![]() |
22.10. 14:51 | Rainer Silfverberg | ||
Olisiko ollut niin että veturi on kuljetusta varten työnnetty jonkun lavetin päälle omilla pyörillään ja siksi irroitettu kanget, ja unohdettu? | ||||
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
22.10. 13:45 | Rainer Silfverberg | ||
Vikingin Tallinnan laivat eivät lähde ja saavu samaan aikaan kun Tukholman laiva. Eli Katajanokan maaliikenne on ollut vielä jotenkin hallittavissa. Tallink Siljan ja Vikingin Tukholman laivat ajavat peräkanaa n 15 minuutin erolla saapumisessa ja lähdössä. Vikingille tulee ongelma koska kesäisin sen Tukholman laiva on tehnyt edestakaisen matkan Tallinnaan, ja siten voinut nostaa käyttöastetta. Jos Tallinnaan pääsee jatkossa vain Jätkäsaaresta niin se lopettaa sen käytännön ellei Tukholman laiva siirry kanssa sinne. Se olisi tietysti yksi ratkaisu. Sitä ihmettelen miksi monet satamat panostaa terminaaleihin ja purkaa vanhoja ja rakentaa koko ajan uusia. Eihän laivamatkalle lähdetä siksi että vietetään terminaaleissa tunteja. Sitä ei voi verrata lentoliikenteeseen jossa koneenvaihtajille on oltava asianmukaiset odotustilat. Maaliikenneyhteyksien sujuvuus laivaterminaaleihin on mielestäni tärkeämpää. |
||||
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
22.10. 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
Katajanokka on liikennesumppu jo nyt ja kahdesta isosta laivasta samaan aikaan purkautuvat autot ruuhkauttavat keskustan entisestään. Kulkusillat eivät hirveän paljon auta jos raitiovaunuun ei mahdu matkustajat. Jätkäsaaresta rakennetaan tunneli rekoille ja autoille mutta Helsingin keskusta halutaan sumputtaa vielä pahemmin. Silloin kun on ollut myrsky niin Serenade ei pääse Kustaanmiekasta läpi vaan jää ulkopuolelle tuntikausiksi. Jätkäsaareen pääsisi mutta periaatteen vuoksi ei haluta mennä. |
||||
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
22.10. 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
Itse en kannata että pitkän matkan yöjunat tulisivat Värtaniin vaan nopeat päiväjunat Göteborgiin ja Malmöön. Raide on valmiina, puttuu vain junat. Mooottorivaunukalustolla jolla on ohjaamo kummasakin päässä olisi helppo hoitaa liikenne Värtanilta päärautatieasemalle. Tallink tuskin palauttaa toisen laivavuoron Turun ja Tukholman välille ellei jotain dramaattista tapahdu. Se tässä on ongelma junayhteyksien suhteen koska nykyinen "Plastic Princess" kulkee hyvin epäsäännöllisesti, lähtö ja saapumisaika vaihtelee päivästä toiseen ja joinakin talvina se ei ole kulkenut ollenkaan Tukholmaan vaan ainoastaan Kapellskäriin josta ei ole minkäänlaista toimivaa yhteyttä Tukholmaan julkisilla, kuten ei ole Finnlinesinkaan laivoilta. Jotain toivoa olisi jos Serenade -luokan laivat Helsingin ja Tukholman välillä lopettaisivat ja se voi tapahtua 2030 kun Helsinkgin kaupunki häätäää design-museon rakentamisen takia laivat pois Olympiaterminaalista. Tulee tappelu Viikkarin kanssa kuka saa käyttää Katajanokkaa ja mihin aikaan. Varustamot ovat hyvin vanhollisia ja eivät yleensä suostu kaupunkien sanelemiin vaatimuksiin ja jo viime kesänä käytiin kiivasta keskustelua siitä mitä tapahtuu jos laivaliikenne Helsingin Eteläsatamasta loppuu tai supistetaan. Järkevin lähtöpaikka tuon kokoisille laivoille olisi Jätkäsaari koska ei tarvitse ajaa ahtaan Kustaamiekan salmen läpi mutta siihen eivät varustamot suostu. |
||||
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10. 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
Matkustaminen ilmeisesti väheni koronan takia ja Venäjän sota lopetti venäläisten matkustamisen Pohjoismaihin joten pohjois-Itämeren laivareiteillä ei tarvita enempää laivoja kuin nyt on. Tallink Siljan vanhat purkit eivät pysty kilpailemaan Viikkarin ja Finnlinesin uudempien kanssa ja he haluavat pitää kynsin hampain kiinni "Promenade" -laivoista pääkaupunkilinjalla. Ne eivät myöskään sovellu Turun linjalle koska ovat liian hitaita ja kömpelöitä (kokeiltu on joskus 1990-luvulla). |
||||
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10. 00:16 | Rainer Silfverberg | ||
Kannatan Arton ehdotusta että Göteborgin tai Malmön junat ajaisivat satamaan ja että vaihtoaika laivan ja junan välillä vähintään puoli tuntia. VR voisi näyttää esimerkkiä ja palvella suomalaisia. SJ:llä on vaikeuksia ylläpitää Tukholma-Berliini yöjunaa ja voi olla että kyseisen ostoliikennejunan tarina on finito. Jäljelle jäisi sitten Snälltågetin juna mutta se ei kulje ympärivuotisesti. Sitten on oma lukunsa miten saisi Tallink Siljan palauttamaan Turun laivojen aikataulut entiselleen. Sitä varustamoa ei kiinnosta muu kuin asiakkaiden rahastaminen mahdollisimman hitailla viihderisteilyillä. Viking Linekaan tuskin siirtäisi laivojaan Stadsgårdenista Värtaniin vaikka siellä on selvästi liikakapasiteettia kun Riikaan ei laivoja enää kulje ja Tallinnaan vain joka toinen päivä. |
||||
![]() |
20.10. 21:34 | Rainer Silfverberg | ||
Ei taida olla. | ||||
![]() |
20.10. 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
Aika eksoottisen näköinen härveli! | ||||
![]() |
20.10. 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
Se "rennon" kääntäminen ruotsiksi ei nyt oikein natsannut. "Ledig" ei ainakaan kuvaa tämän matkustusluokan tunnelmaa, "mysig" olisi ollut osuvampi. "Relaxed" menkööt englanniksi. |
||||
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10. 18:25 | Rainer Silfverberg | ||
Sama täällä. Mutta liian myöhäistä kun Tallink Silja on vähentänyt juuri Turku-Tukholma reitin vuoroja. | ||||
![]() |
19.10. 23:49 | Rainer Silfverberg | ||
Aseman nimi on muuten Karlberg ilman s:ää | ||||
![]() |
16.10. 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
Aiheesta sivuun mutta Onni Vilkas menestyi lähinnä siksi että VR ei pystynyt kilpailemaan sen kanssa koska Helsingistä ei mene suoraa rataa Kotkaan. Sitten heillä oli muita rahanarvoisia bisneksiä kuten RUK:n lomakuljetukset Haminasta eri puolelle Suomea ja tilausbussiliikennettä Leningradiin ja Viipuriin. Miksi se sitten myytiin Pohjalan Liikenteelle (VR:lle) en oikein ymmärrä. Oliko perillisten välillä riitaa vai mikä? | ||||
![]() |
14.10. 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
Jossain olen lukenut että VR:n kaukojunaan pääsee, jos se ei ole täpötäynnä, ostamalla konduktööriltä lipun joka on hinnoiteltu jonkin normitaksan mukaan, mutta se ei takaa istumapaikkaa. Harva vaan tietää tästä mahdollisuudesta ja ostaa verkkokaupasta varmuuden vuoksi ylihintaisen 4 hengen työskentelyhytin vaikka matkustaa yksin. | ||||
![]() |
14.10. 17:56 | Rainer Silfverberg | ||
Onnibus, Flixbus, Finnair ja Norwegian ovat VR:n markinaehtoisia kilpailijoita. | ||||
![]() |
13.10. 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
Ruotsissa sekä SJ että VR että muut hinnoittelevat dynaamisesti. Erona meihin että siellä junaoperaattorit kilpailevat, meillä vain Onnibussi kilpailee VR:n kanssa. | ||||
![]() |
13.10. 18:53 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! Ja harvinainen siinä mielessä että Alstomin vetämä juna ei ole mikään yli 10 vaunua pitkä! | ||||
![]() |
13.10. 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
Nikita Hrutsevin "suojasään" aikaan 1957-66 saatettiin itäblokin maissa käydä avoimemmin kauppaa lännen kanssa. | ||||
![]() |
13.10. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
SE BDZ:n logo näyttää kuitenkin alkuperäiseltä vanhan malliselta että vaikuttaisi olleen jo kiinni veturissa jo uutena? | ||||
![]() |
12.10. 22:52 | Rainer Silfverberg | ||
Jos kapearaiteisilla radoilla oli erivapauksia? | ||||
![]() |
07.10. 22:04 | Rainer Silfverberg | ||
Kaunis syyskuva! | ||||
![]() |
06.10. 20:49 | Rainer Silfverberg | ||
Petri: Ehtoollinenkin tarjottiin ennen koko seurakunnalle samasta kalkista. Ei junissakaan välitetty siitä montako oli juonut samasta vesilasista. Jos pelkäsi pöpöjä niin otettiin taskumatista tikkuviinaa päälle. | ||||
![]() |
06.10. 20:28 | Rainer Silfverberg | ||
Ensimmäisen sarjan Sm1 junissa (6001-6004) oli karahvit eteisessä ja oli aika pitkään. | ||||
![]() |
06.10. 18:45 | Rainer Silfverberg | ||
Silloin kun vettä oli yleisesti tarjolla sitä oli jokaisesa vaunussa. Ehkä ihan loppuvaiheessa se rajoitettiin konduktöörivaunuun sitä mukaa kun istumavaunuja peruskorjattiin. | ||||
![]() |
06.10. 17:21 | Rainer Silfverberg | ||
Nimenomaan oli itsestäänselvyys. Vaunuosaston päätyseinällä tai eteisessä oli lasinen VR:n logolla varustettu karahvi joka oli täytetty vedellä joka oli taskulämintä ja pahvimukiteline vieressä. Vesitarjoilu taisi loppua joskus 1980-90-luvulla, tosin esim IC:n extra -luokassa on sen jälkeen saanut veden lisäksi kahvia ja teetä ilmaiseksi mutta kakkosluokassa ei. Poikkeuksena Sibelius -juna jonka vaunut siirrettiin myöhemmin kotimaan liikenteeseen, niissä oli jäävesiautomaatti myös kakkosluokassa. |
||||
![]() |
06.10. 15:30 | Rainer Silfverberg | ||
Lätähatuissa matkan hintaan sisältyvä cateringtarjonta oli vuosikertavettä paperimukista, ja niin varmaan myös moottorikiitojunissa, ja lisämaksua vastaan sai tietysti tilata kaikkea mitä KCik:n keittiö pystyi tarjoamaan. | ||||
![]() |
06.10. 14:19 | Rainer Silfverberg | ||
Mulla on sellainen käsitys että vain puuvaunuissa vuonna miekka ja kirves saattoi olla oikeita laseja. | ||||
![]() |
05.10. 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
Mun käsittääkseni Keravalle ei sähköistys vielä yltänyt 1970, vaan vasta Hiekkaharjuun. | ||||
![]() |
04.10. 17:01 | Rainer Silfverberg | ||
Kuvassa ei näy ajolankoja vaikka raitiotie pitäisi olla. | ||||
![]() |
04.10. 16:18 | Rainer Silfverberg | ||
"Daltonin veljekset" | ||||
![]() |
04.10. 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
Ovatko edes kaikki VR:n tavaravaunut näiden määräysten mukaisia? | ||||
![]() |
03.10. 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
Niin kuvittelisin minäkin. Suomen leveäraiteinen rataverkko on täysin yhteensopivia noiden GOST maiden verkkojen kanssa. Jos EU yhteensopivuus vaatii esim ruuvikytkimet niin sitten niihin laitetaan sellaiset. Vai onko jarruissa esim suuria eroja? Hyvä uutinen olisi se että Suomeen saataisiin vaunuja joilla voisi liikennöidä länsimaihin. |
||||
![]() |
03.10. 14:48 | Rainer Silfverberg | ||
Tämä on hyvä uutinen. | ||||
![]() |
03.10. 14:14 | Rainer Silfverberg | ||
Mutta vain venäläisiä? ammoniakki ja nikkelivaunuja kulkee rajan yli eivätkä ne liiku muihin EU-maihin eikä niistä muista EU -maista tule vaunuja Suomeen. | ||||
![]() |
03.10. 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
Kyllä, mutta miten ne pääsisivät Suomesta noihin muihin viiteen muuhun EU-maahan kun raja itään on kiinni ja junalauttoja ei ole? Ja tuskin nuo muut EU -maat merkitsevät GOST -vaununsa, joilla ei voi liikennöidä 1435 mm verkossa, "EU WAGON". Naurettavaa! | ||||
![]() |
03.10. 13:23 | Rainer Silfverberg | ||
Ei tuossa linkatussa dokumentisssa lue että vaunut pitää merkitä mitenkään. Lisäksi merkintä "EU WAGON" on harhaanjohtava koska ei niillä voi liikennöidä muissa EU-maissa. Pitäisi kai lukea "GOST WAGON" jos yleensä tarvitaan merkitä. | ||||
![]() |
02.10. 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! Todella eksoottinen juna! | ||||
![]() |
02.10. 17:35 | Rainer Silfverberg | ||
Miksi se merkintä on sitten tarpeellinen jos vaunu on ja pysyy Suomessa ja idästä ei vaunuja tänne enää fyysisesti tule, ja niillä on enää reilu vuosi aikaa liikkua täällä? | ||||
![]() |
01.10. 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
Mitähän se mahtaa tarkoittaa? | ||||
![]() |
29.09. 23:52 | Rainer Silfverberg | ||
VR myi vuokra-asuntonsa jo 20-25 vuotta sitten VVO:lle joka nykyisin taitaa olla Kojamo. | ||||
![]() |
29.09. 12:42 | Rainer Silfverberg | ||
Niin tulee puolalainen "susi" mieleen. | ||||
![]() |
26.09. 23:20 | Rainer Silfverberg | ||
Entä Savonia sitten? Vai oliko saapumisaika niin myöhään että olisi ollut pimeää? | ||||
![]() |
25.09. 12:21 | Rainer Silfverberg | ||
1973-74 alkaen alettiin muitakin puuasemia maalata värikkäämmiksi. Rantaradalla Espoo, Pitäjänmäki, Kauklahti ja Kirkkonummi ainakin. | ||||
![]() |
25.09. 12:16 | Rainer Silfverberg | ||
Minun käsittääkseni VR ei ole tehnyt. Jokiosten Museorautatie on. | ||||
![]() |
24.09. 12:50 | Rainer Silfverberg | ||
Kallistusjärjestelmästä olisi ollut hyötyä rantaradalla. Esiim 2000-luvun alussa kesti matka Helsinki-Turku pendolinolla ja nykyisellä pysähtymiskäytännöllä 1 tunti 45 minuuttia. Nyt kestää 2 tuntia 5 minuuttia. Allegro-liikenteessä näiden kallistus toimi ja liikenteen loppumisen jälkeen niille on tehty perusteellinen kunnostus? |
||||
![]() |
23.09. 19:13 | Rainer Silfverberg | ||
Minä rupesin kanssa miettimään että milloin Granin asema maalattiin vihreä-keltaiseksi, oliko se jo 1973 -74 vai vasta 70-luvun lopulla? No nyt selvisi. Samoihin aikoihin syksyllä 1973 alkoi Sr1 vetureiden koeajot rantaradalla joita tultiin koulun ruokatunnilla ihmettelemään. | ||||
![]() |
21.09. 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
Sinulla oli kuitenkin jokin asiakaskäynti buukattu satamaan, ja asianmukainen kulkulupa. Kulkuluvan myöntäjä oli siis vastuussa siitä mitä teit satamassa. | ||||
![]() |
19.09. 14:58 | Rainer Silfverberg | ||
Tulvien vuoksiko? | ||||
![]() |
18.09. 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
Mulla on sellainen muistikuva ja kartta kertoo että Riian vanha lentokenttä olisi nimeltään Spilve. https://www.google.com/maps/place/Spilve+Airport/@56.9762882,24.072268,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1sCIHM0ogKEICAgIC2uqn3qQE!2e10!3e12!6shttps:%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2Fgps-cs-s%2FAC9h4nrvTqwTqiUOzG1sWU9-wAXgBOVBN_fPerVDMl8BZj-Cgzo9sYdVcIhg4IZx9ev-eh4Cbet-VyoOj2n5O1iVH2SXZo0gyv2M24Ei7eAzr0loa4rzbM9L8wDSHvVandwhYy_MCNeZTQ%3Dw114-h86-k-no!7i3868!8i2901!4m16!1m8!3m7!1s0x46eec579774383bf:0x5dab800fa2fb3398!2sSpilve,+Riga,+Kurzeme+District,+Riika,+Latvia!3b1!8m2!3d56.9914281!4d24.0649428!16s%2Fm%2F0cc93yx!3m6!1s0x46eec57e31b485fd:0xe33d2ee19628ca06!8m2!3d56.9762882!4d24.072268!10e5!16s%2Fm%2F02734wy?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDkxNS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
![]() |
17.09. 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
Pontikkaako joivat kun piti oksentaa? Tai huonosti käynyttä kiljua? | ||||
![]() |
17.09. 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
Jotkut autoliikkeeet kuljetuttavat autoja etelän ja pohjoisen välillä autojunalla. Mutta silloin lienee kyseessä tavalliset henkilöautot. | ||||
![]() |
17.09. 16:47 | Rainer Silfverberg | ||
Jos olisi ollut kesällä niin olisin veikannut jotain Suviseuroihin liittyvää. |