Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11. 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko todella niin että Niinistö tai Stubb ei ole käyttänyt 2015 jälkeen tätä presidentin aulaa, tai matkustanut junalla Suomessa ylipäänsä? | ||||
|
21.11. 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
| On nimenomaan se. | ||||
|
18.11. 13:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on veturivetoinen juna. Tässä näkyy lähimpänä ohjausvaunu. Huippunopeus 230 km/h. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_L | ||||
|
12.11. 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli ajankohtainen biisi, muistan kyllä! Kuka se Pirkko Laine sitten on, ei avaudu mulle. | ||||
|
12.11. 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sellainen käsitys minullakin on. | ||||
|
|
12.11. 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaista mahtoi olla maanteiden talvikunnossapidon taso 1940-luvulla? Olen lukenut että vasta 1950-luvulla alettiin pitää tärkeimpiä valtateitä talvisin pysyvästi aurattuina. |
||||
|
12.11. 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitokset herra Esa, kattavasta historian kertauksesta, mutta tarkoitin lähinnä, paljonko maksaisi ratakilometri keskimäärin välillä Lielahti-Parkano-Seinäjoki nykytekniikalla toteutettuna, ja 2-raiteisena ja sähköistettynä? Ja paljonko se maksoi 1960-luvun tekniikalla toteutettuna nykyrahan arvossa? | ||||
|
|
12.11. 00:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos Parkanon oikorataa alettaisiin rakentaa vasta nyt, niin paljonko se mahtaisi maksaa ? | ||||
|
10.11. 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva! | ||||
|
07.11. 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| 1970-luvulla muistan että vielä oli. Vossikka-asema oli esplanadien välissä ruotsalaisen teatterin takana. | ||||
|
|
07.11. 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs kuva, eivät elokuvantekijät olisi mistään muusta länsimaisesta kaupungista voineet saada yhtä aidon "pietarilaisen" näköisiä maisemia ja rekvisiittaa. | ||||
|
06.11. 19:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Konela oli neuvostoliittolaisomisteinen ja myöhemmin venäläisomisteinen autokauppaa ja korjaamotoimintaa harjoittava vayhtiö. Vaihtoi 2000 luvulla nimensä Delta autoksi. | ||||
|
|
06.11. 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| No se selittää sitten tuon mainoksen valinnan :D Muuten, on niitä autoja mainostettu joukkoliikenteessä ennenkin. Joskus 1970-80 luvulla oli Helsingin päärautatieaseman isossa hallissa punaisista neoputkista kyhätty koko seinän peittävä Konelan Lada -mainos. Ihmettelin aikoinaan sitäkin mutta se ei tainnut olla pelkästään automainos vaan viestitettiin jotain muuta. Tyyliin jos Konela halusi Lada -mainoksen aemahalliin näkyvälle paikalle niin VR:llä ei ollut kanttia kieltäytyä. |
||||
|
05.11. 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että niitä oli vain kaksi liikenteessä yhtä aikaa. Neljä päivittäistä lähtöä kumpaankin suuntaan pystyi hoitamaan niin. Yksi runko yöpyi Ilmalassa ja toinen Pietarissa. Sitä vararunkoa ehkä sitten kierrätettiin. | ||||
|
|
05.11. 12:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä nimenomaan Helsingissä joukkoliikenne kilpailee autojen kanssa, ja autojen mainostaminen ratikoiden kyljessä antaisi väärän viestin, suurin piirtein : "Osta auto niin sun ei tarvi tulla tän hikisen ratikan kyytiin! " | ||||
|
05.11. 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko JOUEF:ia ollut myytävänä joissakin halpatavarataloissa? Niiden pienoisjunathan olivat suurimmalti osin lelutasoa (Jouef tarkoittaa suomeksi lelua) eikä edes pyritty mihinkään tarkkuuteen tai kestävyyteen. Toki valmistettiin myös ranskalaisten esikuvien mukaisia vetureita ja vaunuja vaativillekin harrastajille mutta tuskin Suomessa tai Skandinaviassa. | ||||
|
|
05.11. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:llä pitäisi olla jokin säännöstö mitä saa mainostaa kulkuneuvoissa ja pysäkeillä. Kyllä mainospaikkojen ostajia varmaan riittää vaikka autoliikkeet jätettäisiin pois. |
||||
|
|
04.11. 14:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Rantaradan kohdalla kuvittelisin että on muita esteitä joiden takia yli 10 vuoden takaisiin 1 tunti 45 min aikatauluihin Hki-Turku ei enää päästä. Jos Sm6 kuitenkin pystyisi ajamaan hiukan nopeammin niin se pelivara kannattaisi käyttää Kirkkonummella pysätymiseen, joka tuntuu VR:stä (ja Väylävirastosta?) olevan mahdoton ajatus. Tullaanko muuten kaikkia 4 kpl Sm6 -yksikköä pitämään ajossa vai "säästetäänkö" niitä kuten Pietarin liikenteessä, että yksi oli varalla ja yksi oli huollossa? |
||||
|
|
04.11. 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko 220 km/h enää ajankohtainen kun kallistusmekanismia ei enää käytetä? | ||||
|
31.10. 00:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Nostalginen varsinkin! | ||||
|
30.10. 14:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Hassua kun Limbažin rautatieasemakin on vielä pystyssä, toimien linja-auto asemana. | ||||
|
|
29.10. 19:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Se ratojen "paikkaaminen" tarkoittaa Rail Baltican rakentamista. Sillä matka-aika lyhenee n 6 tuntiin tai ehkä alle. Tosin halvemmalla kuin kokonaan uusi rata olisi voinut olla oikorata Riiasta Pärnuun. Sellainen taisi olla vielä 1980-luvulla mutta purettiin. Vai sekoitanko nyt vanhoihin kapearaidevirityksiin? |
||||
|
|
29.10. 19:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta ahtaampi, eikä ole ravintolaa. | ||||
|
29.10. 19:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotain TV-sarjoja tullut katottua joissa käynyt ilmi se että DDR:n terveydenhuolto ei kyennyt parantamaan kivihiilipölystä sairastuneita. | ||||
|
|
29.10. 18:58 | Rainer Silfverberg | ||
| 6 tunnissa ei nykyisillä radoilla onnistuisi. 8-9 tunnissa korkeintaan jos junan ei tarvitsisi pysähtyä niin tiheään. Onhan matkakin Tarton, Riian ja Siuliain kautta liki 800 km. Olisi se silti kilpailukykyinen bussin kanssa ja ehkä vähän turvallisempaakin kuin omalla autolla ajaminen. Ihmettelen miksi VR ei ole voinut laittaa vanhoista suomalaisvaunuista koostuvaa junaa ajamaan Baltian läpi, kun on voinut lähteä Ruotsiikin kilpailemaan ? |
||||
|
28.10. 12:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään hassumpi kuva laatikkokameralla otettuna! Onko tuolla muuten lunta maassa? |
||||
|
27.10. 19:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Kävin USr3:ssa kun se esiteltiin ja Siemensin edustaja kertoi että sarjatuotanto Sr3:een tulee peilit koska veturimiehet toivoivat. | ||||
|
27.10. 10:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, vähän sellaista elokuvamaista tunnelmaa! | ||||
|
25.10. 17:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin taisi olla. En oikein muista milloin se sai nykyisen värityksen, ja oliko jotain muuta välillä? | ||||
|
|
25.10. 13:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tammisaaressa oli erikseen asemapäällikön talo radan toisella puolella. | ||||
|
|
25.10. 12:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä jo kaksivärinen (ruskea-beige) jo 1975? | ||||
|
25.10. 11:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Fenniarailin veturivarikko Voikkaalla? | ||||
|
22.10. 14:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko ollut niin että veturi on kuljetusta varten työnnetty jonkun lavetin päälle omilla pyörillään ja siksi irroitettu kanget, ja unohdettu? | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
22.10. 13:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Vikingin Tallinnan laivat eivät lähde ja saavu samaan aikaan kun Tukholman laiva. Eli Katajanokan maaliikenne on ollut vielä jotenkin hallittavissa. Tallink Siljan ja Vikingin Tukholman laivat ajavat peräkanaa n 15 minuutin erolla saapumisessa ja lähdössä. Vikingille tulee ongelma koska kesäisin sen Tukholman laiva on tehnyt edestakaisen matkan Tallinnaan, ja siten voinut nostaa käyttöastetta. Jos Tallinnaan pääsee jatkossa vain Jätkäsaaresta niin se lopettaa sen käytännön ellei Tukholman laiva siirry kanssa sinne. Se olisi tietysti yksi ratkaisu. Sitä ihmettelen miksi monet satamat panostaa terminaaleihin ja purkaa vanhoja ja rakentaa koko ajan uusia. Eihän laivamatkalle lähdetä siksi että vietetään terminaaleissa tunteja. Sitä ei voi verrata lentoliikenteeseen jossa koneenvaihtajille on oltava asianmukaiset odotustilat. Maaliikenneyhteyksien sujuvuus laivaterminaaleihin on mielestäni tärkeämpää. |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
22.10. 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Katajanokka on liikennesumppu jo nyt ja kahdesta isosta laivasta samaan aikaan purkautuvat autot ruuhkauttavat keskustan entisestään. Kulkusillat eivät hirveän paljon auta jos raitiovaunuun ei mahdu matkustajat. Jätkäsaaresta rakennetaan tunneli rekoille ja autoille mutta Helsingin keskusta halutaan sumputtaa vielä pahemmin. Silloin kun on ollut myrsky niin Serenade ei pääse Kustaanmiekasta läpi vaan jää ulkopuolelle tuntikausiksi. Jätkäsaareen pääsisi mutta periaatteen vuoksi ei haluta mennä. |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
22.10. 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse en kannata että pitkän matkan yöjunat tulisivat Värtaniin vaan nopeat päiväjunat Göteborgiin ja Malmöön. Raide on valmiina, puttuu vain junat. Mooottorivaunukalustolla jolla on ohjaamo kummasakin päässä olisi helppo hoitaa liikenne Värtanilta päärautatieasemalle. Tallink tuskin palauttaa toisen laivavuoron Turun ja Tukholman välille ellei jotain dramaattista tapahdu. Se tässä on ongelma junayhteyksien suhteen koska nykyinen "Plastic Princess" kulkee hyvin epäsäännöllisesti, lähtö ja saapumisaika vaihtelee päivästä toiseen ja joinakin talvina se ei ole kulkenut ollenkaan Tukholmaan vaan ainoastaan Kapellskäriin josta ei ole minkäänlaista toimivaa yhteyttä Tukholmaan julkisilla, kuten ei ole Finnlinesinkaan laivoilta. Jotain toivoa olisi jos Serenade -luokan laivat Helsingin ja Tukholman välillä lopettaisivat ja se voi tapahtua 2030 kun Helsinkgin kaupunki häätäää design-museon rakentamisen takia laivat pois Olympiaterminaalista. Tulee tappelu Viikkarin kanssa kuka saa käyttää Katajanokkaa ja mihin aikaan. Varustamot ovat hyvin vanhollisia ja eivät yleensä suostu kaupunkien sanelemiin vaatimuksiin ja jo viime kesänä käytiin kiivasta keskustelua siitä mitä tapahtuu jos laivaliikenne Helsingin Eteläsatamasta loppuu tai supistetaan. Järkevin lähtöpaikka tuon kokoisille laivoille olisi Jätkäsaari koska ei tarvitse ajaa ahtaan Kustaamiekan salmen läpi mutta siihen eivät varustamot suostu. |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10. 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustaminen ilmeisesti väheni koronan takia ja Venäjän sota lopetti venäläisten matkustamisen Pohjoismaihin joten pohjois-Itämeren laivareiteillä ei tarvita enempää laivoja kuin nyt on. Tallink Siljan vanhat purkit eivät pysty kilpailemaan Viikkarin ja Finnlinesin uudempien kanssa ja he haluavat pitää kynsin hampain kiinni "Promenade" -laivoista pääkaupunkilinjalla. Ne eivät myöskään sovellu Turun linjalle koska ovat liian hitaita ja kömpelöitä (kokeiltu on joskus 1990-luvulla). |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10. 00:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannatan Arton ehdotusta että Göteborgin tai Malmön junat ajaisivat satamaan ja että vaihtoaika laivan ja junan välillä vähintään puoli tuntia. VR voisi näyttää esimerkkiä ja palvella suomalaisia. SJ:llä on vaikeuksia ylläpitää Tukholma-Berliini yöjunaa ja voi olla että kyseisen ostoliikennejunan tarina on finito. Jäljelle jäisi sitten Snälltågetin juna mutta se ei kulje ympärivuotisesti. Sitten on oma lukunsa miten saisi Tallink Siljan palauttamaan Turun laivojen aikataulut entiselleen. Sitä varustamoa ei kiinnosta muu kuin asiakkaiden rahastaminen mahdollisimman hitailla viihderisteilyillä. Viking Linekaan tuskin siirtäisi laivojaan Stadsgårdenista Värtaniin vaikka siellä on selvästi liikakapasiteettia kun Riikaan ei laivoja enää kulje ja Tallinnaan vain joka toinen päivä. |
||||
|
20.10. 21:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida olla. | ||||
|
20.10. 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika eksoottisen näköinen härveli! | ||||
|
20.10. 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Se "rennon" kääntäminen ruotsiksi ei nyt oikein natsannut. "Ledig" ei ainakaan kuvaa tämän matkustusluokan tunnelmaa, "mysig" olisi ollut osuvampi. "Relaxed" menkööt englanniksi. |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10. 18:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sama täällä. Mutta liian myöhäistä kun Tallink Silja on vähentänyt juuri Turku-Tukholma reitin vuoroja. | ||||
|
19.10. 23:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Aseman nimi on muuten Karlberg ilman s:ää | ||||
|
16.10. 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Aiheesta sivuun mutta Onni Vilkas menestyi lähinnä siksi että VR ei pystynyt kilpailemaan sen kanssa koska Helsingistä ei mene suoraa rataa Kotkaan. Sitten heillä oli muita rahanarvoisia bisneksiä kuten RUK:n lomakuljetukset Haminasta eri puolelle Suomea ja tilausbussiliikennettä Leningradiin ja Viipuriin. Miksi se sitten myytiin Pohjalan Liikenteelle (VR:lle) en oikein ymmärrä. Oliko perillisten välillä riitaa vai mikä? | ||||
|
|
14.10. 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain olen lukenut että VR:n kaukojunaan pääsee, jos se ei ole täpötäynnä, ostamalla konduktööriltä lipun joka on hinnoiteltu jonkin normitaksan mukaan, mutta se ei takaa istumapaikkaa. Harva vaan tietää tästä mahdollisuudesta ja ostaa verkkokaupasta varmuuden vuoksi ylihintaisen 4 hengen työskentelyhytin vaikka matkustaa yksin. | ||||
|
|
14.10. 17:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnibus, Flixbus, Finnair ja Norwegian ovat VR:n markinaehtoisia kilpailijoita. | ||||
|
|
13.10. 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsissa sekä SJ että VR että muut hinnoittelevat dynaamisesti. Erona meihin että siellä junaoperaattorit kilpailevat, meillä vain Onnibussi kilpailee VR:n kanssa. | ||||
|
13.10. 18:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! Ja harvinainen siinä mielessä että Alstomin vetämä juna ei ole mikään yli 10 vaunua pitkä! | ||||
|
13.10. 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Nikita Hrutsevin "suojasään" aikaan 1957-66 saatettiin itäblokin maissa käydä avoimemmin kauppaa lännen kanssa. | ||||
|
|
13.10. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| SE BDZ:n logo näyttää kuitenkin alkuperäiseltä vanhan malliselta että vaikuttaisi olleen jo kiinni veturissa jo uutena? | ||||
|
|
12.10. 22:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kapearaiteisilla radoilla oli erivapauksia? | ||||