![]() |
15.07. 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
Nimenomaan! Tuollaisia mainosratikoita jotka eivät ottaneet matkustajia, kulki 1960-luvulla . | ||||
![]() |
12.07. 16:10 | Rainer Silfverberg | ||
Suomen Lähijunat Oy | ||||
![]() |
11.07. 20:35 | Rainer Silfverberg | ||
Arlanda - Kapellskär olisi kyllä siinä tapauksessa syytä toteuttaa normaaliraiteisena. | ||||
![]() |
11.07. 14:03 | Rainer Silfverberg | ||
Vantaa Hakkila. | ||||
Kuvasarja: Arcticrailin koeajo Lohjalle |
08.07. 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
Missä tämä Arcticrail tulee liikennöimään? | ||||
![]() |
07.07. 20:05 | Rainer Silfverberg | ||
Deltamarinin junalautta tai puskuproomu olisi kulkenut Koverharista Paldiskin ja tosiaan 1524 mm raideleveydellä. Ja tarkoitus oli kuljettaa raakapuuta tai jotain vastaavaa eli yhtä tyhjän kanssa. Rail Baltica tarvitsisi junalautan Vuosaaresta Muugaan. Mitään uutta lauttaa ei tarvitse ostaa koska käytettyjä 1435 mm lauttoja on saatavilla tai tulee viimeistään silloin kun Fehmar -salmen tunneli valmistuu. |
||||
![]() |
06.07. 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
Saksan hienoista sähkörekoistakaan ei tulut mitään. Ajolangat moottoriteiltä tullaan poistamaan, siitä oli uutinen pari päivää sitten. | ||||
![]() |
06.07. 11:17 | Rainer Silfverberg | ||
Sitä juuri todistavat. Nokian kännykät synntyivät vahingossa. Suomessa ei 1980-luvun alussa, kun rakennettiin NMT-verkkoa, uskottu että matkapuhelimia voivat käyttää juuri muut kuin ammattilaiset kuten esim rekkakuskit yhteydenpitoon paperitehtaiden kanssa. Sitä että kuluttajat alkavat himoita niitä ei osattu kuvitella. Loppu on sitten historiaa. Mutta pysyväksi vientituotteeksi niistä ei ollut. | ||||
![]() |
05.07. 23:07 | Rainer Silfverberg | ||
Suomi ei todellisuudessa ole mikään saari, alue Oulusta ylöspäin on kiinteästi osa Skandinavian niemimaata. Mutta päättäjät haluavat nähdä sen saarena. Suomi on eristäytymispolitiikkansa ansiosta yhtä kaukana muusta Euroopasta kuin Islanti, ja siksi vientimme on lähinnä bulkkia, vaikka se voisi olla pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten Ruotsilla. Ruotsilla on yli 100 vuoden etumatka kun on voinut hyötyä suorista rautatiekuljetuksista Euroopaan eikä kansantalous ole riippuvainen vain kartongista ja sellusta. Vaikka rekka vaikuttaa yksinkertaiselta tavalta kuljettaa tavaraa niin se vaatii dieseliä ja monta rekkaa vaatii sitä paljon. |
||||
![]() |
05.07. 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
Oli hauska tarina kerrassaan, varsinkin tuo Pipsan tempaus! | ||||
![]() |
04.07. 18:30 | Rainer Silfverberg | ||
Oletko edes vilkaissut tuota raporttia? Minun mielestäni se oli ihan asiallinen eikä antanut mitään epärealistista kuvaa. Eikö tämän vaunut.org:in tarkoitus ole käsitellä rautatieliikenteen kehitysnäkökulmia myönteisessä hengessä? Jos se ottaa jotenkin vastaan niin on niitä rahtareille ja bensapopulisteille tarkoitettuja foorumeja. |
||||
![]() |
04.07. 14:03 | Rainer Silfverberg | ||
Kuljetuksen kysyntä ei ole loppunut mihinkään, se on vain siirtynyt rautateiltä kumipyörille. Sekä kotimaan että ulkomaille suuntautuvissa. VR lopetti yksipuolisella päätöksellä vaunukuormaliikenteen sekä yhdistetyt kuljetukset ja sulki terminaaleja ympäri maata. LVM taas sallinut 34 metriä pitkät maantiejunat. Sitten ihmetellään kun tiet kuluu huonoon kuntoon. | ||||
![]() |
04.07. 09:53 | Rainer Silfverberg | ||
Tero: Jos haluaa kontin Ro-Ro autolauttaan niin sen on oltava pyörillä, ja jos lautta ei pysty ottamaan junanvaunuja niin se menee rekan kyydissä lauttaan, ja todennäköisesti tullut satamaan rekalla ja lähtee määräsatamasta rekalla eteenpäin. Siinä ei mitkään Cargotecit auta. Siksi kontteja ei liiku junilla Suomessa enääsen jälkeen kun Venäjän liikenne loppui. Poikkeus ovat konttilaivoihin menevät kontit joihin kontit nostetaan nosturilla, mutta ne kulkevat Rotterdamiin jossa kontit siirretän valtamerilaivaan ja jatkavat Kiinaan tai USA:an, mutta ei Eurooppaan. Liikenne Suomesta Euroopaan kulkee kumipyörillä, sen ovat huolintaliikkeet ja tehtaat päättäneet, kun ei mahollisuutta kuljettaa junalla meren yli ole enää. Helsinki-Tallinna on sopivan lyhyt merimatka ja toimisi junalautalla kanssa (vrt. Trellevorg-Sassnitz ) , jos sellainen olisi. |
||||
![]() |
03.07. 22:37 | Rainer Silfverberg | ||
Varustamot jotka purjehtivat Suomesta eivät halua palvella muuta kuin omia intressejään ja siihen ei junakuljetukset kuulu. Kun RailBaltica on valmis ja 1435 mm kiskot vedetty Tallinnan Muugaan asti voisi joku varustamo teoriassa hankkia käytetyn junalautan, niitä vapautuu etelä-Itämereltä kun Fehmarn-salmen tunneli valmistuu. Se edellyttäisi telinvaihtolaitteistoja Vuosaareen tai johonkin muuhun etelä-Suomen satamaan. Mutta taitaa jäädä teorieettiseksi pohdiskeluksi. Ei Tornioonkaan tarvittaisi muuta kuin telinvaihtolaitteistot tai kunnolliset konttinosturit niin tavarajunaliikenne voisi alkaa. Mutta kukaan ei halua aloittaa kaupallista tavarajunaliikennettä länteen. Sen takia on ihan turha rakentaa mitään uusia raiteita tai siltoja Tornionjoen yli kun ei ole liikennettä. Suomella ei ole enää sellaista teollisuutta joka valmistaisi tuotteita joita voi kuljettaa junalla. Mielummin ajetaan laiva vaikka Iberian niemimaa kiertäen Välimerelle asti kuin kuljetetaan tavara junalla. Koska Suomessa valmistettu tavara on halpaa ja tilaa vievää bulkkia. Vuorineuvos Matomäki sanoi aikoinaan 30 vuotta sitten että Suomesta ei kannata viedä länteen mitään hevosta pienempää. Hän tiesi sen kun ei mene junia. |
||||
![]() |
02.07. 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
Noi on varmaan kappaletavaraa joka odottaa noutajaansa. SOK olisi toimittanut kappaletavarat myymälöihin Keran varastosta omilla autoillaan ilman uudelleenlastausta Kauniaisten asemalla, eli noiden täytyy olla jonkun muun lähettämiä tavaroita. | ||||
![]() |
02.07. 11:51 | Rainer Silfverberg | ||
Jos olisi ollut SOK:n tai Algolin rahtia niin ne olisi lastattu tai purettu jo kyseisten yksityisraiteiden kuormauspaikoilla. Vaikuttaa siltä että olisi ollut puutarhanhoitoon tai maatalouteen tarkoitettuja "myrkkyjä" jotka asiakkaat itse noutivat tai VR:n kuorma-auto otti kyytiin ja jakeli. |
||||
![]() |
01.07. 18:15 | Rainer Silfverberg | ||
Mitä nuo tonkat mahtoi sisältää? Niissä on neliskanttinen kallellaan oleva etiketti, ilmeisesti varoittaa jostain? | ||||
![]() |
01.07. 14:31 | Rainer Silfverberg | ||
Mulla on se kirja mutta kuvittelin vanhasta muistista että kesällä 1984 olisi oikaisu jo otettu käyttöön. | ||||
![]() |
30.06. 20:26 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko oikaisu jo otettu käyttöön tässä vaiheessa? | ||||
![]() |
26.06. 23:02 | Rainer Silfverberg | ||
Eikö näiden pitänyt olla jo romutettu? | ||||
![]() |
26.06. 21:25 | Rainer Silfverberg | ||
Mun käsittääkseni vasta muutama vuosi sitten, olisiko ollut 2017 kun täytti 100 vuotta? | ||||
![]() |
25.06. 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
Hyvä että porukkaa riittää tähän junaan. Ilmeisesti tehokasta markkinointia saa kiittää. | ||||
![]() |
24.06. 17:14 | Rainer Silfverberg | ||
Sehän on selvää. | ||||
![]() |
24.06. 15:14 | Rainer Silfverberg | ||
Eikö se Rail Nordica ole kuitenkin rinnakkainen raide? | ||||
![]() |
23.06. 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
Jos ei nykyiselle radalle saada mitään kaupallista liikennettä rauhan aikana niin ei mitään rinnakkaista rataa kannata rakentaa Tornion ja Haaparannan välille. Mahdollisia poikkeustilanteita varten on rajavartiosto sekä ilmatorjunta olemassa. |
||||
![]() |
20.06. 13:23 | Rainer Silfverberg | ||
Olisi kyllä hyvä jos olisi. Esim ammoniakkijunille joita nyt joudutaan tuomaan Venäjältä. | ||||
![]() |
20.06. 12:50 | Rainer Silfverberg | ||
Kun tässä ei ole siihen tarkoitettuja tunkkeja, niin ei telejä voi tässä vaihtaa muulla tavalla kuin nostamalla koko vaunu ylös autonosturilla. Jos täällä olisi telinvaihtotunkit niin linjasto olisi ilman muuta hallissa. | ||||
![]() |
19.06. 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
Muistan tuon ajoilta kun opiskelin. Pyörällä tuli mentyä tuosta usein. Ja kulki se teekkarikylään menevä bussikin tuosta. Tuo lähin valkoinen rakennus taisi olla joku sähköasema. | ||||
Kuvasarja: Bruggin rautatiepuiston avoiminen ovien päivä (7.6.2025) |
18.06. 18:44 | Rainer Silfverberg | ||
Jännä kohde josta harva meistä on kuullut, ja sinulla kävi tuuri kun osuit paikalle kun oli avoimien ovien päivä. Museon kotisivujen mukaan ei ole säännöllisesti avoina yleisölle. | ||||
![]() |
17.06. 23:58 | Rainer Silfverberg | ||
Hienoa että Lahdessa on vielä kunnollinen rautatieasema! | ||||
![]() |
14.06. 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
Aika jännä kuva! Mistä ja mihin nuo kontit ovat menossa? | ||||
![]() |
12.06. 15:56 | Rainer Silfverberg | ||
Tuossa kohtaa ei ole mitän kalliota ollut. | ||||
![]() |
09.06. 00:29 | Rainer Silfverberg | ||
Sanos muuta! | ||||
![]() |
05.06. 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
Mun mielestäni sotasaaliiksi saa kutsua vain sellaisia viholliselle kuuluneita vehkeitä jotka on sotimalla tai sodanjälkeisessä rauhanehdoissa ansaittu. | ||||
![]() |
05.06. 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
Onhan tuo tyylikkäämpi kuin Sm3 -pendo! | ||||
![]() |
31.05. 11:35 | Rainer Silfverberg | ||
Tai ainakin junalautta saatava aikaiseksi. Tero: Onko Suomesta kadonnut kokonaan sellainen teollisus joka käytti junalautoilla kulkevia kuljetuksia vuoteen 2011 asti? Onko rekkakuljetus halvempaa vai onko tiputettu pois sellaisia tuoteryhmiä joita ennen on ollut kätevää kuljettaa junalla? Siitä ei ole kuitenkaan hirveän pitkä aika. Sama koskee myös tuontia. Muistan että niillä myös tuotiin esim kulutustavaraa. |
||||
![]() |
30.05. 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
Tuon selityksen ymmärrän. Olen pari kertaa käynyt siellä ja täytyy sanoa että se on sairaalamuseo, joten ihan hyväkin että toiminnot siirtyy! | ||||
![]() |
30.05. 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
Onko se sinun mielestä hyvä asia että mitään ei nykyään kuljeteta junalla länteen tai lännestä? | ||||
![]() |
29.05. 18:51 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä oli oikein syy että kympin päätepysäkin nimi ei ole enää Kirurgi / Kirurgen? | ||||
![]() |
29.05. 18:40 | Rainer Silfverberg | ||
Tarkoitin kyllä Turkua jonne väitit että tulee kuormia vain rekoilla. | ||||
![]() |
29.05. 13:26 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! | ||||
![]() |
29.05. 13:17 | Rainer Silfverberg | ||
Ei tietenkään voi tulla muulla kuin rekoilla koska junalautat Ruotsiin lopetettiin. | ||||
![]() |
26.05. 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
Malli taitaa olla "Coladose" | ||||
![]() |
24.05. 16:34 | Rainer Silfverberg | ||
Onko jotain arvailuja mihin juna voisi olla menossa? Viipuriin, Turkuun, Seinäjoelle? | ||||
![]() |
17.05. 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
Ovatko Sm7:ssä vaunut pidempiä kuin Sm5:ssä? Ainakin ovilukumäärä on isompi, päätuvaunuissa 2 ovea/sivu kun Sm5:ssa vain yhdet. Vähäinen ovimäärä on hankaloittanut ihmisten ulos ja sisäänpääsyä mikä tuntuu pysähtymisajoissa isoilla asemila. | ||||
![]() |
15.05. 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
Tuohon teoriaan olen minäkin kallellaan Muuten mikä juna se Heinola Express oikein oli? | ||||
![]() |
14.05. 15:39 | Rainer Silfverberg | ||
Asia on sitten selvä! | ||||
![]() |
14.05. 14:14 | Rainer Silfverberg | ||
VR:n porkkanoista en muista mitään nykimistä mutta onhan aikaa kulunut 37 vuotta siitä kun viimeksi matkustin. Moottoripään osastoista muistan että oli vähän turhan lämmintä ja moottori taisi haista hieman, tosin haisi siellä tupakkakin, ja murinaa kuului, mutta ei se niin häiritsevää ollut. Yleisesti ottaen porkkana oli hiljainen juna. Jousituksessa oli joku sellainen ominaisuus että tietyillä nopeuksilla juna alkoi "laukkaamaan", mutta se lakkasi kun lisäsi nopeutta, mukavimmillaan se kulki 140 km/h paikkeilla. Tätä vauhtia tosin oli sallittua ajaa vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen pääradoilla. |
||||
![]() |
14.05. 11:35 | Rainer Silfverberg | ||
Tuon linkin löysin sattumalta kun googlasin Porkkanan italialaisen isosiskon tietoja. En olisi arvannut että italialaisilla Märklin -faneilla on niin kattavaa tietoa niistä, mutta ovathan ne aikanaan olleet FS:lle ja TEE- brändille merkittävä askel sodanjälkeisen ajan Euroopassa. | ||||
![]() |
13.05. 22:19 | Rainer Silfverberg | ||
En tiedä lukiko jompikumpi teistä tätä sivustoa: https://www.marklinfan.com/f/topic.asp?TOPIC_ID=2186 On joka tapauksessa kuvaus moottorista ja voimansiirrosta. |
||||
![]() |
13.05. 13:28 | Rainer Silfverberg | ||
Sylkykieltokyltti on kyllä vanhempi kuin vuodelta 1946, koska ruotsiksi lukee "golfvet" eikä "golvet", kuten nykyisin kirjoitetaan. Kuva voi kuitenkin olla lavastettu, Suomen Kuvalehden mainosrekvisiittaa. |