg  
  Onko tämä Förby siis Kemiössä vai missä?
kuva 17.03. 14:00 Rainer Silfverberg  
  Kyllä Erkki varmaan sitä tarkoitti!
Uutta minulle oli että asemaravintolat alkuaikoina eivät olleet Matkaravinnon vaan yksityisen ravintoloitsijan.
kuva 16.03. 12:01 Rainer Silfverberg  
  Edustava kuva lähihistorian tavarajunasta!
kuva 13.03. 12:53 Rainer Silfverberg  
  Siisti kuva tyylikkäästä junasta!
Kuvasarja:
Puuta Porvoon radalla
 
 09.03. 22:54 Rainer Silfverberg  
  Mikä on SVY ja kuka lahjoitti?
kuva 09.03. 13:10 Rainer Silfverberg  
  Olikohan joku poikkeustilanne että veturina oli Sr1 eikä Sr2? Ja vaunusto vararunko kenties?
kuva 04.03. 11:13 Rainer Silfverberg  
  Jos vertailee kuvia esim tähän: https://www.trainsdepot.org/image/gallery/vehicle/16857/ niin ArcticRailin turkoosin sävy on niin lähellä DB:n ellei lähemmäksi pääse.
kuva 03.03. 14:27 Rainer Silfverberg  
  Niin toimii! Tulee mieleen DB:n 1970-90 luvun turkoosit veturit.
kuva 02.03. 11:28 Rainer Silfverberg  
  Minäkin muistan miten epäsiisti alue oli.
kuva 01.03. 11:26 Rainer Silfverberg  
  Vuosiluku on kyllä joku muu koska vuonna 1973 ei ollut Kotkassa ajolankoja.
kuva 25.02. 20:19 Rainer Silfverberg  
  Pikkukuvassa näyttää jonkun kapearaiteisen teollisuusradan sähköpässiltä.
kuva 24.02. 22:54 Rainer Silfverberg  
  Kaikki CEhit:t olivat poimukatollisia. Tuo vaunu on sileäkattoinen eli CEit ilman hyttejä.
kuva 24.02. 15:15 Rainer Silfverberg  
  Ei mitään sellaista tilavarausta ole. Ne jotka rakensivat länsimetron pitivät huolen että ne "tilavaraukset" ovat täynnä teknisiä laitteita joita ei noin vaan saada siirrettyä muualle. Lisäksi paloturvallisuusnormit estävät asemien ja niiden maksimihenkilömäärän lisäämisen sekä junien pidentämisen. Toki normeja voi muuttaa. Pieni mahdollsuus on että joskus tulevaisuudessa ajettaisiin 5-vaunuisia junia joista etupään ja takapään vaunusta yksi ovipari pysyy kiinni kun juna seisoo asemalla joka on tarkoitettu 4-vaunuisille junille.
kuva 23.02. 14:34 Rainer Silfverberg  
  Niin on!
kuva 22.02. 11:35 Rainer Silfverberg  
  Ei ole ollut laiturikatosta Helsingissä. Kuvan täytyy olla Riihimäeltä tai Tampereelta tai Kuopiosta.
kuva 21.02. 14:18 Rainer Silfverberg  
  Ja niitä kytkettiin monta vaunua junaksikin!
Voi muuten 19 km/h kin olla vaarallisen kova vauhti.
kuva 21.02. 13:43 Rainer Silfverberg  
  Aika leveä raideleveys. Miten hyvin mahtoi pysyä kiskoilla?
kuva 21.02. 11:05 Rainer Silfverberg  
  Oliko tämä tai sen kori mahdollisesti Saksasta käytettynä ostettu kun littera on V120 eikä M62 kuten niillä oli Neuvostoliitossa ?
kuva 19.02. 11:49 Rainer Silfverberg  
  Orient Expressin eli Idän Pikajunan loistokkuus on vaihdellut. Toiseen maailmansotaan asti se oli luksusjuna mutta sen jälkeen junaan lisättiin rahvaalle tarkoitettuja kakkos ja kolmosluokan istumavaunuja. Junan kokoonpano on kanssa vaihdellut riippuen minkä maan läpi kulkee. Kilpailu lentoliikenteen kanssa ja Jugoslavian hajoamissota johti siihen että reittiä lyhennettiin muutaman kerran ja juna lienee lakkautettu 2000-luvulla ja viimeisinä vuosina se kulki ilmeisesti vain Wieniin asti.

1980-luvulla osti brittiläinen liikemies vanhoja 1930-30 luvun luksusvaunuja ja entisöi ne ja asetti ne liikenteeseen Venice-Simplon-Orient-Express nimiseksi luksus -risteilyjunaksi.

Toinen risteilyjuna oli sveitsiläisen matkatoimiston omistama Nostalgie Orient Express -juna, nekin vaunut olivat 1930-luvulta ja juna kävi Japanissa asti 1980-luvulla. Valitettavasti juna pääsi huonoon kuntoon ja vaunusto on kuulemma löytynyt Puolasta joltain sivuraiteelta. Niitä yrittää nyt joku porukka kunnostaa.
   >>