199-70973 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.04. 15:01 Rainer Silfverberg  
  Vaikuttaisi tämän pläjäyksen mukaan http://www.bitte-einsteigen.de/images/Fu​hrpark/Elektro/M_37573/DB-Baureihe-103-w​ikipedia-a.pdf siltä että sarjatuotantovetureilla olisi saanut ajaa vain 160 km/h vuoteen 1977 asti.

Veturille numero 103 106 sattui paha onnettomuus, pikajunan raiteeltasuistuminen 120 km/h vauhdissa kaartessa jossa olisi pitänyt hiljentää paljon enemmän, Rheinweilerissa etelä-Saksassa v 1971. 25 ihmistä menehtyi. Siihen aikaan ei vielä ollut automaattista kulunvalvontaa käytössä, eikä kuski huomannut jarruttaa ajoissa. Jostain olen lukenut myös että jotkut DB:n johtajista sai kenkää, ja nopeuksien nosto viivästyi sen takia.

Myös virroittimissa oli ongelmia, ja perinteisillä saksityyppisillä määrättiin enimmäisnopeus 160 km/h kunnes vetureihin asennettiin polvivirroittimia.
kuva 19.04. 12:47 Rainer Silfverberg  
  Pasilassa noudatetaan minimalistista periatetta joka on suomalainen erityisolosuhde jolla suojellaan maailman harvinaisinta ihmislajia, suomalainen junamatkustaja. Sellainenhan voi luulla että laiturittomalta raiteilta voisi nousta junan kyytiin jos numerot noudattaisi todellista raiteiden sijoittelua?
kuva 19.04. 10:50 Rainer Silfverberg  
  Jossain olisin kyllä lukenut että 1960-70 luvun taitteessa olisi ajettu 200 km/h nimenomaan München-Augsburg väliä jotain TEE-junaa (Blauer Enzian?). Ilmeisesti aikataulu oli laadittu 160 km/hksi mutta juna "saattoi" ajaa nopeammin, vähän samaan tyyliin kuin pendolinojen alkuvaiheessa Suomessa. Olihan DB:llä muita "suurnopeusvetureita" kuten E19 joka tosin oli 1930-luvun kamaa, ja suunniteltu kulkemaanainakin 190 km/h, mutta ei koskaan päästetty oikeuksiinsa. Sitten oli se IC-junia varten rakennettu moottorivaunusarja 403 jota kutsuttiin "Donald Duck"iksi, sillä taidettiin kanssa ajaa 200 km/h jossain Länsi-Saksan rataverkolla, tietääkö Uwe tai Jukka paremmin?
kuva 14.04. 14:17 Rainer Silfverberg  
  Mihin tuota soraa siihen aikaan ajettiin?
kuva 12.04. 18:17 Rainer Silfverberg  
  Mulla on ollut Kadett B ja tutulta näyttää.
kuva 07.04. 18:30 Rainer Silfverberg  
  "Perinteisessä" IC:ssä oli aina Cx-vaunu ykkösluokkana jossa istuttiin 2 + 1 tai 6 hengen hyteissä.
kuva 05.04. 19:16 Rainer Silfverberg  
  Toinen selitys: "Gott muss bald helfen"
kuva 31.03. 19:44 Rainer Silfverberg  
  Mä näin kanssa tuon eilen kun olin käymässä Hervannassa.
kuva 26.03. 12:27 Rainer Silfverberg  
  Niin on. Halvalla näyttäisi menevän. Vielä ehtii tarjota. https://huutokaupat.com/2542735/asemarak​ennus-hanko
Voi olla että on hintavaraus.

Punkasalmen asemarakennus oli kanssa, mutta se tais mennä.
kuva 25.03. 23:28 Rainer Silfverberg  
  Ei tainnut olla vielä mikään turismikohde siihen aikaan kun rata vielä oli käytössä?
kuva 22.03. 23:02 Rainer Silfverberg  
  Ulkomainen veturityyppi jostain pienoisrautatieluettelosta?
kuva 20.03. 15:39 Rainer Silfverberg  
  Onhan design kieltämättä samanlainen, mutta tässähän on moottorin ilmanottoritilä siinä kohtaa missä myöhemmissä malleissa on päätyovi ja ylikulkusilta? Ei sitten Nohab saanut kauppoja suuremmasta sarjasta mihinkään?
kuva 20.03. 13:52 Rainer Silfverberg  
  Se ainoa ero rakenteissa lienee se että Y6/Y7 malleissa nokka on elllipsinmuotoinen ylhäältä katsottuna. Onkohan sillä tavoiteltu parempaaa törmäyskestävyyttä kuin kokonaan pyöreässä? Muuta syytä en keksi.

Joskus 1940-luvun lopulla tehtiin Ruotsissa joitakin protptyyyppejä virtaviivaisemmaksi viistetyllä keulalla, ja ylöspäim kapenevalla korilla. Mutta ilmeisesti sen jälkeen todettiin että paikallisjunan ei tarvitse olla lentokoneen näköinen. Kun valmistetaan teräksestä hitsaamalla säästää aikaa ja rahaa kun seinät ovat suorat ja pyöristettyjä muotoja on rajatusti. Samalla saadaan se vaunujen välinen ylikulkusilta toimivaksi.
kuva 19.03. 21:20 Rainer Silfverberg  
  Kai SJ harrasti jonkinlaista teollisuusvakoilua?
kuva 18.03. 15:55 Rainer Silfverberg  
  Jos Roslagsbanan olisi ollut normaaliraiteinen, ja aikoinaan jatketttu Kapellskäriin, niin "Finländaren" kulkisi luultavasti edelleen. Ehkä kulkisi jopa Göteborgiin tai Malmöön asti.
kuva 18.03. 13:27 Rainer Silfverberg  
  HC:n valmistamat YCo4 yksilöt myytiin myöhemmin ymmärtääkseni Tanskaan. Onko miköään niistä jäljellä enää? Olisi jännää jos saisi "ryhmäkuvan" kolmen maan lättähatuista. Kyse vissiin näistä: https://www.jernbanen.dk/motor_solo.php?​s=157&lokid=608
kuva 17.03. 21:16 Rainer Silfverberg  
  OK, kiitos vihjeestä, eli "Läntiset vaunut" kyseessä.
kuva 17.03. 18:38 Rainer Silfverberg  
  Sen olen ymmärtänyt että erot SJ:n Y6/7 ja VR:n Dm 6/7 välillä ovat niin pienet että voidaan puhua sisarmalleista. Muotoilu lähes sama, ruotsalaisessa pääty kaartuu ellipsinomaiseti mutta sen huomaa vain jos ylhäältä katsoo. Valonheittimet ovat eri malliset ja ruotsalaisessa on jokin linjakilpi katonrajassa. Ruotsalainen vajaan metrin pidempi ja painavempi mutta korin leveys on sama.
kuva 16.03. 11:14 Rainer Silfverberg  
  Varmaan jos Turusta tuli. Länsimaisista tavarvaunuista Suomessa otetuista kuvista kannattaisi kerätä kerätä joku yhteinen albumi tänne.
kuva 16.03. 11:07 Rainer Silfverberg  
  Tämähän on rautatiehistoriaa! Siis suomalainen ja ruotsalainen lättähattu kohtaavat muualla kuin Torniossa tai Haaparannassa! En ollut tiennyt tällaisesta tapahtumasta.
kuva 15.03. 21:49 Rainer Silfverberg  
  Vieläkö tämä rautatie on olemassa? Normaaliraiteinen kaiketi?
Ruotsissa on ollut sähkömoottorivaunuja (X20) lättähatun mallisella korilla yksityisradoilla muissakin väreissä.
kuva 15.03. 14:05 Rainer Silfverberg  
  Kiitän vastauksista. Toisaalta moottorikiitojunat sekä Dm4 ja Dm 8/9 olivat kaikkein moderneinta mitä VR pystyi tarjoamaan, mutta jonkinlainen käsitys teräsvaunujen alkuajoista on että rantaradalla haluttiin testata niiden toimivuus, aikataulut olivat löysät ja junapituudet lyhyemmät. Laivajunalla saattoi olla myös symbolinen merkitys esittää uusinta kalustoa suuresta maailmasta tuleville. Matkatavaravaunu tosin saattoi pitkään olla puinen ja sen piti olla reilun kokoinen koska sillä kulki myös kansainvälinen matka- ja kiitotavara. Esim ensi-ilta elokuvien keloja olen nähnyt purettavan laivajunan tavaravaunusta.
kuva 14.03. 16:12 Rainer Silfverberg  
  Nämä olivatkin suomalaisten matkustajavaunujen "aatelia". Erittäin hiljainen ja pehmeä käynti, näissä pystyi aistimaan manner-eurooppalaisen Trans-Europ-Express -junien tyylikkyyden. Näillä kun matkusti niin vedettiin paremmat kuteet päälle!
kuva 14.03. 12:44 Rainer Silfverberg  
  Oliko niin että Helsingin-Turun laivapikajuna oli ensimmäinen pelkästään teräsvaunuista koottu juna?
kuva 13.03. 14:05 Rainer Silfverberg  
  Erikoinen aikatauluvihko! En muista nähneeni Suomessa ennen tuollaista. Turistissa oli ennen "nopeimmat yhteydet Helsingistä" pari sivun verran, mutta että Oulusta, en ole nähnyt. Mistä muista kaupungeista oli?

Ja kysymykseen: joskus 1980-luvun puolivälissä kulki viikonloppuina joku yöjuna Kotkasta Rovaniemelle, meno pe, paluu su. Siinä oli autovaunuja kanssa. Lisäksi näyttäisi kulkevan kolmaskin yöjuna, lähto la aamu 1:50. tulo 13:40.
kuva 08.03. 10:48 Rainer Silfverberg  
  - Osassa 1. lk istuimista oli vihertävän harmaat, osassa tummanpunaiset plyyssi-istuimet. Niskatukiin kuului toki valkoinen päällinen, tässä kuvassa ne ovat ilmeisesti pesussa.
- IV luokka taisi tarkoitti Suomen oloissa "työläisjunia" joita osittain ajettiin umpivaunuilla.
- Teräsvaunuissa ja ennen sitä jo moottorikiitojunissa 1. luokka erosi aika paljon 2. luokasta.
- Näistä 1. lk puuvaunuista haluttiin eroon aika aikaisin koska olivat epämukavemmat kuin teräsvaunujen 2. lk. Niitä ei myöskään alennettu 2. luokkaan kuten puisille makuuvaunuille tehtiin.
kuva 06.03. 16:10 Rainer Silfverberg  
  Mitä hyötyä siitä olisi ollut Suomen oloissa? Helsingin päärautatieasemalla ei ollut laiturikatoksia vielä siihen aikaan kun dieselvetureilla ajettiin kaukojunia. Toisaalta ei muissakaan Euroopan isoissa diesel-maissa kuten Britannia ja Tanska, ollut mitään hybridivetureita käytössä vaikkka isoilla asemilla oli hallikatokset.
kuva 04.03. 23:09 Rainer Silfverberg  
  Janakkala? Ovatko suoremmat reitit Kajaanista Tampereelle liian kapeita, matalia, mutkaisia tai painorajoitettuja näitä yhdistelmiä varten?
kuva 02.03. 23:17 Rainer Silfverberg  
  Varmaan juuri näitä, koska mitään pitkää junaa sinne ei tainnut mennä?

Se mikä kiinnostaisi tietää, ajettiinko 1920-30 luvulla, eli rauhan aikana, Helsingin ja Leningradin välillä VR:n makuuvaunu vai Lokakuun Rautatien? Ja jos VR:n, niin tällainen "nykyaikainen" vai joku vanha lanterniinikattovaunu?
kuva 02.03. 21:26 Rainer Silfverberg  
  3040 ja 3041 laatoissa luki uusina 160 km/h.
kuva 02.03. 14:21 Rainer Silfverberg  
  Käytettiinkö CEm vaunuja missään vaiheessa säännöllisesti kv yhdysliikenteessä? NL:oon ? Ruotsiin? Joutuiko joku niistä sotatoimialueelle ja sotasaaliiksi niin että olisi jatkanut elämäänsä toisessa valtiossa?
kuva 01.03. 18:12 Rainer Silfverberg  
  Tämä on paras kuva tästä sarjasta. Mikä tuo mystinen koroke ekan vaunun katolla on? Onko se mittausvaunu?
kuva 23.02. 12:13 Rainer Silfverberg  
  On kyllä harmi että Imatran komea "Keskusliikenneasema" puretaan. Mulla on paljon kivoja muistoja siitä opiskeluajoiltani.
Kuvasarja:
Lättävuoro Joensuusta Niiralaan ja takaisin
 
 21.02. 14:43 Rainer Silfverberg  
  Saiko siihen aikaan ylittää valtakunnanrajan Niiralassa turistiviisumilla?
kuva 20.02. 14:38 Rainer Silfverberg  
  Pari kertaa tullut harrastettua Lappeenranta-Helsinki väliä ns tenttikaljoja nauttien, mutta ei missään nimessä joka matkalla.
kuva 20.02. 14:36 Rainer Silfverberg  
  Milloin tuo pilvenpiirtäjä on ilmestynyt Korsoon? Vai onko se Koivukylässä? Mulle ei oikein aukea missä se Hanala uusi on.
kuva 18.02. 15:41 Rainer Silfverberg  
  Kyllä se konnarivaunu varmaan tässäkin junassa on, erottuu vain huonosti. 70-luvulla käytettiin perinteistä F:ää.
(Båtvik-)-Kela-Pasila lienee ollut reitti.
kuva 17.02. 11:55 Rainer Silfverberg  
  Olisiko kontit jostain toisesta itäblokin maasta koska kaikki teksti länsimaisilla kirjaimilla?
kuva 17.02. 11:53 Rainer Silfverberg  
  Ei taida olla, vaan joku Linnnunlaulun huviloista.
kuva 09.02. 15:17 Rainer Silfverberg  
  Vaunun ikkunoistakaan ei näe ulos joten matkapahoinvointikin on taattu!
kuva 07.02. 11:13 Rainer Silfverberg  
  Isälläni oli aikoinaan juuri tuollainen vihreä 504 kuten kuvassa. Sävy oli ehkä vähän tummempi. Tuli kokeiltua mökkitiellä kanssa vaikka ei ollut korttia vielä.
kuva 04.02. 13:32 Rainer Silfverberg  
  Kuriositeettina mainittkoot, että Mämmilä-sarjakuvassa, jossa Mämmilä -niminen kunta esittää Orivettä, on tämän aseman nimi Rovepohja.
kuva 03.02. 13:26 Rainer Silfverberg  
  Muistan kyllä kun seurasin keskustlua ELSA:sta vaikka olin vielä koulupoika, että varauduttiin kyllä 200 km/h nopeuteen jos jossain vaiheessa tulee sellaisia junia, mahdollisesti kallistuvakorisia, jotka siihen pystyy.

Elettiin täysin erilaisessa maailmassa, ELSAaa vastaan puhui koko junaliikenteen vanhanaikaisuus ja usko autoihin ja lentokoneisiin, myös siiihen että VT1 muutettaisiin moottoritieksi, sekä Karjaan-/Tammisaaren seudun jääminen paitsioon. Puolesta puhui öljykriisi. Tavaraliikennettäkään ELSA ei olisi erityien paljon palvellut, joten siksi muut ratahankkeet menivät ohi.
kuva 02.02. 20:34 Rainer Silfverberg  
  Savon radan saatua sähköt (Kuopioon 1983, Iisalmelle 1984) vapautui alsthomeja rantaradalle.
kuva 02.02. 20:23 Rainer Silfverberg  
  Kovin matalalta uusi silta näyttää. Toivottavasti alle mahtuvat sähköt kanssa!
kuva 02.02. 16:51 Rainer Silfverberg  
  Tässä kuva Bore II:sta v 1951: https://www.faergelejet.dk/viss.php?id=3​9496. Tukholman laivat lähtivät ennen autolauttojen aikakautta jo aikaisin iltapäivällä. DFDS:n laivat olivat sihen aikaan kyljiltään mustat ja Köpis-Helsinki reitin s/s Botnia näytti tältä: https://www.faergelejet.dk/viss.php?id=4​0728
kuva 02.02. 11:34 Rainer Silfverberg  
  Boren piiput ovat pääsääntöisesti keltaisia ja nauhan pohjaväri on sininen jossa valkoinen kapeampi nauha+risti "B"-kirjaimella kummallakin sivulla. Vaikka kuva on vanha mustavalkokuva niin en usko että keltainen ja valkoinen olisivat niin tummat että värit näkyisivät "väärin päin". Toinen juttu että koska laiva oli vastikään ostetttu tanskalaiselta DFDS:ltä korvaamaan sotakorvauksena mennyttä samannimistä uudempaa niin ollaan saatettu olla niin laiskoja että ollaan ensi tilassa vain maalattu nauhat mustan piipun päälle. Toinen juttu että tuli kai Helsinkiin siihen aikaan muidenkin varustamojen laivoja kuin FÅA ja Boren, saksalaisia, DFDS, neuvostoliittolaisia ym.
kuva 30.01. 13:48 Rainer Silfverberg  
  Ihan asialliset suhteet. Molemmat Saksalaiset valtiot "tunnustettiin" v 1973 josta lähtien diplomaattiset suhteet astuivat voimaan. Ennen sitä niillä oli epäviralliset kaupalliset lähetystöt Helsingissä.
Kauppaa Suomi kävi ylivoimaisesti enemmän Liittotasavallan kanssa, vietiin paperia, tuotiin autoja ja kestokulutushyödykkeitä enimmäkseen. Demokraattisen tasavallan kanssa oli bilteraalikauppaa.
Suomettumisaika aiheutti sen että jotkut piirit suosivat kulturellista ja tiedeyhteistyötä enemmän Demokraattisen tasavallan kanssa.
Kekkonen möläytti jossain tilaisuudessa 70-luvun lopussa että Liittotasavalta ja sen soilaallinen kehitys on koko Euroopalle turvallisuusuhka mutta se kuitattiin vanhuudenhöperöyden piikkiin.
Liittotasavaltaan saivat suomalaiset matkustaa pelkällä passilla, Demokraattiseen vaadittiin viisumi ainakin vuoteen 1987 asti. Pidempiaikaiseen oleskeluun, työntekoon tai opiskeluun vaadittiin kumpaankin enemmän papereita.
kuva 27.01. 21:10 Rainer Silfverberg  
  Niin siis sitä mä ihmettelen että tehtiinkö sähköistystöitä tunnelissa sen jo olessa käytössä, vai tehtiinkö ne valmiiksi ennakkoon ennenkuin liikenne siirtyi sille, vai kulkiko liikenne vanhaa penkkaa pitkin siihen asti että virrat oli kytketty piuhoihin?
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
 27.01. 17:12 Rainer Silfverberg  
  Onko Imatralla vielä Vr1 (tai 2?) vai onko se siirretty muualle?
kuva 27.01. 17:09 Rainer Silfverberg  
  Otettinko tunneli käyttöön samaan aikaan sähköjen kanssa, vai jo ennen?
   >>