|
|
25.02. 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikkukuvassa näyttää jonkun kapearaiteisen teollisuusradan sähköpässiltä. | ||||
|
|
24.02. 22:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaikki CEhit:t olivat poimukatollisia. Tuo vaunu on sileäkattoinen eli CEit ilman hyttejä. | ||||
|
|
24.02. 15:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mitään sellaista tilavarausta ole. Ne jotka rakensivat länsimetron pitivät huolen että ne "tilavaraukset" ovat täynnä teknisiä laitteita joita ei noin vaan saada siirrettyä muualle. Lisäksi paloturvallisuusnormit estävät asemien ja niiden maksimihenkilömäärän lisäämisen sekä junien pidentämisen. Toki normeja voi muuttaa. Pieni mahdollsuus on että joskus tulevaisuudessa ajettaisiin 5-vaunuisia junia joista etupään ja takapään vaunusta yksi ovipari pysyy kiinni kun juna seisoo asemalla joka on tarkoitettu 4-vaunuisille junille. | ||||
|
|
23.02. 14:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
22.02. 11:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ole ollut laiturikatosta Helsingissä. Kuvan täytyy olla Riihimäeltä tai Tampereelta tai Kuopiosta. | ||||
|
|
21.02. 14:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja niitä kytkettiin monta vaunua junaksikin! Voi muuten 19 km/h kin olla vaarallisen kova vauhti. |
||||
|
|
21.02. 13:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika leveä raideleveys. Miten hyvin mahtoi pysyä kiskoilla? | ||||
|
|
21.02. 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä tai sen kori mahdollisesti Saksasta käytettynä ostettu kun littera on V120 eikä M62 kuten niillä oli Neuvostoliitossa ? | ||||
|
|
19.02. 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Orient Expressin eli Idän Pikajunan loistokkuus on vaihdellut. Toiseen maailmansotaan asti se oli luksusjuna mutta sen jälkeen junaan lisättiin rahvaalle tarkoitettuja kakkos ja kolmosluokan istumavaunuja. Junan kokoonpano on kanssa vaihdellut riippuen minkä maan läpi kulkee. Kilpailu lentoliikenteen kanssa ja Jugoslavian hajoamissota johti siihen että reittiä lyhennettiin muutaman kerran ja juna lienee lakkautettu 2000-luvulla ja viimeisinä vuosina se kulki ilmeisesti vain Wieniin asti. 1980-luvulla osti brittiläinen liikemies vanhoja 1930-30 luvun luksusvaunuja ja entisöi ne ja asetti ne liikenteeseen Venice-Simplon-Orient-Express nimiseksi luksus -risteilyjunaksi. Toinen risteilyjuna oli sveitsiläisen matkatoimiston omistama Nostalgie Orient Express -juna, nekin vaunut olivat 1930-luvulta ja juna kävi Japanissa asti 1980-luvulla. Valitettavasti juna pääsi huonoon kuntoon ja vaunusto on kuulemma löytynyt Puolasta joltain sivuraiteelta. Niitä yrittää nyt joku porukka kunnostaa. |
||||
|
|
16.02. 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tunnetuimpien entisajan luksusjunien suomenkielisiä nimiä bongaa parhaiten elokuvista ja romaaneista. | ||||
|
|
15.02. 11:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut yhdellä näistä "Night Ferry":n lautoista Doverista Dunkerqueen, laivan nimeä en muista mutta se oli ranskalainen ja aika alkeellinen ja vanhanaikainen, sisällä cafeteriassa jossa otin torkut parituntisen matkan aikana oli puupenkit! | ||||
|
|
15.02. 11:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä Pariisin kehäradan "Petite Ceinture":n juna? | ||||
|
|
14.02. 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä Messinansalmen yli kulkee vielä junalauttoja matkustajavaunut kyydissä. Sassnitz oli DDR:n aikainen junalauttasatama. Sen korvasi yhdistyneen Saksan ja DB:n aikana Mukran vaikka kaupallisena nimenä säilyi Sassnitz. Koronapandemian aikana lopetettiin matkustajavaunujen kuljettaminen Saksa-Ruotsi junalautoilla ja laivat siirrettiin sittemmin kulkemaan Rostockista Trelleborgiin. Sitä ihmettelen että miksi København – Malmö merkintä on vielä mukana kun lauttalinja lakkasi jo 1974. TEN-pooli perustettiin 1971 kun CIWL ilmoitti että haluaa luopua omista vaunuistaan mutta kesti kauan ennenkuin vaunut oli saatu siirrettyä kansalisille rautateille ja maalattua uudelleen ja vielä 1980-luvun alussa saattoi nähdä vaunuja vanhalla CIWL -leijonavaakunalla tai DSG:n logolla. Länsisaksalaisnen makuuvaunuyhtiö DSG lopetettiin kanssa ja vaunut siirrettiin pooliin ja DB:lle. Pooli lopetettiin 1990-luvun loppupuolella, kilpailu lentoliikenteen kanssa oli käynyt niin kovaksi että toimintaa oli pakko supistaa eikä monopoliin perustuva liikenne ollut enää EU:n sääntöjen mukaista. Tämän vaunun väritys on sinänsä erikoinen koska raidat ja logo ovat kullanvärisiä kuten CIWL:llä oli, TEN:n vaunuilla oli valkoiset. Ehkä oli kiire merkitä uusi omistaja eikä koko vaunua maalattu uudelleen tai sitten rautatiemuseo on halunnut palauttaa maalausasun vanhan ajan loistoa kunnioittamaan. |
||||
|
|
13.02. 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Trans Europ Expresseissä oli vain ykkösluokan vaunuja, Ranskassa ehkä muuhun Eurooppaan poiketen myös matkatavaraosasto. Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja Inox-vaunuja käytettiin myös muissa kuin TEE-junissa. Ja TEE "Le Capitolessa" oli tosiaan tummanpunaisia vaunuja valkoisella raidalla. |
||||
|
|
13.02. 21:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei, Englannin liikenteen "Night Ferryn" vaunut olivat matalammat ja kapeammat. Tätä käytettiin vain Skandinaviaan tai Sisiliaan kulkevilla lautoilla. | ||||
|
|
13.02. 21:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä vaunutyypissä oli 2 hengen hytit limittäin, siksi ikkunat eri korkeudella. Matkustajia saattoi olla enemmän kuin VR:n CEmt:ssä. Jos ollaan tarkkoja niin tämä alunperin CIWL:n T2-sarjan vaunu, otti siis 36 matkustajaa 2 hengen hytteihin ja lisäksi oli vaunupalvelijan hytti keittiöineen. Matkalipuksi riitti 2. luokan lippu, erona väljemmin sisustettuihin makuuvaunuihin joissa 2 hengen hyttiin vaadittiin 1. luokan lippu. VR:n CEmt otti 33 matkustajaa + vaunuemännän hytti (vanhempi sarja) tai 35 ilman vaunuemäntää (uudempi sarja). Ero taarapainossa voi johtua myös ilmastoinnista tai muista himppavimpoista. |
||||
|
|
13.02. 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
11.02. 15:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Tunnelmallinen kuva, vanhaa ja uutta ! | ||||
|
|
08.02. 15:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä kuva voisi olla jostain Haapamäeltä 1960-luvulla! | ||||
|
|
08.02. 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Eli vastaus mun kysymykseen oli että siihen aikaan Vaasaan pääsi Tampereelta linja -autolla 45 minuuttia nopeammin kuin junalla jos lähti klo 18:10. | ||||
|
Kuvasarja: Jäähöylävaunu Etv-Rto 14 |
06.02. 12:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos näitä oli vain yksi, niin kuinka usein sitä käytettiin ja millaisissa paikoissa? En ole ennen kullutkaan tällaisista vehkeistä. Oliko myös ei-katettuja versioita? | ||||
|
|
06.02. 12:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko linja-auto Tampereelta Pohjanmaalle siihen aikaan nopeampi kuin P61? Jos oli menossa Vaasaan tms? Oliko P61 siis yöjuna joka oli vasta aamulla Rovaniemellä? |
||||
|
|
05.02. 16:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Siltä se näyttää | ||||
|
|
05.02. 10:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomenkin kielessä on sana "maanalainen" jota käytettiin tarkoittamaan muiden suurkaupunkien metroja ennenkuin Helsinkiin aletttiin rakentaa sellaista. Mutta se sana on käytännössä kuollut pois ja siihen törmää lähinnä vanhemmassa kirjallisuudessa. | ||||
|
|
04.02. 21:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Komppaan kyllä Jorma K:n määritelmää. Ne erikseen metroiksi brändätyt järjestelmät jotka eivät ole varsinaisia metroja pitää nähdä siinä kontekstissa mihin ne on rakennettu. Bussilla ajettavien "metrojen" tarkka määritelmä on Bus rapid transit ja raitiovaunuilla Light rapid transit. Helsingin metrokaan ei ole mikään poikkeus, monessa 1970-luvulla ja myöhemmin rakennetuissa metrossa suosittiin isoja ja leveitä metrovaunuja ja radat on keskustoissa rakennettu syvälle maan alle. |
||||
|
|
31.01. 13:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä talvikuva hieman eksoottisesta junasta! | ||||
|
|
31.01. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain aiheessa 1980-lukua, olisiko ollut Moskovan olympialaisten yhteydessä, tuli Repiniin ja Tolstoihin ravintolavaunukin (ja junat saivat nimet). Mutta ennen sitä tarjonta varsinkin Leningradiin oli varsin niukka muutoin kuin juhlapyhinä ja kesällä. Yksi "kansainvälinen" 1. luokan makuuvaunu ja yksi 2. luokan, ja posti/matkatavaravaunu. Syy oli kai se että matkatoimistot myivät suomalaisille viikonlopputuristeille mielummin bussimatkoja. Junalla kulki etupässä diplomaatteja ja liikemiehiä. |
||||
|
|
30.01. 21:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli ihan vakiokokoonpano talvella, muutoin kuin juhlapyhinä. | ||||
|
|
29.01. 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Sm8? | ||||
|
|
28.01. 22:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen ymmärrän kanssa junan kulkusuunnan perusteella, mutta oliko se Kehä I:n kummalla puolella? Itse en oikein muista kun siitä on niin pitkä aika enkä liikkunut niin usein sielläpäin. | ||||
|
|
28.01. 18:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Pukinmäen asema siihen aikaan kehäykkösen pohjois- vai eteläpuolella? | ||||
|
|
20.01. 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen ajan vaunut olivat lyhyempiä kuin nykyiset, mutta syynä ratkaisuun on voinut olla että haluttu kiinteä lähijunaratkaisu jota voi ajaa vaunun päädyn ohjaamosta. Vaunujen välillä kulkee kaikenlaisia letkuja ja kaapeleita joten kiinteästi kytketyt vaunu lienee ollut helpompi toteuttaa 1930-luvun tekniikalla. Mahdollisesti rataosuus on ollut mutkainen ja laiturit lyhyet minkä takia 2-kerrosjuna on palvellut paremmin. DDR:n ensimmäiset 2-kerrosjunat olivat nimenomaan työläisjunia mahdollisimman ankeasti sisustettuina puupenkkeineen joissa yläkerrassa oli pitkä penkki vaunun pituussuunnassa. |
||||
|
|
16.01. 00:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämäkö on se VR:n uusi junavuoro Haaparantaan? | ||||
|
|
13.01. 17:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Totta Esa, Laatokalla oli suomalaisten lisäksi myös italaialainen moottoritorpedovene-laivue. | ||||
|
|
13.01. 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Petri: Linkkaamassasi dokumentissa mainitaan "painostus länsimaiden suunnasta" eli USA ja UK todella painostivat. Suomella olisi ollut mahdollisuus pommittaa Leningradia sekä tykistöllä että lentopommituksina ja edetä kaupunkiin asti mutta Mannerheim kieltäytyi. Ainoastaan Laatokassa yrittivät suomalaiset laivasto-osastot (moottoritorpedoveneillä lähinnä) edetä Nevalle asti mutta venäläinen rannikkotykistö torjui, niin että Leningradia ei onnistuttu kaikilta suunnilta saartamaan. Muurmannin radan osalta saksalaisilla oli vastuullaan pohjoiset rintamalohkot mutta eivät pystyneet etenemään radalle asti. Suomalaiset olisivat pystyneet mutta länsiliittoutuneet varoittivat siitä. |
||||
|
|
13.01. 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta. | ||||
|
|
13.01. 09:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs kuva! Vanha juna nykyaikaisessa maisemassa! | ||||
|
|
11.01. 14:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on kyllä kolmannen luokan vaunu eikä kuninkaallisten. | ||||
|
|
09.01. 23:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva, ihan kuin jostain elokuvasta! | ||||
|
|
09.01. 23:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Näinkö se kansainvälinen junaliikenne länsi-Euroopasta Suomeen vihdoin alkaa? | ||||
|
|
03.01. 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahtavatko Varsovan kaksi metrolinjaa olla kokonaan maan alla? | ||||
|
|
03.01. 16:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Espoo. Mutta koska metrolinja on yhteinen Helsingin kanssa niin ei voi sanoa että kokonaan maan alla. | ||||
|
|
29.12.2025 20:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen aina miettinyt että mitä virkaa tuo ratapihaan rajoittuva mäki Kaisaniemen puistossa oikein on hoitanut. No nyt selvisi. Onko se rakennettu kanssa 2. maailmansodan aikoihin vai onko vanhempi? | ||||
|
|
25.12.2025 20:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Se oli v a p a a k a u p p a s o p i m u s jonka Suomi solmi EEC:n kanssa 1973. Se oli enemmän tai vähemmän pakko solmia, koska Britannia oli eronut EFTA:sta jonka jäsen Suomi oli, ja liittynyt EEC:n täysjäseneksi. Britannia oli Suomen tärkein vientimaa, lähinnä paperia vietiin sinne. Ruotsi ja Norja jotka Suomen ohella jäivät EFTA:an saivat kanssa vapaakauppasopimuksen EEC:n janssa mutta ei täysjäsenyyttä. Norjassa pidettiin kansanäänestys täysjäsenyydestä mutta tulos oli kielteinen. |
||||
|
|
20.12.2025 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on ollut se ajatus noiden tunnusten takana. | ||||
|
|
19.12.2025 00:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kuitenkin bensakäyttöinen, koska brittienglannin "petrol" tarkoittaa bensiiniiä? Petrooli on ymmärtääkseni "kerosene". Olisi ollut joka tapauksessa eksoottinen vehje jos VR olisi saanut niitä hankittua! |
||||
|
|
16.12.2025 19:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Links und rechts gewechselt? | ||||
|
|
16.12.2025 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika eksoottinen juna! | ||||
|
|
13.12.2025 12:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Ajattelin että historiaa on se että Huopalahden asemalla on lunta! | ||||
|
|
11.12.2025 20:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko VR:llä ylipäänsä junia joilla oli nimet niin että ne näkyivät aikatauluissa, ennen vuotta 1973 kun erikoipikajunat aloittivat? Vai olivatko "Lentävät junat" lähinnä rautatieläisten tai median tai kansan käyttämiä kutsumanimiä joistakin tietyistä vähän nopeammista junista? Miksi esim yhdelläkään Helsinki-Viipuri junalla ei ollut kutsumanimeä,, vaikka radalla oli varmaan paras saatavilla oleva kalusto? | ||||
|
|
08.12.2025 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||